1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhuspalvelut

Hoitajapula piinaa yhä vakavammin – Keski-Suomessa vanhusten hoivakoti sulkee ovensa, koska pätevää ja pysyvää henkilökuntaa ei ole saatu

Esimerkiksi Keski-Suomessa on ollut paikoin jo pitkään vaikeuksia saada vanhustenhoitoon pätevää ja pysyvää henkilökuntaa.

Hoidon laatuun panostaminen on vaikeaa, jos hoivakodin henkilökunta vaihtuu koko ajan. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaalla toimiva vanhusten hoivakoti Kotikylä Kaski on sulkemassa hoitajapulan takia ovensa kokonaan.

Yksityinen terveyspalveluyhtiö Humana sulkee paikan, koska sinne ei ole saatu riittävästi vakituista henkilökuntaa. Humanasta kerrotaan, että sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien rekrytointi on ollut erittäin vaikeaa.

Kotikylä Kaskessa on 23 vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkaa. Humana arvioi, että asukkaat saavat huhtikuun aikana uudet kodit.

Humana on sitoutunut pyörittämään hoivakotia, kunnes kaikille asukkaille löytyy uudet hoitopaikat. Kotikylä Kaskessa on asukkaita Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Kinnulasta.

Valvova viranomainen: Päätös lopettamisesta hoivakodin oma

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ylitarkastaja Jaana Aarnio toteaa, että valvova viranomainen on puuttunut aikoinaan Pihtiputaan yksikön toiminnassa esimerkiksi hoidon laadun, viriketoiminnan ja lääke- ja perushoidon puutteisiin.

Myös soteammattilaisten välillisiä tehtäviä, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoa on tarkasteltu ja niihin on saatu lisäkäsiä.

Aarnio korostaa, että yhteistyö Humanan kanssa on sujunut hyvin, vaadittuihin toimiin on ryhdytty ja yhtiö on pyrkinyt kehittämään toimintaansa.

Aarnio painottaakin, että päätös hoivakodin sulkemisesta on Humanan oma, ei valvovan viranomaisen.

Aarnion mukaan hoivakoteja ei voi loputtomiin pyörittää pelkän vuokratyövoiman turvin. Esimerkiksi pitkäjänteinen kehitystyö on vaikeaa, jos henkilökunta vaihtuu koko ajan.

Aarnio kuvailee, että sekä vanhustenhoidossa että psykiatrisissa asumispalveluissa erityisesti sairaanhoitajien saatavuus on paikoin hankalaa. Vaikeudet hoitajien rekrytoinnneissa ovat tavallisia pienemmillä paikkakunnilla.

– Kun mennään Jyväskylästä pienemmille paikkakunnille, niin sairaanhoitajia on ollut tosi haastavaa saada esimerkiksi Joutsaan ja pohjoiseen Keski-Suomeen jo aiempina vuosina, kuvailee Aarnio.

– Tämä näkyy edelleen meidän valvonta-asioissa. Jonkun verran on myös haasteita saada hoitajia jäämään ja sitoutumaan näihin yksiköihin.

Aarnio toteaa, että sairaanhoitajat ovat vanhusten hoivakodeissa hyvin merkittävässä roolissa, koska paikkoihin pääsyn kriteerejä on tiukennettu niin, että vanhuksilla on hoivapaikan saadessaan jo paljon somaattisia sairauksia.

– Heidän tärkeä tehtävänsä on vastata yksiköissä terveydenhoidon laadusta ja siitä, että asiakkaiden somaattisia sairauksia hoidetaan ja seurataan oikein.

– Lääkehoidon vastuu on varmasti merkittävin, joka sairaanhoitajille kuuluu asumispalveluyksiköissä. He osaltaan vastaavat muun muassa lääkelupien prosesseista muun henkilöstön osalta, siitä, että lääkehoitoa toteutetaan asianmukaisesti.

Hoitajapula heijastuu lääkehoitoon

Pätevän henkilökunnan puute voi näkyä puutteellisena hoitona.

Aarnio kertoo, että puutteita saattaa hoivayksiköissä olla esimerkiksi diabeteksen hoidossa, niin ettei verensokereita ole mitattu säännöllisesti tai lääkärin ohjeiden mukaan.

Myös lääkehoidon toteutus on haasteellista, jos yksikössä ei ole hetkeen lainkaan lääkehoidosta vastaavaa sairaanhoitajaa.

– Tällöin siellä ei ole myöskään henkilöä, joka voi lääkenäytöt ottaa vastaan. Seuraa ongelmia, jos uusille työntekijöillekään ei saada lääkelupia hankittua.

– Tällaiset tilanteet pitää hoitaa mahdollisimman pian niin, että yksikköön saadaan sairaanhoitaja, painottaa Aarnio.

Aarnio toivoo, että jonkilaista helpotusta hoitajapulaan voisi löytyä hoivakotien henkilöstörakenteen monipuolistamisesta ja tehtäväkuvien tarkastelusta. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi hoivakodeissa voisi olla nykyistä enemmän muitakin sosiaalialan ammattilaisia, kuten toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, geronomeja tai sosionomeja.

Epäkohtailmoitusten määrä vähentynyt Keski-Suomessa

Aluehallintovirasto saa hoivakotien epäkohdista ilmoituksia sekä omaisilta että hoitohenkilökunnalta.

Aarnion mukaan Keski-Suomessa kolmen viime vuoden aikana valvovalle viranomaiselle tehtyjen ilmoitusten määrä on vähentynyt.

– Omaiset kokevat huolta palvelun laadusta, siitä elämästä yksiköissä. Hoitohenkilöstön puolella taas korostuu välillisten tehtävien määrää ja sen tyyppiset puutteet.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jaana Aarnio muistuttaa, että vanhusten asumispalveluyksiköissä ja myös kotihoidossa tehdään äärimmäisen tärkeää ja arvokasta työtä, jonka merkitystä pitäisi korostaa.

Hän toivoo, että alan henkilökunta ottaisi epäkohdista yhteyttä viranomaisiin, jotta ongelmia voidaan ratkoa.

– Kaikki me ikäännymme ja tarvitsemme monenlaisia palveluja. Jos henkilöstö kokee epäkohtia, niin toivon, että he olisivat yhteydessä.

– Epäkohtiin voidaan yhdessä hakea ratkaisuja. Ratkaisun ei tarvitse olla se, että vaihdetaan työpaikkaa. Vaan poistetaan epäkohtia ja kehitetään toimintaa, jotta työ olisi mielekästä myös työntekijöille.

Hoiva-alalla erityisesti nuoret työtekijät saattavat vaihtaa työpaikkaa helposti.

– Onneksi on pitempään töissä olleita, jotka näyttävät olevan enemmän sitoutuneita. Mutta sekin vaihtelee tilanteittain ja yksiköittäin todella paljon, sanoo Aarnio.

Lue myös:

Ammattilaisten huoli kasvaa: "Minulta pääsee melkein itku" – tämä juttu kertoo, miten hoitajapula riivaa sinun kuntaasi

Jyväskylä helpottaa vanhuspalvelujen lähihoitajapulaa oppisopimuskoulutuksella - opiskelijavalinnan ratkaisee soveltuvuuskoe

Pienten kuntien hoitajapulaa pyritään helpottamaan räätälöidyllä lähihoitajakoulutuksella