1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulupsykologit

Lapsi jonottaa ADHD-testiin kolmatta vuotta Porissa ja itkee äidilleen, kun ei osaa olla kuin muut – koulupsykologeille jopa vuosien jonot

Psykologien työtilanne on hyvä, eikä julkinen puoli ole yhtä houkutteleva.

koulupsykologit
Oppilas viittaa tunnilla.
Koulupsykologin toiminta kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Se on kunnille pakollinen, mutta lain rikkomisesta ei koidu mitään sanktioita. Kuvituskuva.Benjamin Suomela / Yle

Koulupsykologille pääsyä jonotetaan Suomessa kaupungista riippuen jopa vuosia.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (siirryt toiseen palveluun)määrittelee, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä.

Mahdollisiin psykologisiin tutkimuksiin pääsyssä on kuitenkin suurta vaihtelua.

Esimerkiksi Turussa sellaisiin pääsee yleensä parissa kuukaudessa, kun Porissa joutuu pahimmillaan odottamaan kolme vuotta tai kauemmin.

Helsingissä tilanne on hyvä, ja tutkimuksiin pääsee lähtökohtaisesti alle neljässä viikossa.

Myös esimerkiksi Kotkassa jono on ollut jopa vuoden tai yli.

Jono tutkimuksiin

Avoimia psykologin paikkoja

Helsinki

Alle 1 kk

6

Jyväskylä

7–8 kk

0

Pori

Noin 3 vuotta

4

Tampere

1–12 kk, keskimäärin 7 kk

0

Turku

2 kk

1

Tiedot on kysytty kaupunkien oppilashuolloista.

Kolmatta vuotta jonossa

Porilaisen Suvin kaksi alakouluikäistä lasta on jonossa koulupsykologin tutkimuksiin.

Molempien kohdalla kyse on ADHD-epäilystä.

7- ja 10-vuotiaiden lasten kanssa on käyty terveyskeskuslääkärillä, joka on todennut tutkimukset tarpeellisiksi.

– Tuolloin toimitin myös nuoremman osalta päiväkodista ja vanhemmalta omalta opettajalta lausunnon, että haasteita on muuallakin kuin kotona, Suvi kertoo.

Suvi esiintyy jutussa pelkällä etunimellään, koska jutussa käsitellään hänen alaikäisten lastensa terveystietoja.

Kolmannella luokalla olevan esikoispojan kohdalla tutkimuksiin pääsyä on siis odotettu nyt kolmatta vuotta. Suvi on ollut aktiivisesti yhteydessä niin kouluun, Porin sivistystoimeen kuin aluehallintovirastoon.

– Ainoa konkreettinen apu tällä hetkellä on se, että koulussa tiedetään molempien lasten tilanne.

Porissa rekrytointivaikeuksia

Porin opiskeluhuollon esimies Tero Grönmark myöntää, että jonot ovat Porissa jopa kolmesta neljään vuotta.

Isona haasteena on saada pysyviä tekijöitä. Avoimia paikkoja on tällä hetkellä neljä.

– Vaihtuvuutta on paljon. Meillä on ollut vaikeuksia saada sopivia hakijoita, Grönmark sanoo.

Psykologiliitto suosittelee, että yhden koulupsykologin vastuulla olisi noin 500 oppilasta. Suositus ylittyy Porissa reippaasti.

– Tällä hetkellä tilanne on jopa 1 500 oppilasta per psykologi ja siihen esiopetus päälle.

Mitä psykologipulalle voidaan Porissa tehdä? Tero Grönmarkin mukaan kaupunki voi ainakin tehostaa rekrytointia.

– Sekä tietysti yrittää pitää ne psykologit, jotka meillä jo on.

Porin oppilashuollon päällikkö Tero Grönmark
Porin oppilashuollon päällikkö Tero Grönmark kertoo, että Porissa on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua uusia koulupsykologeja.Jenni Joensuu / Yle

Julkisen puolen pitää skarpata

Rekrytoinnin tehostaminen on myös Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtolan mukaan oikea keino.

– Psykologeilla on Suomessa aika hyvä työtilanne ja heillä on valtavasti valinnanvaraa työrintamalla. He pystyvät kilpailuttamaan itsensä melko hyvin. Julkinen puoli ei ehkä näyttäydy tässä tilanteessa kaikkein houkuttelevimpana.

Julkisen puolen pitää Ahtolan mielestä silti pystyä pysymään kilpailussa mukana.

– Työolojen ja palkan pitää olla kunnossa, että pärjää yksityiselle sektorille. Myös esimerkiksi työnohjaus pitää järjestyä ja muutenkin työoloissa on oltava joustoa.

Psykologipulaa Suomessa ei ole, vaan kyseessä on pikemminkin kohtaanto-ongelma. Ahtolan mukaan psykologian alan koulutuspaikkoja on viime vuosina noin sata vuosi 2021 mukaan lukien.

Taustalla peruskoulu-uudistus 60 vuoden takaa

Kuten koulupsykologien jonoissa, myös palvelun järjestämisessä on isoja eroja.

Tämä juontaa Annarilla Ahtolan mukaan juurensa 1960-luvulle, jolloin peruskoulu-uudistusta tehtiin. Osa kunnista tarttui oppilashuoltoon heti tuolloin, osassa on herätty vasta 2000-luvun puolella.

– Esimerkiksi Lahdessa ja Helsingissä lähdettiin kehittämään psykologipalvelua peruskoulu-uudistuksen alusta saakka, kun taas esimerkiksi Turussa koulupsykologitoiminta on alkanut vasta 2001, Ahtola kertoo.

Lainsäädännön vaiheita on ollut useita. Alun perin koulupsykologitoiminta oli kirjattu lastensuojelulakiin ja se oli valinnaista. Varsinaisiin koululakeihin ja pakolliseksi se on tullut vasta 2000-luvulla.

– Yksi ongelma on myös se, ettei kunnille koidu mitään sanktioita siitä, jos lakia rikotaan. Asiasta puhutaan julkisesti kiitettävästi ja myös esimerkiksi eduskunnan oikeuskansleri ottaa asian puheeksi säännöllisesti. Kehitystä tapahtuu kyllä, mutta se on hidasta.

Annarilla Ahtola painottaa yhteisöllisyyden lisäämistä kouluissa.

– Koulupsykologin paikka on koulussa, osana yhteisöä. Kouluyhteisöön kuuluu oppilaan lisäksi koulun henkilökunta: opettajat, kuraattorit, psykologit. Mitä enemmän koulussa huolehditaan oppilaan kuulumisesta yhteisöön, sitä vähemmän tarvitaan koulupsykologin yksilöllisiä palveluita.

Vanhemmille raskas taakka

Porilainen Suvi pitää vääränä sitä, että nimenomaan vanhemmat joutuvat vaatimalla vaatimaan palvelua.

Suvilla on itsellään diagnosoitu ADHD, johon hänellä on myös lääkitys. Hän tietää, minkälaista arki on perheessä, jossa neuropsykiatrisia (nepsy) ongelmia on.

– Monesti myös perheen aikuisella voi olla nepsy-taustaa. Kaikki mehut menevät siihen, että arki pyörii sujuvasti.

Oman taustansa takia Suvi on osannut tarkkailla omia lapsiaan tietyllä pelisilmällä jo nuoresta saakka. Molempien kohdalla haasteita on ollut jo päiväkodissa.

– Aika sellaisia perinteisiä: ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia.

Oireet silti myös poikkeavat toisistaan. Siinä missä kolmasluokkalaisen pojan kohdalla esiintyy esimerkiksi häiriökäyttäytymistä luokassa, ekaluokkalaisen tytön kohdalla korostuu ylisuorittaminen. Koulussa kaikki sujuu suht hyvin, mutta kun kotona pitäisi keskittyä läksyihin, huomio kiinnittyy kaikkeen muuhun.

– Onneksi tyttöjen oireista tiedetään nykyään enemmän. Olen itsekin ollut varsinainen ylisuorittaja, Suvi kertoo.

Suvi on tällä hetkellä varovaisen toiveikas, sillä ainakin nuoremman lapsen kohdalla on väläytelty, että tämä pääsisi psykologin tutkimuksiin tämän kevään aikana.

Suvi kertoo olevansa siinä mielessä onnekkaassa tilanteessa, että hänen lapsillaan on vakuutus. Hän voisi siis tarvittaessa viedä lapsensa yksityiselle psykologille tutkimuksiin. Hän pitää tilannetta kuitenkin epätasa-arvoisena ja siksi aikoo vaatia, että lapset saavat heille kuuluvia palveluita julkiselta puolelta.

– Ei kaikilla ole vakuutusta, eikä moni vanhempi välttämättä edes tiedä, mitä oppilashuoltolaki pitää sisällään. En tiennyt minäkään, ennen kuin luin lain Finlexin sivuilta, Suvi puuskahtaa.

Suvi kertoo käyttäneensä kaikki viralliset kanavat lastensa asian hoitamiseen. Hän on myös tehnyt kantelun aluehallintovirastoon. Suvi aikoo jatkossakin olla yhteydessä kaikkiin mahdollisiin tahoihin, että asia tulee hoidettua oikein.

– Kyllä minä aluksi mietin, onko minulla paukkuja tähän kaikkeen. Mutta kyse on kuitenkin omista lapsista. He eivät pääse koskaan käyttämään koko potentiaaliaan vaan parhaimmillaan vain pärjäävät.

Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella 8.4. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Äiti kertoo Ylelle, miltä tuntuu väijyä omaa lastaan ja vaatia poliisia paikalle kerta toisensa jälkeen – ADHD-lapsista joka neljäs päätyy lastenkotiin

Oppilaat joutuvat jonottamaan koulupsykologille pahimmillaan yli vuoden: "Ihan absurdia"

Tyttöjen ADHD huomataan liian harvoin ja vasta aikuisena saa selityksen käytökselle – Psykologi: "Yleensä helpotus on suurempi kuin suru diagnoosista"

Lue seuraavaksi