1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Kerttu Kotakorpi: Ilmastonmuutos vähentää kevättulvia, mutta lisää tulvimista kaikkina muina vuodenaikoina

Tulvat ovat yksi vahingollisimmista luonnonilmiöistä Suomessa, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan.

ilmastonmuutos
Kerttu Kotakorpi
Jorge Gonzalez / Yle

Yksi suomalaisittain tuhoisimmista luonnonilmiöstä on tulva. Meillä on tulvinut aina.

Voimakkaimmat tulvat on perinteisesti koettu keväisin, kun talviset lumikinokset muuttuvat leppeässä kevätauringossa tai pahimmillaan kaatosateessa vahingollisiksi vesimassoiksi.

Tulvavedet peittävät alleen peltoja ja teitä sekä kastelevat rakennuksia. Lisäksi tulvaveden mukanaan kuljettamat jäät ja laiturit rikkovat muuta omaisuutta.

Etenkin maan pohjoisosassa, missä lumimäärät ovat suurimpia, tulvat ovat edelleen lähes jokavuotisia. Muun muassa vuonna 2005 tulvat (siirryt toiseen palveluun) olivat suuria myöhäisen kevään vuoksi.

Tulvista tulee aiempaa hankalammin ennustettavia ja myös niihin varautuminen vaikeutuu.

Ilmaston muuttuminen muuttaa myös tulvimista. Pahimmat tulvat – kevättulvat – vähenevät lumimäärien vähetessä. Siis Suomessa keskimäärin. Toisaalta, Pohjois-Suomessa lumimäärien ennustetaan vielä tulevina vuosikymmeninä kasvavan, joten myös tulvat voivat vielä joitakin vuosikymmeniä pahentua.

Kevättulva on kuitenkin monen asian summa – pelkkä lumimäärä ei tee tulvaa – vaan siihen tarvitaan myös sopivat sääolosuhteet keväällä, oli se sitten hyvin lämmintä ilmaa ja aurinkoa tai vielä tehokkaammin lunta sulattavaa vesisadetta.

Etelä- ja länsiosassa maata kevättulvien ennustetaan pienenevän merkittävästi lumimäärien vähetessä. Samaan aikaan kaikki muut tulvat lisääntyvät.

Tulvii sitä nimittäin muulloinkin. Viimeksi viime syksynä Pohjanmaalla joet olivat useaan otteeseen tulvakorkeudessa runsaiden sateiden vuoksi (siirryt toiseen palveluun). Pohjanmaa on erityisen tulva-altista aluetta vähäisten järvien vuoksi.

Nämä tulvat aiheutti pitkään jatkuneet, laajamittaiset sateet, mutta tulvia voi syntyä pikaisemmissakin sateissa. Rankkasateiden aiheuttamat taajamatulvat eivät nekään ole vieras tai uusi ilmiö. Ja nekin pahenevat tulevaisuudessa.

Helsingissä metroliikenne jouduttiin katkaisemaan toissa kesänä, kun rankkasade aiheutti tulvan metrotunneleihin. Poikkeuksellisen rajun sateen (siirryt toiseen palveluun) määräksi mitattiin Kaisaniemen mittauspisteellä reilut 60 millimetriä. Rankkasateen määritelmään riittää 20 millimetriä vuorokaudessa.

Ilman lämmetessä siihen mahtuu enemmän kosteutta ja sademäärät kasvavat ilmaston muuttuessa. Suomessa ilmasto on nyt jo lämmennyt keskimäärin reilut 2 astetta ja lämpeneminen jatkuu. Sademäärät siis väistämättä kasvavat.

Sademäärien ennustetaan lisääntyvän vuosisadan loppuun mennessä vähintään viitisen prosenttia, mutta enimmillään jopa kolmanneksen.

Rankkasateet voimistuvat vielä enemmän kuin sateet keskimäärin. Lisäksi paikallaan pysyvien säätyyppien lisääntyessä hyvin kuivat tai hyvin sateiset jaksot pidentyvät.

Ilmaston lämmetessä vesistöt jäätyvät yhä myöhemmin. Hyydetulvat ovat jo lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Niitä koettiin viime talvenakin (siirryt toiseen palveluun).

Oma lukunsa on maailmanlaajuisesti nouseva merivesi ja sen vaikutukset Itämeren pintaan.

Suomessa meriveden ennustetaan nousevan kuluvalla vuosisadalla etelärannikolla 30 senttimetriä ja länsirannikolla vähemmän. Perämerellä rantaviiva vetäytyy ennusteiden mukaan vielä vuosisadan loppuun asti, mutta tahti hidastuu koko ajan.

Kun merivesi nousee, niin myrskyjen yhteydessä hetkellisesti nouseva merivesi pääsee yhä pidemmälle sisämaahan. Helsingissä merivesi nousi vuonna 2005 talvimyrskyn yhteydessä (siirryt toiseen palveluun)ennätyskorkealle, 1,5 metriin. Vesi pääsi muun muassa Kauppatorille ja lähellä oli ettei Presidentin linna kastunut.

Jos merivesi olisi ollut keskimäärin korkeammalla, vahingot olisivat olleet mittavammat.

Samalla kun pahimpien tulvien – kevättulvien – riski kokonaisuudessaan pienenee, niin tulvariski kaiken kaikkiaan kasvaa. Tulvariskin ennustetaan kasvavan jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi kuluvalla vuosisadalla (siirryt toiseen palveluun).

Etenkin syksyisin ja talvisin ennustetut kasvavat sademäärät voivat lisätä vesistötulvien määrää. Kesällä taajamatulvien riski kasvaa, kun hetkelliset sademäärät kasvavat jopa enemmän kuin sademäärät keskimäärin. Myös yksittäisten voimakkaiden matalapaineiden mahdollisuus lisääntyy ja samalla kasvaa niiden aiheuttama tulvariski meren rannalla. Jäättömässä meressä pinta nousee helpommin.

Tulvien mahdollisuus on siis olemassa tulevaisuudessa lähestulkoon vuoden ympäri. Tulvista tulee aiempaa hankalammin ennustettavia ja myös niihin varautuminen vaikeutuu. Näin ollen varautumisen ja ennakoinnin merkitys korostuu.

Kerttu Kotakorpi

Kirjoittaja on luonnontieteilijä ja oli jo lapsena viehtynyt tulvaveden voimasta.

Blogista voi keskustella 23.4. klo 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi