Yle selvitti puolueiden kuntavaalikannat 5 kysymyksessä: Vanhusten kotihoidon hoivamitoitus ja kaksoiskuntalaisuus jakoivat mielipiteitä

Vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka vastustaa erityisluokkien lisäämistä kouluissa.

Useat puolueet ovat huolissaan siitä, että kunnat ovat nähneet erityisluokkien poistamisen säästökeinona. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Kuntavaalit lähestyvät jälleen kovaa vauhtia ja puolueet teroittavat kuntiin näkemyksiään ennen varsinaista äänestyspäivää.

Selvitimme, miten puolueiden näkemykset eroavat toisistaan muutamissa keskeisissä asioissa. Puoluejohtajat vastasivat seuraaviin kysymyksiin:

  • Pitäisikö koulujen ottaa nykyistä enemmän erityisluokkia käyttöönsä?
  • Pitäisikö vanhusten kotihoitoon saada hoitajamitoitus?
  • Pitäisikö työllisyyspalvelut antaa kuntien vastuulle?
  • Pitäisikö ihmisille antaa oikeus olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja maksaa niihin veroja?
  • Pitäisikö kunnilla olla nykyistä suurempi vastuu Suomen hiilineutraaliustavoitteesta?

Puolueiden vastauksista piirtyi mielenkiintoinen kuva. Puolueet ovat lähes yhtä mieltä siitä, että erityisluokat tulisi ottaa kouluissa takaisin käyttöön ja työllisyyspalvelut pitäisi sälyttää kunnille.

Sen sijaan puolueita jakavat kysymykset vanhusten kotihoidon hoitajamitoituksesta, kaksoiskuntalaisuudesta ja kuntien ilmastovastuista.

Kysymyksiin vastasivat puoluejohtajat Sanna Marin (sd.), Jussi Halla-aho (ps.), Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Anna-Maja Henriksson (r.), Sari Essayah (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).

Vasemmistoliiton puolesta vastasi opetusministeri Jussi Saramo (vas.), koska puolueen puheenjohtaja Li Andersson on perhevapaalla.

Puolueet antaisivat erityisluokille nykyistä suuremman roolin

Suurin osa eduskuntapuolueista lisäisi erityisluokkia kouluihin. Tätä mieltä mieltä ovat SDP, vihreät, perussuomalaiset, nyt-liike ja kristillisdemokraatit.

Keskusta, kokoomus ja RKP eivät osaa lukita kantaansa.

Mielenkiintoista on se, että opetusministerin salkkua halussaan pitävä puolue, vasemmistoliitto vastustaa yksin luokkien lisäämistä.

– Joustavaa pienryhmäopetusta tarvitaan merkittävästi lisää, ei erillisiä erityisluokkia, opetusministeri Jussi Saramo vastaa.

Saramo sanoo, että nuoren kaipaama tuki voi vaihdella kokonaan yleisopetukseen sovitetusta opetuksesta pienryhmäopetukseen. Tärkeintä on, että nuori saa tarvitsemaansa tukea ongelmiin.

Vasemmistoliiton hallituskumppani SDP puhuu myös riittävästä tuesta nuorille. Demareiden puheenjohtaja Sanna Marin kuitenkin sanoo, että koulut tarvitsevat lisää erityisluokkia osana kokonaisuutta.

– Myös erityisluokkia tarvitaan. Joillekin oppilaille erityisluokka on paras paikka oppia, Marin toteaa.

Useat puolueet nostavat esille huolen siitä, että kunnat ovat pitäneet erityisluokkien poistamista säästökeinona.

– Nyt erityisluokkia on lähdetty purkamaan ilman riittävää panostusta koulukäyntiavustajiin ja oppilaiden yksilölliseen tukeen. Tämä on johtanut koulujen työrauhaongelmiin, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toteaa.

– Tärkeintä, että jokainen lapsi saisi tarpeitaan vastaavaa tukea riittävästi. Olemme esittäneet reppurahaa malliksi, jossa tukeen tarvittava resurssi kulkisi lapsen mukana, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo puolestaan vastaa.

Kriittisimmin nykyiseen malliin suhtautuu perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

– Inkluusiomallista pitäisi opetuksessa luopua, koska se on osoittautunut katastrofiksi. Sekä erityistukea saavat että "tavalliset" oppilaat kärsivät nykyisestä tilanteesta, Halla-aho katsoo.

Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat otetaan muun luokan opetukseen mukaan.

Alkuperäisenä ajatuksena on ollut, että oppilaat saisivat tukea osana yleisopetusta.

Kotihoidon hoitajamitoitus jakaa puolueita

Marinin hallitus antoi jo yli vuosi sitten esityksensä, jolla se pyrkii toteuttamaan uuden hoitajamitoituksen ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa.

Uuden mitoituksen mukaan jokaista vanhusta kohtaan pitää olla 0,7 hoitajaa kevääseen 2023 mennessä. Aiempi suositus oli 0,5 hoitajaa vanhusta kohden.

Iso muutos on aiheuttanut huolta siitä, kuinka paljon hoitajia riittää jatkossa vanhusten kotihoitoon.

SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja nyt-liike kannattavat hoitajamitoituksen säätämistä myös kotihoitoon.

– Nyt on varmistettava kotihoidon ja ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävien palveluiden riittävyys. Panostuksen kuntoutukseen ja kotiin tuotaviin palveluihin parantavat elämänlaatua ja luovat turvaa myös läheisille, Sanna Marin toteaa.

Keskusta, kokoomus ja kristillisdemokraatit vastustavat hoitajamitoituksen säätämistä kotihoitoon.

– Kotihoidossa on ihmisiä, joilla on hyvin erilaisia tarpeita. Toiset tarvitsevat apua kerran päivässä, toiset useita kertoja päivässä. Kotihoidon hoitajamitoitus olisi hyvin vaikea toteuttaa, eikä se johtaisi haluttuun lopputulokseen, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Perussuomalaisilla ja RKP:lla ei ole varmaa kantaa asiasta.

Puheenjohtaja Halla-ahon mukaan pelkkä mitoitus ei riitä, vaan palveluihin on osoitettava myös rahoitusta.

Vastuu työllisyydestä kunnille

Hallitus käynnisti laajan työllisyyden kuntakokeilun maaliskuun alussa. Noin 230 000 työtöntä siirtyi nykyisiltä te-toimistolta kuntien vastuulle.

Kunnat ohjaavat jatkossa työttömiä palveluihin, joiden toivotaan auttavan heitä työllistymään.

Hallituksen laaja kokeilu näyttää olevan askel uudistukseen, jossa vastuu työttömistä annetaan kunnille.

Eduskuntapuolueet kannattavat laajasti uutta suuntaa työ- ja elinkeinopalveluissa. SDP, keskusta, kokoomus, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja nyt-liike kannattavat kuntien vastuun kasvattamista työllisyydestä.

– Työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle avaa niille uusia mahdollisuuksia panostaa työllistämiseen ja vastata alueen työvoimatarpeisiin esimerkiksi räätälöidyllä koulutuksella, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vastaa.

– Työn murros haastaa erityisesti osaamisen kehittämistä ja kunnilla on vastuu esimerkiksi toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Työllisyyspalvelut ja kuntien koulutus- ja sivistystoimen tehtävät tukevat vahvasti toisiaan, Sanna Marin toteaa.

Yksikään puolueista ei ilmoita vastustavansa kuntien vastuun lisäämistä te-palveluissa. Ainoastaan RKP ja perussuomalaiset empivät asiassa.

– On hyvä muistaa, että Suomen kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että täysin sama työllisyyspalvelumalli ei välttämättä toimi kaikkialla Suomessa. Tätä pitää vielä pohtia, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa.

Henriksson tosin toteaa, että jos työllisyyden kuntakokeilu onnistuu, puolue on valmis muutoksiin.

Puolueet eivät kannata yksimielisesti kaksoiskuntalaisuutta

Kaksoiskuntalaisuus on aika ajoin noussut esille julkisessa keskustelussa.

Ajatuksena on ollut, että suomalaiset voisivat maksaa osan veroistaan ja äänestää kunnassa, jossa he viettävät pitkiä aikoja esimerkiksi mökillä.

Selvitysryhmä selvitti asiaa noin kolme vuotta sitten ja totesi, että asiaa on vaikeaa toteuttaa perustuslaillisista syistä.

Tästä huolimatta keskusta, vihreät ja RKP antaisivat ihmisille oikeuden maksaa veroja ja äänestää kahdella paikkakunnalla.

– Keskustan pidemmän tähtäimen tavoitteena on se, että ihmiset voisivat halutessaan olla kahden tai useamman kunnan asukkaita. Mikäli monikuntalaisuus edellyttää perustuslain muuttamista, keskusta on siihen valmis, Annika Saarikko vastaa.

– Kahdessa kunnassa kirjoilla olemisen mahdollisuuden selvittämistä on syytä jatkaa. RKP on ollut tätä mieltä jo aikaisemmin, ja kysymys on nyt entistä ajankohtaisempi, Henriksson toteaa.

Vihreät ja RKP eivät ota vastauksissaan kantaa perustuslain muuttamiseen. Vihreät on RKP:n tavoin valmis selvittämään lisää kaksoiskuntalaisuutta.

SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja nyt-liike vastustavat kaksoiskuntalaisuutta.

– En kuitenkaan kannata sitä, että verotusoikeutta jaettaisiin kahdelle eri kunnalle, koska silloin ihmisillä tulisi olla myös äänioikeus molemmissa kunnissa. Asia on ratkaistava kuntien välisiä laskutuskäytäntöjä helpottamalla, kokoomuksen Petteri Orpo näkee.

Orpo viittaa siihen, että ihmiset käyttävät mökkipaikkakunnilla kuntien palveluita. Useat puoluejohtajat ehdottavat asian huomioimista myös valtionosuusjärjestelmässä.

Perussuomalaisilla ei ole vahvaa kantaa asiaan. Halla-ahon mukaan olisi kuitenkin hyvä, että ihmiset maksaisivat veronsa pääosin asuinpaikkakunnalleen.

Kunnille enemmän vastuuta ilmastotoimista

Hallitus on laatinut itselleen tiukan ilmastotavoitteen.

Hallitusohjelmassaan se lupasi tekevänsä toimet, joiden seurauksena Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen.

SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja nyt-liike antaisivat kunnille nykyistä suuremman roolin tavoitteen saavuttamisessa.

– Iso osa tärkeimmistä ilmastotoimista tehdään nimenomaan paikallisella tasolla: kunnat päättävät muiden muassa energiantuotannosta, alueiden suunnittelusta, joukkoliikenteestä, viheralueista ja rakentamisesta. Jo lähes puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, vihreiden Maria Ohisalo toteaa.

– Kunnallisissa energiayhtiöissä on luovuttava kivihiilen ja turpeen käytöstä vuoteen 2025 mennessä ja korvattava energiantuotanto ensisijaisesti polttoon perustumattomilla ratkaisuilla, Jussi Saramo puolestaan toteaa.

Varsinkin hallituspuolueista kerrotaan, että kuntien roolin korostaminen ei poista hallituksen vastuuta ilmastotavoitteen saavuttamisesta.

Kokoomus ja kristillisdemokraatit vastustavat kuntien roolin nostamista.

– Kunnat ovat erilaisessa tilanteessa muun muassa kaukolämpöverkon ja energiantuotannon suhteen. Jokainen kunta toimii omista lähtökohdistaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti, Sari Essayah puolestaan toteaa.

– Pidän hyvänä sitä, että monet kaupungit ovat itse päättäneet hallitusta tiukemmista hiilineutraalisuustavoitteesta. Vastuu kokonaisuudesta on kuitenkin maan hallituksella, eikä sitä voi ulkoistaa kunnille, Petteri Orpo vastaa.

Perussuomalaiset ei lukitse kantaansa. Puolue korostaa sitä, että päästövähennyksiä pitäisi toteuttaa siellä missä niitä aiheutetaan.

Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan 4.4.2021 klo 23

Juttu muutettua 3.4.2021 kello 14.51: Lisätty Petteri Orpon kommentti kohtaan, jossa puhutaan kuntien ilmastotoimista.

Lue lisää: