1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kiina

Miksi Kiinan lupaavat Lapin-hankkeet ovat hiipuneet? Samaan aikaan Kiinan yritysostot Suomesta ovat olleet Euroopan huippuluokkaa

Kiinan halu hankkia lentotukikohta Kemijärveltä on vain yksi esimerkki, jossa näkyy Kiinan kiinnostus Suomen pohjoisosia kohtaan.

Kiina
Kemijärven lentokenttä
Keväthanki peittää Kemijärven lentokenttää maaliskuussa 2021.Uula Kuvaja

Lentokenttä ja sellutehdas Kemijärvelle, biojalostamo Kemiin.

Erilaiset kiinalaiset tahot ovat viime vuosina viritelleet useita hankkeita Suomen Lapissa, mutta monet niistä ovat kaatuneet tai jääneet toistaiseksi toteutumatta.

Osa hankkeista kertoo esimerkiksi suurvallan halusta tuottaa lisää energiaa, mutta viimeisin julkisuuteen tullut tieto kertoo myös Kiinan kasvavasta kiinnostuksesta arktisella alueella.

Yle paljasti kuukausi sitten, että Kiina halusi käyttöönsä Kemijärven lentokentän.

Lue juttu tästä: Kiina halusi lentotukikohdan Kemijärvelle arktisia tutkimuslentoja varten – Suomen puolustushallinto tyrmäsi hankkeen

Jutussa Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen vahvisti Ylen toimittajan kuuleman huhun, että kaupungin pakeille oli kolme vuotta sitten marssinut arvovaltainen delegaatio:

Kiinan kahden arktisen tutkimuslaitoksen edustajat ja Kiinan Helsingin-suurlähetystön sotilasasiantuntija olivat tarjoutuneet vuokraamaan tai ostamaan lentokentän Pohjoisnavalle tehtäviä arktisia tutkimuslentoja varten.

Rantasen mukaan tutkimuslaitosten lennot olisi tehty raskaalla suihkukoneella, jota varten kiitorataa olisi pitänyt huomattavasti pidentää. Rantanen ei maininnut haastattelussa myöhemmin julkisuuteen tuotua lentokentän matkailukäyttöä.

Viikko Ylen uutisen jälkeen kaksi muuta Kemijärven vaikuttajaa antoivat Kiinan aikeista toisenlaisen kuvan.

Kemijärven lentokenttä
Kemijärven lentokentän portit ovat lukossa. Kenttää kiertävä verkkoaita estää porojen pääsyn kiitoradalle. Uula Kuvaja

Kemijärvellä sijaitsevan Suomutunturin matkailukeskuksen omistava Kari Tirkkonen ja Kemijärven entinen kaupunginjohtaja Arto Ojala ilmoittautuivatkin Kiinan lentokenttähankkeen aloitteentekijöiksi Lapin Kansan haastattelussa.

Tirkkosella on ollut 1990-luvun lopulta alkaen matkatoimisto, joka on vienyt kiinalaisia turisteja Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Tirkkosen mukaan hänellä on ollut hyvä yhteydet Kiinaan hänen liikekumppaninsa ja vaimonsa Qian Yang-Tirkkosen ansiosta.

– Idea tuli täysin meidän puoleltamme, eli tavoitteena on saada Itä-Lappiin dynamo, joka lisäisi matkailua ja meidän omasta näkökulmastamme lisäisi Suomutunturin nopeampaa kehittymistä. Meiltä se aloite tuli, sanoo Tirkkonen nyt Ylelle.

Tirkkosen käsityksen mukaan kiinalaiset halusivat Kemijärven kentän nimenomaan matkailun takia, ja kiitorataakin olisi pitänyt pidentää juuri turisteja tuovien matkustajakoneiden takia.

Kemijärven lentokenttä
Lentokenttä on kymmenisen kilometriä Kemijärven keskustasta aivan Rovaniemelle päin vievän valtatien lähellä. Uula Kuvaja

Toisenlainen mielikuva kaupankäynnistä löytyy vielä yhdeltä paikalliselta vaikuttajalta. Kemijärven valtuuston puheenjohtaja Veikko Niemelä (kesk.) sanoo Ylelle nykyisen kaupunginjohtajan Rantasen tavoin, että Kiinan tavoite oli tukikohta tutkimusta varten.

– Kyllä he antoivat ymmärtää, että ovat kiinnostuneet arktisen alueen ilmastotutkimuksesta ja etsivät täältä arktiselta alueelta lentotukikohtaa, josta he voisivat tutkimuslentokoneella operoida Jäämerellä ja tässä lähialueella. He olivat jostakin kuulleet, että meillä Kemijärvellä on rokulissa oleva lentokenttä, joka ehkä olisi rakenneltavissa ihan mittavaankin toimintaan, sanoo Niemelä.

Niemelän mukaan kiinalaisdelegaation saapuminen Kemijärvelle tuli “puskista”, mutta ryhmä otettiin mielihyvin vastaan.

Kiinalaiset vieraat eivät Niemelän mukaan varsinaisesti tuoneet esiin matkailua kenttähankkeen motiivina, vaan matkailua toi vahvasti esille Suomun matkailuyrittäjä Tirkkonen ja myös Kemijärven kaupunki. Niemelän mukaan lentokenttätoive oli pinnalla kolme vuotta sitten, jolloin Lapin kansainvälinen matkailu eli suurinta kasvuvaihetta.

Kemijärven sellutehdashankkeen tyhjä tontti.
Boreal Biorefin ja kiinalaisen CAMCE:n sellutehdashankkeen tyhjä tontti. Taustalla siintää Kemijärvi. Nyt tontin vuokralainen on tehdashankkeen nykyinen valmistelija Vataset Teollisuus Oy. Uula Kuvaja

Kiinalaisyhtiö syrjäytettiin Kemijärven sellutehdashankkeesta

Kiinalainen kiitorata keskellä Kemijärveä ei ole ainoa hanke, jota kiinalaiset ovat havitelleet paikkakunnalla. Viisi vuotta sitten kiinalaisyritys tuli näyttävästi mukaan Kemijärven sellutehdashankkeeseen.

Tuolloin kemijärveläisten kuntapäättäjien ja entisten virkamiesten perustama yhtiö Boreal Bioref neuvotteli Kiinan valtionyhtiön CAMCE:n kanssa tehtaasta, johon kiinalaiset suunnittelivat investoivansa 800 miljoonaa euroa.

Biojalostamoksi nimetty sellutehdas ottaisi mallia CAMCE:n Valko-Venäjälle rakennetun tehtaan teknologisesta osaamisesta.

Neuvotteluissa kiinalaisille tärkeää oli, että tuotantolaitos pystyisi kilpailemaan hinnoista edullisesti sellua tuottavien Venäjän ja Kanadan kanssa.

– Meidän on saatava kustannukset niin alas, että olemme vähintään yhtä kilpailukykyisiä kuin Venäjän ja Kanadan tuotteet, sanoi varapääjohtaja Wang Yuhang Ylelle tiedotustilaisuudessa Kemijärvellä marraskuussa 2016.

CAMCE:n varapääjohtaja Wang Yuhang kertoi kiinalaisyhtiön suunnitelmista Kemijärvellä 17.11.2016
CAMCE:n varapääjohtaja Wang Yuhang kertoi kiinalaisyrityksen suunnitelmista Kemijärvellä marraskuussa 2016.Jarmo Honkanen / Yle

Myöhemmin CAMCE:sta tuli kemijärveläisen Boreal Biorefin enemmistöomistaja. Sittemmin myös selvisi, että yhtiön mallitehtaassa Valko-Venäjällä oli ollut teknisiä ongelmia, eikä tuotantoa saatu vauhtiin suunnitelmien mukaisesti.

Myös suomalaisten ja kiinalaisten yhteistyö takkuuntui.

Hankkeen kemijärveläiset ja suomalaiset sijoittajat siirsivät CAMCE:n hankkeesta sivuun vuonna 2019 aloitetuilla operaatioilla.

Niissä päärahoittajaa alettiin hakea Kiinan sijaan Euroopasta, tehdastontin vuokrasopimus irtisanottiin ja uudeksi vuokaralaiseksi otettiin suomalainen Vataset Teollisuus Oy.

Hankkeen nykyisen johtajan Harri Vatasen mukaan kiinalaisten mukanaolo kariutui lopulta viime vuonna siihen, etteivät muut sijoittajat suostuneet kiinalaissijoittajien vaatimaan osake-enemmistöön tehdasyhtiössä. Muita mahdollisia syitä Vatanen ei ole halunnut kommentoida Ylelle.

Kiinalaisen Kaidin Kemiin aiottu biopolttoainetehdas hyytyi talousvaikeuksiin Kiinassa

Myös kolmas kiinalaishanke Suomen Lapissa on hyytynyt näyttävän alkukiidon jälkeen.

Kiinalainen Kaidi-yhtiö ryhtyi ajamaan Kemiin perustettavaa biopolttoainetehdasta ja palkkasi vuonna 2016 hankkeen vetäjäksi kansanedustajan ja entisen puolustusministerin Carl Haglundin (rkp). Haglund erosi eduskunnasta siirtyäkseen Kaidin palvelukseen.

Haglund veti hanketta pari vuotta ja jätti tehtävän vuonna 2018, kun yhtiö sai ympäristöluvan biopolttoainetehtaalle Kemin Ajoksen sataman naapuriin.

Tämän jälkeen Kemin hankkeessa on ollut hiljaista.

Hanketta nykyisin vetävän toimitusjohtajan mukaan tehdas on viivästynyt Kiinan emoyhtiön talousvaikeuksien takia, mutta hanketta ei ole kuitenkaan kuopattu.

– Taustalla on Kaidin emoyhtiön osin omistaman pörssiyhtiön Kaidi Ecologicalin jo pidempään jatkuneet talousvaikeudet Kiinassa. Se on aiheuttanut myös Kemin hankkeen viivästymisen, Kaidin suomalaisen tytäryhtiön Kaidi Suomen toimitusjohtaja Pekka Viljakainen sanoo.

Viljakaisen mukaan Kiina on lisäksi kiristänyt rahoitusmarkkinoitaan, ja yritysten velansaanti sekä lainaehdot ulkomaisiin investointeihin ovat tiukentuneet.

Oman varjonsa Kemijärven ja Kemin suomalais-kiinalaisten hankkeiden kannattavuuden ylle heittää metsäalan konserniin Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren jättimäinen Kemin sellutehtaan uudistus ja laajennus.

Jotkut pitävät kolmen tavallisen sellutehtaan kokoista hanketta suomalaisen metsäteollisuuden manööverinä, jolla torpataan vieraiden tulo reviirille. Tosin yksi Metsä Fibren omistajista on japanilainen suuryritys.

Kiinan tuntija ja tutkija muistuttaa liike-elämän eroista

Kiinalaisten metsäteollisuushankkeiden sakkaamiseen on moninaisia syitä ja hankkeet ovat erilaisia, sanoo Kiinan toimintaan perehtynyt asiantuntija.

Esimerkiksi liike-elämän neuvottelutavat ovat kovin erilaisia Kiinassa ja Suomessa.

– Kiinalaiset lupaavat enemmän kuin ehkä tiedetään mitä kyetään toteuttamaan. Tosiasia on, että kiinalaiset tekevät keskenäänkin kauppaa vastaavalla tavalla. Ensin kerrotaan isoja lukuja, ja sitten todellisuus lähtee pikkuhiljaa kuoriutumaan vähän kuin sipulia kuorisi, kertoo Lapin yliopiston professori Matti Nojonen.

Kiinan lentokenttähanketta Kemijärvellä Rovajärven sotilasalueen naapurissa Nojonen pitää epäilyttävänä. Tapaus herättää epäilyksen kaksoiskäytöstä, eli kenttää voitaisiin käyttää myös Kiinan tiedusteluun, Nojonen huomioi.

– On aika kyseenalaista, miksi kaksi keskushallinnon alaista tutkimuslaitosta ja lisäksi sotilasasiamies lähtevät tällaista investointia tarkastelemaan. Varsinkin kun tiedetään, että se [lentokenttä] on hyvinkin lähellä Euroopan suurinta kovapanosammuntojen aluetta, Nojonen pohtii.

Kemijärven lentokenttä oli toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan ilmavoimien Luftwaffen käytössä.  Kentältä tehtiin tiedustelu- ja pommituslentoja Neuvostoliittoon. Kuvassa tiedustelukone Fieseler Storch Kemijärven kentällä kesällä 1941.
Kemijärven lentokenttä oli toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan ilmavoimien Luftwaffen käytössä. Kentältä tehtiin tiedustelu- ja pommituslentoja Neuvostoliittoon. Kuvassa tiedustelukone Fieseler Storch Kemijärven kentällä kesällä 1941. SA -kuva
MPA: Kuuntele lisää kiinalaisen rahan maailmanvalloituksesta

Kiinan edustaja ei halunnut selventää Kiinan motiiveja lentokenttähankkeessa

Kiinan Suomen-suurlähettiläs otti kantaa Kemijärven lentokenttähankkeeseen mielipidekirjoituksessaan Lapin Kansassa (siirryt toiseen palveluun) kaksi viikkoa sitten.

Tekstissä lähettiläs Chen Li toteaa, että viime aikoina on “syntynyt kummallisia, mielenkiintoisia narratiiveja” suomalaismediassa.

– Lukijat, jotka eivät tiedä todellista tilannetta, saattavat ajatella, että artikkeli kuvaa "mystistä" tarinaa, jossa näyttää olevan takana jotain salaista motiivia, Li kirjoittaa Lapin Kansassa.

Hänen mukaansa hankkeen päätavoite on ollut turismi.

Yle pyysi lähettiläältä haastattelua lentokenttähankkeesta.

Li ei antanut haastattelua. Sen sijaan hän korosti sähköpostiviestissä, että Suomi ja Kiina ovat sopineet yhteisessä julkilausumassa lisäävänsä yhteistyötä muun muassa polaaritutkimuksen, turismin sekä tieto- ja viestintäteknologian aloilla.

Suurlähettilään kannanotot tulevat samaan aikaan, kun Kiina on ollut Suomessa esillä negatiivisessa valossa.

Eduskuntaan viime vuoden lopulla tehdyn kyberhyökkäyksen takana oli taho, joka on julkisuudessa liitetty Kiinaan. Suojelupoliisi kertoi tietomurron tutkimuksista aiemmin tässä kuussa.

Lisäksi kuluneella viikolla on kärjistynyt Kiinan ja EU:n pakotenokittelu. Kiinan vastapakotteiden kohteena on myös suomalaisia. (siirryt toiseen palveluun)

Suhtautuminen Kiinan investointeihin on muuttunut kriittisemmäksi

Kiinan Suomeen suuntautuvia yritysinvestointeja tutkii parhaillaan valtio-opin professori Mikael Mattlin Turun yliopistosta.

Mattlinin mukaan Suomessa on käyty varsin vähän julkista kriittistä keskustelua kiinalaisten investoinneista ja mahdollisista Kiinan motiiveista mutta ilmapiiri on muuttunut kolmen neljän viime vuoden aikana.

– Monessa paikassa on herätty siihen, että kiinalaisiin yritysostoihin ja infrastruktuurihankkeisiin saattaa liittyä strategisia näkökulmia, Mattlin kertoo

Asennemuutos näkyy muun muassa lainsäädännössä. EU:ssa tuli lokakuussa voimaan asetus ulkomaisten investointien seurannasta, ja samassa yhteydessä Suomessa päivitettiin suomalaista lakia.

Lainmuutos tiukensi Mattlinin mukaan seurantaa turvallisuusalaan liittyvistä yritysostoista ja toi joustavampia keinoja puuttua ulkomaisiin yritysostoihin. Viime vuoden alussa tuli voimaan myös kaksi lakia, jotka antavat puolustusministeriölle uusia välineitä puuttua kiinteistökauppoihin strategisten kohteiden läheisyydessä.

– Ilmeisesti lakimuutosten vaikutus voidaan nähdä käytännössä myös suhtautumisessa Kemijärven lentokentän alustavaan ostohankkeeseen, Mattlin sanoo

Suomi on ohittanut jopa itäisen Euroopan “silkkitiehankkeet”

Suomi on ehkä vähän yllättäenkin noussut viime vuosina Kiinan Eurooppaan suuntautuvissa investoinneissa aivan kärkipaikoille.

Suurin osa Kiina investoinneista on ollut yritysostoja, ja tämä näkyy myös Suomen sijoittumisessa.

Suomen osuutta selittävät ennen kaikkea kaksi suurta yrityskauppaa. Vuonna 2016 kiinalainen Tencent osti peliyhtiö Supercellin 7,5 miljardilla eurolla ja vuonna 2019 urheiluvälinekonserni Amer Sports siirtyi puolestaan kiinalaisomistukseen 4,6 miljardilla eurolla.

Kiinalaisten investointien “buumi” Eurooppaan alkoi vuoden 2014 tienoilla. Se suuntautui pääosin suuriin maihin, kuten Britanniaan ja Saksaan, Mattlin kuvailee.

– Mutta Suomi nousee tilastoissa mielenkiintoisella tavalla esille. Suomeen on tullut väkilukuun suhteutettuna eniten kiinalaisrahaa, eli lähes yhtä paljon kuin Ranskaan ja enemmän kuin itäiseen Eurooppaan yhteensä.

Paljon puhetta ovat herättäneet Kiinan investoinnit itäisessä ja keskisessä Euroopassa. Kiinalla on ollut aikomus niin sanotussa suuressa silkkitiehankkeessa parantaa muun muassa infrastruktuuria, mutta useat hankkeet ovat peruuntuneet tai eivät ole toteutuneet odotetusti.

Mattlin sanoo, että toteutuneita hankkeita on esimerkiksi Unkarissa ja Kreikassa, mutta kokonaisuutena laaja itäisen ja keskisen Euroopan maajoukko on saanut vähemmän investointeja kuin Suomi.

Suuriin uusiin infrahankkeisiin liittyy paljon epävarmuuksia, eivätkä ne ole välttämättä kaupallisin ehdoin toteutettavissa. Silloin herää myös epäilyjä, onko taustalla muita kuin kaupallisia motiiveja, Mattlin huomauttaa.

– Uskon, että jatkossa näemme Kiinasta tarkemmin kohdennettuja eli tavallaan strategisempia yritysostoja, jotka suuntautuvat kriittiseen teknologiseen osaamiseen ja infrastruktuuriin. Juuri näistä syistä Euroopassa ollaan nyt hereillä.

Suomen hyvät suhteet Kiinaan ovat voineet siivittää investointeja

Suomen ja Kiinan perinteisesti ystävällismieliset suhteet on voitu nähdä ainakin osin syynä toimiviin taloussuhteisiin.

Kiinan investoinnit Suomeen ovat olleet suuria samaan aikaan, kun Kiinan arvostelu Suomessa on ollut vähäistä esimerkiksi verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Poikkeuksen perinteiseen linjaan teki pääministeri Sanna Marin helmikuussa ottaessaan Twitterissä kantaa Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin ja uiguurivähemmistön sortoon.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Kiinan avoin arvostelu ei ole ollut Suomen johdon tapana, mutta asennemuutosta on näkyvissä muuallakin. Suomen uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ihmisoikeudet ja Kiina mainitaan kymmeniä kertoja.

Uudet pakotteet kiristävät EU-maiden ja Kiinan suhteita

Kiinan ja EU:n viime viikkoina toisilleen langettamat pakotteet ovat poikkeuksellisia.

Edellisen kerran EU asetti Kiinalle pakotteita Tiananmenin verilöylyn jälkeen vuonna 1989. Tuolloin määrätty asevientikielto on edelleen voimassa.

Pakotteet hyväksyttiin EU:ssa jo viime vuoden lopulla voimaan tulleen ihmisoikeuspakotejärjestelmän perusteella ja ne määrättiin Kiinalle uiguurivähemmistön kohtelun takia, Suomen ulkoministeriön virkailija sanoo.

– Kiinalle EU:n kanta Xinjiangin tilanteeseen ei ollut yllätys, mutta kyllä kyseessä on poikkeuksellinen menettely, ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osastopäällikkö Piritta Asunmaa sanoo.

Kiina määräsi vastapakotteet, joiden kohteena on muun muassa kahdeksan eurooppalaista poliitikkoa, joukossa Suomen europarlamentaarikko Heidi Hautala. Lisäksi kohteena on kaksi tutkimuslaitoista ja kaksi EU:n toimielintä.

On uutta, että Kiina asettaa tällaisia muodollisia vastapakotteita EU:lle, Mikael Mattlin huomauttaa. Ulkoministeriön Asunmaan mukaan pakotteet ovat erittäin laajoja ja epäsuhtaisia EU:n Kiinalle määräämiin pakotteisiin verrattuna.

– Vaikka Kiinan tyytymättömyys ei kohdistu ensisijaisesti Suomeen, välillisesti Kiinan vastapakotteet ovat kohdistuneet myös muutamiin suomalaisiin. Voi sanoa, että Suomikin on vähän uudenlaisen tilanteen edessä ja uusien diplomaattisten hankausten mahdollisuus on olemassa, arvioi Mikael Mattlin.

Asunmaa ulkoministeriöstä sanoo, että pakotekiistan vaikutuksia Suomen ja Kiinan suhteisiin on vielä vaikea arvioida.

– Pakotteet rasittavat ennen muuta EU:n ja Kiinan suhdetta. Niin Suomen ja Kiinan suhteissa kuin EU:n ja Kiinan suhteissa on tärkeää pystyä jatkamaan yhteistyötä vaikka erimielisyyksiäkin on. Keskusteluyhteyden säilyttäminen niin virkamiestasolla kuin poliittisella tasolla on tärkeää.

Pakotekiistalla saattaa olla vaikutusta jo sovitun EU:n ja Kiinan välisen investointisopimuksen voimaantuloon. Sopimuksen on tarkoitus helpottaa eurooppalaisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille.

– Käytännössä Kiinan vastapakotteet kohdistuivat merkittävästi Euroopan parlamenttiin, jonka pitäisi sopimus ratifioida. Voi olla, että sopimus jää tämän takia ratifioimatta, arvioi Mikael Mattlin.

Korjattu 12.4. klo 10.37: Täsmennetty kohtaa, jossa puhutaan ulkomaisia yritysostoja koskevan lain muutoksista sekä lisätty , että erilliset lakimuutokset antavat puolustusministeriölle uusia välineitä puuttua kiinteistökauppoihin strategisten kohteiden läheisyydessä. "Strategisten kohteiden läheisyydessä" puuttui jutun aiemmasta versiosta".

Lue myös:

Kiina kajoaa nyt naisiin, jotta lasten määrä saadaan kuriin vainotussa Xinjiangissa – "Raskaana oleville tehtiin abortti ja sen jälkeen sterilisaatio"

Ylen juttu vuodelta 2018: Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle

Ylen selvitys: Kiinan kontrollijärjestelmä pesiytyi myös Suomeen – Toiminnalla on yhteys suomalaiseen puoluepolitiikkaan

Katso myös MOT-ohjelma Kiinan vaikuttamisesta

Lue seuraavaksi