1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntatalous

Koronatuet nostivat Etelä-Savon kuntien tilit plussalle, mutta vielä ei voi huokaista helpotuksesta – talousjohtaja "Saadut koronatuet tullaan vielä maksamaan pois"

Kunnissa jatketaan talouden tasapainottamista, vaikka viime vuoden tilit saatiinkin reippaasti plussalle.

kuntatalous
Seteleitä lompakossa.
Koronatukien ansiosta kunnilla on hieman enemmän rahaa käytössään. Kuvituskuva. Tiina Jutila / Yle

Etelä-Savon kunnissa viime vuoden tilinpäätökset päätyivät odotettua parempiin lukuihin.

Esimerkiksi Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen, Juvan, Sulkavan ja Puumalan tilinpäätökset ovat päätyneet ylijäämäisiksi.

Savonlinnan tilit päätyivät 22 miljoonaa ylijäämäiseksi, Mikkelissä plussalla ollaan 9,5 miljoonaa, Pieksämäellä viisi miljoonaa, Puumalalla 1,7 miljoonaa, Sulkavalla 790 000 euroa ja Juvalla 750 000 euroa. Suurin yksittäinen syy positiivisiin tuloksiin on valtion maksamat koronatuet, jotka monilta osin ylittivät kuntien koronakulut.

Sama tilanne on lähes koko Suomessa. Ennakkotietojen mukaan vain 27 kuntaa teki viime vuonna negatiivisen tuloksen, kun vuotta aiemmin kolme neljäsosaa Manner-Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Haasteet kuntataloudessa eivät ole hävinneet

Savonlinnassa odotettua parempi tulos on puoliksi kertaluontoisten koronatukien ja puoliksi kaupungin oman talouden tasapainottamisen ansiota. Savonlinnan talousjohtaja Arja Petriläisen mukaan vielä ei kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta vaan talouden tasapainottaminen jatkuu suunnitellusti ensi vuoden loppuun.

– Huomioiden julkisen talouden kestävyysvajeen suuruus, on hyvin todennäköistä että nyt saadut koronatuet tullaan vielä maksamaan pois, Petriläinen kommentoi sähköpostitse.

Mikkelin vs. talousjohtaja Tiia Tamlander muistuttaa, että koronakriisi ei ole vielä ohi, eivätkä kunnat tule saamaan valtiolta kuluvana vuonna tukia yhtä avokätisesti kuin viime vuonna. Mikkelin taseessa on myös edelleen lähes 33 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää, joka on katettava vuoden 2023 loppuun mennessä. Talouden tasapainotustoimia on siis edelleen jatkettava.

– Kaupungin taloudenpidon näkökulmasta riskinä on, että kertaluontoisten erien johdosta hyviksi muodostuneiden tulosten takia tuudittaudutaan valheelliseen turvallisuudentunteeseen – malttia tarvitaan! Koronarajoitusten joskus tulevaisuudessa purkautuessa on myös edessä epäilemättä varsin mittavaksi kertyneen hoitovelan purkutalkoot, kun kiireetöntä hoitoa on koronan takia jouduttu lykkäämään, Tamlander kertoo sähköpostitse.

Pieksämäen talousjohtaja Mirella Pakarinen on samoilla linjoilla kollegoidensa kanssa. Kuluvan vuoden talousarvio on alijäämäinen, minkä lisäksi valtio on määrännyt kunnille uusi velvoitteita, jotka lisäävät kustannuksia.

– Kunnassa on tehty myös isoja investointeja ja tämä näkyy muun muassa poistojen määrässä, jotka pitää pystyä kattamaan. Haasteet kuntataloudessa eivät siis ole hävinneet, Pakarinen kertoo sähköpostitse.

Lue seuraavaksi