1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. englannin kieli

Janne Saarikiven kolumni: Turun keskusta on nyt Turku Center, ja sen mukana meni Suomen Turku ja Suomi

Nimeäminen on valtaamista ja miehittämistä, ja siksi asiat nimetään nyt uudestaan englanniksi, kirjoittaa professori Janne Saarikivi.

englannin kieli
Janne Saarikivi
Petteri Sopanen / Yle

Suomen vanhin kaupunki on Turku. Sinne rakennettiin keskiajalla linna ja tuomiokirkko, joka valmistui vuonna 1300. Sinne perustettiin maan ensimmäinen yliopisto vuonna 1640. Johannes Paulinus kirjoitti ensimmäisen Suomea ja myös Turun yliopistoa ylistävän runoelman Magnus Principatus Finlandia, epico carmine depicta vuonna 1678. Daniel Juslenius kuvaa 1700-luvun alun Turkua, jossa oli yli 80 tuulimyllyä. Ja vuonna 1827 oli suuri Turun palo, ja vuonna 1923 presidentti Mauno Koivisto syntyi Piispankadulla.

Nyt tuli vuosi 2021, ja Turun keskustalle luotiin viimein identiteetti. Mainostoimisto Briiffin tuottaman imagon mukaan Turun keskustan uusi nimi on Turku center (siirryt toiseen palveluun). Kuvassa, jossa valokuvamallit hyppivät äksän näköisen häkkyrän päällä, lukee Turku Food Fashion Event Lifestyle Center. Turun Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä kertoo, että nyt “kaikkien toimijoiden ei tarvitse ”keksiä uudestaan”, miksi keskusta on sijainniltaan erinomainen ja miten herättää tunteita omassa kohderyhmässään, kun valmiit sanoitukset ja kuvitus ovat jo olemassa.”

Tämä kaikki on nykyaikaa, ja sen luonteenomainen piirre on, että siitä on kaikki muut ajat poistettu. Mainostoimistot kykenevät keksimään mille hyvänsä asialle, jopa Suomen vanhimmalle kaupungille, imagon vailla historiaa, paikkaa tai omaleimaisuutta.

Se, jos mikä, herättää tunteita. Brändin luonut mainostoimisto kertoo Facebook-sivullaan, että se “brainstormasi, workshoppasi ja crowdsourcasi (siirryt toiseen palveluun)” uuden markkinointibrändin. Olisinpa todella halunnut olla mukana. Olisin niin halunnut kokea, miten aivoissa myrskyää, kun keksii että Turun keskustan brändi voisi olla Turku center.

Jopa julkishallinnon hankkeet ulottuvat nykyään Beyond 2030 tai jopa beyond the obvious.

Katson yritysrekisteristä uusien yritysten nimiä. Ne ovat tällaisia: MS Lift consulting, Elina Works, High Dimension Trading, Zaro solutions, Studium Leads. Ja niin edelleen, loputtomiin englannin kieltä. Jopa julkishallinnon hankkeet ulottuvat nykyään Beyond 2030 (siirryt toiseen palveluun) tai jopa beyond the obvious. Turhaan kirjoittaa Kotimaisten kielten keskus (siirryt toiseen palveluun), että No harm center on paitsi älytön myös laiton viranomaisnimi. Kukaan ei kuuntele.

Uudelleennimeämisen merkityksestä ja voimasta saa jonkin käsityksen, kun käsittää, että myös vallankumousten ja miehitysten jälkeen pitää asiat aina nimetä uusiksi. Ensin suomalaiset nationalistit nimesivät Läntisen viertotien Mannerheimintieksi, ja jos Kollaa tai Tali eivät olisi kestäneet, venäläiset olisivat nimenneet sen Leninintieksi.

Nimeäminen on valtaamista ja miehittämistä, asioiden symbolista haltuunottoa. Ja nyt meidät miehittää englannin kieli ja siihen liittyvä tajunta. Prosessi on jo sangen pitkällä.

“Se on vain yksi niistä asioista, joita ei oikein voi sanoa suomeksi”

Englannin käyttöä nimeämisessä ja markkinoinnissa perustellaan usein siten, että jokin asia on kansainvälinen. Tämä ei kuitenkaan ole oikea syy. Mikä sitten?

Erään suomalaisen hotellin aamupalapuhvetissa oli kerran suurikokoinen liitutaulu, jossa luki: and suddenly, you just begin to smile. Naisystäväni kysyi kohteliaasti henkilökunnalta, että miksiköhän tämä tieto on saatavilla vain englanniksi. Vastaus kuului kutakuinkin näin: “Se on vain yksi niistä asioista, joita ei oikein voi sanoa suomeksi”.

Todellakin, oikea syy siihen, miksi englantia käytetään milloin minkäkin supisuomalaisen lenkkitossun, pölynimuriliikkeen tai kahvikestin nimeämiseen, on juuri tämä: emme osaa enää sanoa sitä suomeksi. Emme osaa, koska esimerkiksi markkinoinnin ammattilaisia koulutetaan (siirryt toiseen palveluun) Suomessa lähinnä englanniksi, kuten yhä useampien muidenkin alojen.

Kun koulutus englanniksi syrjäyttää suomenkielisen koulutuksen, menetämme kykymme käyttää suomea rikkaasti, kekseliäästi ja hauskasti. Samalla menetämme historiamme, esimerkiksi Turun keskustan, joka on Suomen historian juuri. Lopulta menetämme omat ruumiimmekin, jotka kerran olivat täynnä suomen kielellä sanottuja muistoja.

Silloin on ihan luonnollista, että Suomen Turku on kadonnut kartalta kuten koko Suomi ja sen tilalla on ainoa, mitä osaamme vielä sanoa, kansainvälinen, ei mistään kotoisin oleva center.

Olemme Turunkin keskustassa autiomaassa keskellä ei mitään. Aivan sama, minkä keskellä.

Janne Saarikivi

Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.

Kolumnista voi keskustella 20.4. klo 23.00 saakka

Kolumnia korjattu: Mauno Koiviston syntymävuosi korjattu vuodesta 1922 vuoteen 1923. Korjattu runoelman ilmestymisvuosi ja kirjoittajan etunimi.

Lue seuraavaksi