1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. abortti

Suomi on Pohjoismaiden outo lintu raskaudenkeskeytyksissä: vähiten abortteja, tiukin lainsäädäntö

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa aborttia haluava joutuu perustelemaan pyyntöään lääkärille.

abortti
Nainen ylhäällä kalliolla katselee kohti horisonttia.
Suomessa tehtiin vuonna 2019 noin 8700 raskaudenkeskeytystä. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Pohjoismaat ovat seksuaaliterveyden ja ehkäisyn suhteen maailman edelläkävijöiden joukossa.

Raskaudenkeskeytyksen saa käytännössä jokainen sitä haluava. Pohjoismaissa asenteet, arvot ja yhteiskunnan rakenne ovat melko samanlaisia, ja sukupuolten tasa-arvo varsin kattavaa.

Tätä taustaa vasten onkin hieman yllättävää, että raskaudenkeskeytyksissä on maiden välillä suuriakin eroja. Suomi erottuu joukosta kolmella osa-alueella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut tilastotietoa raskaudenkeskeytyksistä Pohjoismaissa. Suomen, Ruotsin ja Norjan tiedot ovat vuodelta 2019, Tanskan ja Islannin tuoreet tiedot puuttuvat, joten vertailussa on käytetty vuoden 2018 tietoja.

Suomessa edelleen vähiten raskaudenkeskeytyksiä

Ruotsissa tehdään Pohjoismaista eniten raskaudenkeskeytyksiä. Vuonna 2019 Ruotsissa tehtiin 16,4 keskeytystä tuhatta hedelmällisessä iässä (15–49-vuotiasta) olevaa naista kohden.

Suomessa vastaava luku on huomattavasti pienempi, 7,7 keskeytystä tuhatta samanikäistä naista kohden.

THL:n erityisasiantuntija Anna Heino selittää eroa muun muassa Suomen ja Ruotsin erilaisilla tavoilla keskustella raskaudenkeskeytyksistä.

– Ruotsissa keskustelu on välillä ollut kiivasta, kun on puhuttu siitä, että aborttien määrää pitäisi vähentää. Keskustelu tulkitaan herkästi puuttumisena naisten itsemääräämisoikeuteen.

Suomessa asiasta on puhuttu enemmän käytännönläheisenä asiana, mutta yhtä laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä ei ole käyty. Asiaan liittyy myös terveydenhuollon organisoimiskäytäntöjä ja eroja kouluissa annettavaan seksuaalikasvatukseen.

Vapaampi aborttilaki ei välttämättä selitä keskeytysten määrän eroa, sillä esimerkiksi Saksassa abortin saa myös pyynnöstä, ja siellä keskeytysten määrä ei ole yhtä suuri kuin Ruotsissa.

Suomessa lähes kaikki abortit tehdään lääkkeellisesti

Lääkkeillä tehtävä raskaudenkeskeytys on muuttanut toimenpidettä merkittävästi 2000-luvulla kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa lääkkeellinen keskeytys tuli mahdolliseksi vuonna 2000, ja nykyään peräti 97,7 prosenttia aborteista tehdään Suomessa lääkkeiden avulla.

Pohjoismaista vähiten lääkkeellisiä keskeytyksiä tehdään Tanskassa, jossa niiden osuus aborteista oli 77,6 prosenttia vuonna 2018.

Lääkkeillä tehtävä raskaudenkeskeytys on yleensä mahdollista tehdä ainakin osittain kotona. Moni kokee sen itselleen sopivammaksi kuin sairaalassa olemisen.

Lisäksi lääkkeillä tehtävä abortti on fyysisesti vähemmän naisen kehoon kajoava. Sen vaihtoehtona on kohdun imukaavinta (siirryt toiseen palveluun), joka tehdään nukutuksessa.

Suomessa Pohjoismaiden tiukin aborttilainsäädäntö

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa raskauden varhainen keskeytys on jo pitkään ollut sallittu yksinkertaisesti naisen pyynnön perusteella. Pyyntöä ei ole tarvinnut mitenkään perustella.

Myös Islannissa tämä tuli mahdolliseksi lakimuutoksen myötä syyskuussa 2019.

Sen sijaan Suomessa raskaudenkeskeytyksen haluava joutuu perustelemaan toiveensa terveydenhuollossa. Raskaudenkeskeytykseen on anottava lupa. Se voidaan myöntään lain mukaisin perustein yhden tai kahden lääkärin päätöksen perusteella kun raskaus on kestänyt enintään 12 viikkoa.

Suomen nykyinen aborttilainsäädäntö on vuodelta 1970. Siihen tehtiin pieniä muutoksia vuonna 1985, mutta pääosin laki on 50 vuoden takaa.

Laki kuormittaa jonkin verran terveydenhuoltoa ja siinä on naisen oman tahdon toteutumisen kannalta ongelmallisia piirteitä. Sitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole lähdetty päivittämään. THL:n Anna Heino arvioi, että vanhaa lakia ei ole lähdetty muuttamaan, koska se on käytännössä kuitenkin varsin toimiva.

– Yksi hyväksytyistä perusteluista on “sosiaaliset syyt” ja sitä on tulkittu hyvin laajasti. Käytännössä kaikki abortin haluavat sen myös saavat.

Vaikka abortin halutessaan saa, moni kokee nöyryyttäväksi ja turhaksi joutua perustelemaan asiaansa moneen kertaan. Tässä suhteessa lainsäädännössä olisi parantamisen varaa.

– Tällä hetkellä naisen oma tahto ei vielä riitä hyväksyttäväksi abortin syyksi, vaan aina vaaditaan jokin laissa oleva syy perusteeksi, Anna Heino sanoo.

Aborttilain päivittämiseksi tehtiin viime vuonna kansalaisaloite Oma Tahto (siirryt toiseen palveluun), joka luovutettiin luovutettiin eduskunnan käsittelyyn joulukuussa.

Aiheesta lisää:

23-vuotiaana Ria Muurinen teki päätöksen, johon on tyytyväinen – aborttiin suhtaudutaan yhä säälien tai tuomiten

Kuuntele Yle Areenasta:

Takaisin Pasilaan -podcast 29.9.2020. Kuka saa päättää abortista? Nykyään aborttiin ei riitä oma tahto, vaan siihen pitää olla erillinen peruste. OmaTahto2020-kampanja pyrkii siihen, että pyyntö riittäisi abortin saamiseen. Studiossa Naisasialiitto Unionin Milla Pyykkönen ja aborttikokemuksistaan kertoo Rittis Maria Ikola.
Lue seuraavaksi