1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sosiaaliset kontaktit

1500-luvulla saamelaiset haluttiin koota markkinoille kirkollisiin toimituksiin: Kehittyi perinne, jota kaivataan pandemian muuttamassa maailmassa

Vaikka kohtaamiset ovat jääneet vähemmälle, eivät ikivanhat perinteet katoa hetkessä. Kanssakäyminen noussee sen sijaan entistä arvokkaammaksi ihmisille.

Sosiaaliset kontaktit
Govva Yle Teema prográmmas Ealli arkiiva: Turisttaid Lappi, mii boahtá maŋŋebárgga 12.11.13.
Ylen Elävä arkisto: Turistien Lappi -ohjelmassa näytettiin Kautokeinon pääsiäismenoja. Pääsiäinen oli ennen ja on edelleen yksi tärkeimmistä saamelaisten kohtaamisajankohdista.Yle Teema

Saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola katsoo ulos ikkunasta kodissaan Oulussa ja pohtii ääneen: eihän siitä ole kuin nelisen vuotta, kun Trondheimin kaupunki Norjassa oli täyttynyt tuhansista saamelaisista.

Tuolloin juhlittiin usean päivän ajan ja erilaisin tilaisuuksin sitä, että ensimmäisestä yhteispohjoismaisesta saamelaiskokouksesta oli kulunut 100 vuotta. Nyt sellaisia tilaisuuksia ei saisi edes pitää, eikä Norjaan rajan yli itse asiassa pääsisikään enää ihan kuka tahansa.

– On ihmeellistä ajatella, miten kaukana tuntuu olevan se aika, kun kävimme suurissa juhlissa ja kokouksissa, toteaa Lehtola.

Lehtola on pahoillaan nykypäivän nuorten puolesta, jotka eivät koronatilanteen vuoksi pääse tapaamaan toisiaan.

– Muistan, kuinka tärkeää meille oli nuoruudessa matkustaa ympäri Saamenmaata ja tavata ihmisiä.

Veli-Pekka Lehtola
Veli-Pekka Lehtola työskentelee saamelaisen kulttuurin professorina Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Hän on erikoistunut muun muassa saamelaisten historiaan.Anneli Lappalainen / Yle

Saamenmaa ylittää valtioiden rajat, ja alkuperäiskansan jäsenet elävät niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin Venäjälläkin. Osittain käytetään yhteistä kieltä, sillä Lehtolankin puhumaa pohjoissaamen kieltä puhutaan Venäjää lukuun ottamatta näissä kaikissa edellä mainituissa maissa.

Harvinaisista kohtaamisista syntyi tiivis yhteisöllisyys

Saamelaiset ovat asuneet aina melko hajallaan, joten harvinaiset kohtaamiset ovat olleet merkittäviä yhteisöllisiä hetkiä. Kun pitkästä aikaa päästiin keskustelemaan muidenkin kuin oman perheen ja lähitienoon ihmisten kanssa, puhuttiin esimerkiksi porovuodesta tai käsitöistä ja lapset pääsivät leikkimään keskenään.

– Ne olivat pyhäpäiviä tai kirkonmenoja, kun ihmiset kokoontuivat yhteen. Saamelaisilla oli vanha tapa, että jokainen perhe oli omalla pyyntialueellaan ja sen lisäksi olivat porojen talvilaidunnuksen alueet, selventää Lehtola.

Paikalle saapuivat papit pareja vihkimään tai kaupustelijat tavaroita myymään.

– Viranomaiset päättivät 1500-luvulla, että on oltava suuret markkinat, jonne saamelaiset voivat tulla kirkkoon. Viranomaiset pystyivät sitten tulla paikan päälle laskemaan heidät ja tekemään virallisia toimia, kertoo Lehtola.

Siitä lähti etenemään perinne, jonka yhteyteen kuului tietysti myös hauskanpito.

Pääsiäinen on yhä saamelaisille kenties se merkittävin pyhä, eikä vähiten sen yhteisöllisen merkityksen vuoksi.

Yle Areena
Kautokeinolaiset rippijuhlat ovat valtavat. Yle Areenan dokumentissa "Saamelaisten suuri juhla: konfirmaatio" tutustutaan Johan Sirin konfirmaatiopäivään.Yle Areena

Norjan Kautokeinossa pääsiäinen on pyhitetty kohtaamisille sekä sukulaisten että ystävien kanssa. Tavallisesti kylään on kokoonnuttu pääsiäisjuhlille, joiden yhteydessä järjestetään muun muassa laulu- ja joikukilpailut. Myös esimerkiksi konfirmaatio on suuri yhteisöllinen kokoontuminen, joka sekin ajoittuu Kautokeinossa pääsiäiselle.

Huoli perhesuhteista on todellinen

Paraikaa vellova maailmantilanne on tehnyt kolauksen saamelaisten pitkään yhteisöllisyyden historiaan. Valtionrajojen aiemmin niin mitätön merkitys on noussut entistä todellisemmaksi niiden pysyttyä kuukausitolkulla suljettuna.

Esimerkiksi tammikuussa Saamelaisneuvosto pyysi lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) valtioita kunnioittamaan rajaseutujen saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia koronatilanteessa. Kyseisessä lausunnossa viitattiin siihen, että koronapandemian vuoksi asetetut rajoitukset jakavat perheitä ja yhteisöjä, jotka asuvat valtionrajojen kummallakin puolella.

Muuttuvatko siis nämä ikiaikaiset perinteet? Entä voisiko tulevaisuutta ennustaa, millaista tulevaisuuden yhteisöllisyys tulee olemaan?

Yhteisöllisyys tulee vahvistumaan, ennustaa ennakoinnin asiantuntija

Tulevaisuustalo Sitran ennakoinnin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen pohtii, että kun ihmiset ovat nyt yli vuoden joutuneet elämään vallitsevassa tilanteessa, niin tarve tapaamisille on suuri.

– Luulen, että tullaan näkemään yhteisöllisyyden vahvistuminen, jopa uusi nousu. Kyllähän digitaaliset keinot vahvistuvat, mutta en usko, että ne tulevat korvaamaan ihmisten kasvokkaista kohtaamista ja erilaisia tapaamisia, vaan ne tulevat siihen rinnalle.

Lähdemäki-Pekkinen kommentoi tulevaisuuden mahdollisuuksia yleisellä tasolla – ne toki voivat olla osa alkuperäiskansojenkin tulevaisuutta. Hän ei kuitenkaan suoraan osoita ennakointeja pelkästään saamelaisiin.

Sitran asiantuntijat ennakoivat tulevaisuuden yhteiskunnan muutoksia ja vilkuilevat tulevaisuuteen ja sen ilmiöihin.

Sitran asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen
Ennakoinnin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen uskoo, että esimerkiksi harrastuspiirien kontaktit tulevat pandemian jälkeen entistäkin tärkeämmiksi. Linda Tammela / Yle

Arkipäivän kontaktit voivat nousta entistä arvokkaammiksi

Sosiaaliset kontaktit ovat ihmiselle merkki hyvästä elämästä. Nyt jo jonkin aikaan on eletty tilanteessa, jossa ympärillä ovat olleet vain lähimmäiset. Lähdemäki-Pekkinen viittaa siihen, että myös kauemman tuttavapiirin merkityksen tiedetään olevan ihmiselle suurempi kuin ehkä yleisesti kuvitellaan. Aiheesta on kirjoittanut muun muassa The Atlantic (siirryt toiseen palveluun).

– Pandemian aikana on keskitytty lähipiiriin, kun ei ole voinut nähdä ihmisiä niin laajasti. Silloin lähipiirin merkitys on toisaalta korostunut, toisaalta meillä on myös enemmän painetta näille ihmisille, että heidän pitää tuoda meille kaikkea sitä, mitä aiemmin suurempi sosiaalinen verkosto on tuonut.

ijahis idja, ijahis idja 2016
Vuoden 2019 Ijahis idja -festivaalissa ei ollut vielä tietoakaan pandemiasta. Ehkä vielä jonakin päivänä kädestä uskaltaa taas ottaa kiinni.Jonne Järvinen / Yle

Lähdemäki-Pekkinen arveleekin, että pandemiatilanne saa arvostamaan yhä enemmän niin sanottuja heikompia sosiaalisia suhteita. Tällaisia suhteita voivat olla arkipäivän tapaamiset, kuten kahvilan myyjän kanssa vaihdetut mukavat kuulumiset tai harrastustoverit, jotka kohdataan vain harrastuksen yhteydessä.

– Ne ovat osa hyvää, mukavaa elämää. Ehkä meillä korostuu tarve tutustua uusiin, myös erilaisiin ihmisiin, jotta altistutaan myös erilaisille mielipiteille ja ymmärretään toisenlaisia ihmisiä kuin itse olemme, kertoo Lähdemäki-Pekkinen.

Sosiaalisen eristäytymisen aikana toki pelimaailma on voinut olla isona apuna peittoamassa yksinäisyyttä (siirryt toiseen palveluun), onpa Final Fantasy -maailmassa pidetty hautajaisiakin (siirryt toiseen palveluun).

Hybridihäät lienevät vielä kaukana tulevaisuudessa

Tullaanko siis sukulaisten häitä seuraamaan kymmenen vuoden päästä VR-lasit päässä? Todennäköisesti ei.

– Hmm, onkohan kymmenen vuotta vielä kuitenkin liian lähellä siihen, että suostuisimme tekemään vaikkapa häitä hybriditoteutuksena? Luulen, että erilaiset hybridiratkaisut tulevat lisääntymään. Nyt ne ovat olleet kokemuksellisesti aika kökköjä heille, jotka ovat etänä seuranneet. Luulen, että mahdollisuudet ja kokemus tulevat paranemaan, että ne tulevat tähän rinnalle, maalailee Lähdemäki-Pekkinen

Hybridiratkaisuilla Lähdemäki-Pekkinen tarkoittaa nimenomaan tavallisen tapahtuman ja edistyneen virtuaaliyhteyden yhteensovittamista.

Saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola rauhoittelee hänkin, eikä usko ikiaikaisten tapaamismuotojen katoavan parin vuoden tauon vuoksi mihinkään.

– Historian tutkijana luotan kyllä siihen, että tämä on vain ohimenevä vaihe, hän sanoo.

Lue seuraavaksi