1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lasten ja nuorten terveys

Uusi suositus 7–17-vuotiaille: Vähintään tunti monipuolista liikkumista joka päivä, hiki pintaan ainakin kolmesti viikossa

Tunnin liikkuminen voi koostua useista pätkistä päivän mittaan. Runsasta paikallaanoloa pitäisi välttää.

Lasten ja nuorten terveys
Jalkapalloseura PPJ:n 10-vuotiaiden poikien taitokouluryhmän treenit Jätkäsaaren kuplahallissa 1.4.2021.
10-vuotias Vincent Grotenfelt arvelee, että kavereiden kannustus voisi innostaa lapsia ja nuoria liikuntaharrastusten kokeilemiseen.Jorma Vihtonen / Yle

Vain puolet 7–12-vuotiaista ja alle viidesosa 13–17-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Pandemia-aikana liikkumisen määrä on osalla lapsista ja nuorista tipahtanut entisestään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tänään keskiviikkona julkaisema kansallinen liikkumissuositus (siirryt toiseen palveluun) ohjeistaa, miten paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsisivat. Pohjana ovat suomalainen ja kansainvälinen tutkimustieto sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n viime vuonna päivittämä suositus.

Liikkumissuositukset nuorille
Jyrki Lyytikkä / Yle

7–17-vuotiaille suositellaan joka päivä vähintään tunnin verran monipuolista liikkumista, joka on reipasta tai rasittavaa. Suurimmaksi osaksi lasten ja nuorten liikkumisen tulisi olla kestävyystyyppistä.

– Myös runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa ja istumista pitäisi välttää, sanoo suosituksen valmisteluun osallistunut UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Reipas liikkuminen tarkoittaa suosituksessa liikkumista, jossa sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy ainakin jonkin verran. Se voi olla esimerkiksi ripeää kävelyä tai pyöräilyä. Rasittavalla liikkumisella puolestaan tarkoitetaan liikkumista, jossa sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy huomattavasti, niin kuin esimerkiksi juostessa.

Liikkuminen voi kertyä useista pätkistä päivän mittaan. Vaikka tunti liikkumista ei joka päivä täyttyisi, kaikki vähäisempikin liikunta on hyödyksi.

Ainakin kolmesti viikossa rasittavaa liikkumista, jossa hengästyy

Ainakin kolmena päivänä viikossa liikkumisen olisi hyvä sisältää hetkiä, jolloin hengästyy kunnolla ja luusto ja lihasvoima vahvistuvat.

– Minimissään kolme kertaa viikossa tulisi tehdä kuormittavampia ja enemmän sykettä nostavia liikuntasuorituksia, jolloin tulee hiki ja hengästytään vahvasti. Samalla tavalla myös lihaksia ja luita pitäisi kuormittaa kolme kertaa viikossa minimissään, Tommi Vasankari sanoo.

Lapsi treenaa jalkapalloa.
Liikkumissuosituksen mukaan lasten ja nuorten liikkumisen pitäisi olla monipuolista, jolloin liikuntataidot karttuvat.Jorma Vihtonen / Yle

Pienemmille lapsille kuormittava kestävyystyyppinen liikkuminen on luontaista muutaman sekunnin tai muutaman minuutin jaksoissa, ja liikkumisen ja levon jaksot vuorottelevat. Nuorille sitä kertyy tavallisimmin urheilulajien harrastamisesta.

Luustoa vahvistavaa liikkumista ovat puolestaan esimerkiksi hypyt ja nopeita suunnanmuutoksia sisältävät pelit ja leikit. Lihasten vahvuutta edistää vaikkapa portaiden nousu tai kehonpainoharjoittelu.

Myös liikkuvuuden ja notkeuden ylläpitäminen olisi tärkeää jo lapsille ja nuorille. Koululaisten Move!-mittauksissa on huomattu, että ne tuottavat osalle vaikeuksia.

– Move-mittausten mukaan lasten ja nuorten toimintakyvyssä on haastetta ihan kyykkyyn menossa ja alaselän suoristuksessa. Sen vuoksi olemme nyt kirjoittaneet myös suosituksiin tämän osa-alueen, että liikkuvuus tulisi huomioida jo lasten kohdalla, Tommi Vasankari sanoo.

Liikkuvuutta edistävänä liikuntana suosituksessa mainitaan esimerkiksi venyttely ja voimistelu.

Iloa ja taitojen oppimista

Vaikka liikkumissuositus antaa suuntaa, lasten ja nuorten liikkumisessa ei kannata korostaa minuuttimääriä tai suorituksia.

– Sen pitäisi olla monipuolista. Sen pitäisi tuottaa iloa, siinä pitäisi oppia taitoja, Tommi Vasankari sanoo.

Jalkapalloseura PPJ:n 10-vuotiaiden poikien taitokouluryhmän treenit Jätkäsaaren kuplahallissa 1.4.2021.
Jalkapalloseura PPJ:n 10-vuotiaiden taitokouluryhmä harjoitteli Jätkäsaaren kuplahallissa 1. huhtikuuta.Jorma Vihtonen / Yle

Taitojen oppimisen halu ja kavereiden seura tuntuvat olevan vahvoja liikkumisen kannustimia myös helsinkiläisen jalkapalloseura PPJ:n 10-vuotiaiden poikien taitokoulun harjoituksissa.

– Parhaat hetket ovat ehkä niitä, kun teet maalin tai teet jotain hyvää, Rasmus Rönnqvist toteaa.

– Pelaaminen kavereiden kanssa. On vaan kivaa potkia palloa, Vincent Grotenfelt sanoo.

Rasmuksen mielestä on hyvä asia, että futistreenejä on voitu korona-aikanakin erityisjärjestelyillä jatkaa.

– Jos ei voi olla treeneissä, ei voi olla kavereiden kanssa. Eikä sitten opi mitään, hän sanoo.

Jalkapalloseura PPJ:n 10-vuotiaiden poikien taitokouluryhmän treenit Jätkäsaaren kuplahallissa 1.4.2021.
10-vuotiaat Rasmus Rönnqvist ja Vincent Grotenfelt treenasivat Jätkäsaaren kuplahallissa 1. huhtikuuta. Korona-aikana harjoituksissa toimitaan erityisjärjestelyjen mukaan.Jorma Vihtonen / Yle

Lasten ja nuorten liikkuminen hiipuu iän mukana

Jätkäsaaren kuplahallissa treenaavat Rasmus ja Vincent kertovat harrastaneensa jalkapalloa pitkään: he ovat potkineet palloa jo naperoiässä. Futistreenejä he kertovat olevan tällä hetkellä neljä kertaa viikossa ja heidän arkeensa kuuluu monenlaista liikkumista muutenkin. Molemmat arvioivat liikkuvansa paljon.

Suomalaisista lapsista ja nuorista moni kuitenkin liikkuu paljon vähemmän kuin suosituksen mukaiset 60 minuuttia päivässä. Lasten ja nuorten liikkuminen romahtaa iän mukana. Tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat.

Liikkumissuosituksen saavuttaneiden lasten ja nuorten osuus.
Vähintään 60 minuuttia reipasta / rasittavaa liikkumista kaikkina mittauspäivinä saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet. LIITU 2018 -tutkimus.Jyrki Lyytikkä / Yle

Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2018 julkaisemaan Liitu 2018 -tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) osallistuneista 7-vuotiaista lapsista noin 70 prosenttia liikkui tunnin päivässä reippaasti tai rasittavasti. 15-vuotiaista tunnin päivässä liikkui vain 10 prosenttia.

Koronan hintalappu huolettaa

Koronapandemian aikana monet harrastukset ovat olleet tauolla tai toimivat tiukoin rajoituksin. Lapsia ja nuoria on tippunut harrastusryhmistä. Osalla nuorista myös etäkoulua on jatkunut kuukausikaupalla eikä koulumatkoista tai koulupäivien ajalta siten kerry liikettä normaaliin tapaan.

UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mielestä lasten ja nuorten liikkumisen elvyttäminen pitää saada käyntiin välittömästi, kun koronatilanne sallii. Riskinä on, että korona-ajan vaikutukset heijastuvat tulevienkin vuosien tottumuksiin ja sen myötä terveyteen.

– Olen henkilökohtaisesti äärimmäisen huolissani siitä, mikä on koronan hintalappu tuleville vuosille.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari oli tekemässä lasten ja nuorten uutta liikkumissuositusta.Yle / Päivi Nieminen

Vasankari kehottaa myös huomioimaan, että pienilläkin teoilla voi vaikuttaa liikkumiseen. Lasten, nuorten ja heidän perheittensä lisäksi liikkumiseen vaikuttavat monet tahot kouluista, kavereista ja järjestöistä kuntiin ja valtioon.

– Joka päivä tehdään lukemattomia päätöksiä lasten ja nuorten liikkumiseen vaikuttavista tai sitä jarruttavista asioista, Tommi Vasankari sanoo.

Voit keskustella jutun aiheesta 8. huhtikuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Huolestuttava suunta jatkuu – lasten ja nuorten kestävyyskunto laskee koko ajan

Lasten liikuntatutkimus paljastaa, että liikunta ei kiinnosta lapsia – Professori: "Jotain kummallista on käynnissä"

Lue seuraavaksi