1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronapandemia

Tie ulos koronasta on pitkän matkan juoksu – Suomen pitää antaa korjaustoimille aikaa, eikä pyrkiä nopeaan paikkaukseen, sanovat asiantuntijat

Koronan jälkien korjaaminen ja rajoitusten purkaminen pitää tehdä asiantuntijoiden mukaan niin, että katsotaan pitkälle tulevaisuuteen.

koronapandemia
Kuvassa on Helsingin Senaatintorin jättiterassi heinäkuussa 2020.
Nykyisillä sulkutoimilla pyritään siihen, että kesä olisi mahdollisimman normaali. Jos rajoitukset purevat nyt keväällä, moni rajoitus voi lieventyä tai poistua kesällä.Silja Viitala / Yle

– Koronarajoitusten purkaminen ei saisi turhaan politisoitua, vaan tärkeintä olisi pohjata päätöksenteko asiantuntijatietoon, muistuttaa lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola.

Hallitus koettaa saada tällä viikolla tehtyä linjauksia siitä, miten ja millä aikataululla Suomessa ryhdytään purkamaan koronarajoituksia. Tästä niin sanotusta koronan exit-strategiasta neuvotellaan yhdessä opposition kanssa.

Tarkkoja päivämääriä rajoitusten poistumiselle tuskin pystytään antamaan, koska tautitilannetta ei voi ennustaa monen kuukauden päähän, Saukkola sanoo.

Anni Saukkola, Helsinki, 23.11.2020
Suomessa on tällä hetkellä valtava määrä sairauksia diagnosoimatta, hoitamatta ja seuraamatta, koska hoitovelka on päässyt kasvamaan koronan aikana. Samaan aikaan ihmiset eivät välttämättä ole kehdanneet mennä lääkäriin, koska eivät halua turhaan rasittaa terveydenhuoltoa korona-aikana, Anni Saukkola pohtii.Antti Haanpää / Yle

Eri alojen asiantuntijoiden mukaan koronan jälkihoidossa pitää lähteä terveys edellä, unohtamatta kuitenkaan olemassa olleita rakenteellisia ongelmia, joita korona on voinut pahentaa.

Anni Saukkola nostaa esiin kolme asiaa, jotka pitää ehdottomasti ottaa huomioon koronan exit-strategiassa.

– Ensimmäinen on rokotepassi ja sen tarkoituksenmukainen ja tietoturvallinen käyttö. Toisena hoitovelka, jota on päässyt kertymään koronapandemian aikana, ja kolmantena terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen ja kriisinkestävyys.

Vaikka koronapandemia on ensisijaisesti ajateltuna uhka terveydelle ja ihmisten fyysiselle hyvinvoinnille, on se iskenyt lujaa myös talouteen sekä ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Akuutin pandemian taustalla on kummitellut koko ajan myös talouden kestävyysvaje ja ekologinen kestävyyskriisi, mitkä eivät ole kadonneet minnekään vaikka korona onkin pistänyt koko yhteiskunnan uuteen asentoon, Sitran kestävyysratkaisujen johtaja Mari Pantsar huomauttaa.

Mari Pantsar
Koronan jälkeenkin olisi hyvä pitää kiinni uusista ja kestävistä käytännöistä ja tavoista, kuten kotimaanmatkailusta ja luonnossa liikkumisesta, Mari Pantsar toteaa.Patrik Schauman / Yle

– Koronan exit-suunnitelmissa ei saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka edistävät esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä tai investointeja, jotka ovat kestämättömiä pitkällä aikavälillä. Suomi on valinnut vihreän siirtymän poluksi pois koronasta, ja kaikkien tehtävien päätösten pitää tukea sitä, Pantsar toteaa.

Lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat olleet yksi korona-ajan vakavista, näkymättömistä ongelmista, mutta samalla ne ovat tuoneet jotain hyvääkin. Yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien stigma on pienentynyt, koska niistä on puhuttu enemmän julkisessa keskustelussa kuin aiemmin, Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta sanoo.

– Nyt näiden puheiden pitäisi näkyä tekoina ja toimenpiteinä siellä suunnitelmissa ja erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota pitkän aikavälin ratkaisuihin. Näitä koronakupruja ei kuukausissa korjata, tämä on pitkän matkan juoksu, Maaret Alaranta toteaa.

Koronan jälkimainingit tuovat esiin myös rakenteelliset ongelmat

Ihmisten väliset erot esimerkiksi tasa-arvossa ja terveydessä ovat korostuneet koronan aikana entisestään. Alueelliset terveyserot koko maassa ja myös pienemmillä alueilla ovat olleet valtavia jo ennen pandemiaa, eivätkä ne ainakaan ole helpottaneet koronan myötä, Anni Saukkola pohtii.

– Meillä on ollut isoja haasteita perusterveydenhuollossa jo ennen pandemiaa, ja korona on lisännyt muutenkin terveydenhuollon kuormitusta. Samalla kun koronan exit-strategiaa suunnitellaan, voisi olla paikallaan viedä rakenteellisia uudistuksia eteenpäin.

Korona on kurittanut eniten jo alun perinkin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten esimerkiksi lapsia, nuoria, vähävaraisia ja mielenterveyskuntoutujia. Koska mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet nyt myös sellaisilla ihmisillä, joilla niitä aiemmin ei ole ollut, on puhuttu jopa mielenterveyspommista, Maaret Alaranta sanoo.

Maaret Alaranta SPR sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori
Uuteen normaaliin koronan jälkeen kuuluu toivottavasti se, että huolehditaan enemmän toisista. Korona on voinut opettaaa monille sen, miltä tuntuu olla eristyksissä ja yksin, Maaret Alaranta huomauttaa.Jyrki Ojala

Mielenterveyspalveluihin satsaaminen ja järjestöjen tukeminen olisi Alarannan mielestä tärkeää koronan jälkihoidossa.

– Mielenterveyden hoitovelan purkamisen lisäksi pitää tukea yhteisöllisyyttä, joka auttaa meitä kaikkia palautumaan kriisitilanteista. Järjestöt auttavat paljon vaikeimmassa asemassa olevia, eikä heitä pitäisi nyt unohtaa.

Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan 6.4.2021 klo 23 asti.

Lue seuraavaksi