1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ihmisoikeudet

Amnestyn vuosiraportti: Pandemia heikentänyt ihmisoikeustilannetta – käytetty tekosyynä kriitikoiden vaientamiseen

Autoritaariset johtajat ovat koronan varjolla pönkittäneet asemaansa, ihmisoikeusjärjestö Amnesty International raportoi.

ihmisoikeudet
Sananvapautta vaativa mielenosoitus Colombossa Sri Lankassa.
Sananvapautta vaativa mielenosoitus Colombossa Sri Lankassa.Chamila Karunarathne / EPA

Monissa maissa koronavirusta on käytetty tekosyynä hallinnon kriitikoiden vaimentamiseen. Esimerkiksi Unkarissa ja Saudi-Arabiassa valtiovallan koronatoimien arvostelija voi saada vuosien vankeustuomion "väärän tiedon levittämisestä".

Tiedot käyvät ilmi Amnesty Internationalin tänään keskiviikkona julkaisemasta vuosiraportista (siirryt toiseen palveluun), joka tarkastelee pandemian vaikutuksia ihmisoikeuksiin.

– He (autoritaariset vallanpitäjät) ovat nähneet tässä mahdollisuuden laajentaa valtaansa. Ihmisten tukemisen ja suojelemisen sijaan he ovat tehneet pandemiasta aseen, jolla tuhota ihmisten oikeuksia, kiteyttää Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard järjestön lausunnossa.

Maailmanlaajuisesti koronapandemia on vuonna 2020 koetellut etenkin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä kuten naisia, etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia ja vanhuksia sekä myös terveysalan työntekijöitä.

Hoitajat siirtävät koronavirukseen sairastunutta potilasta.
Brasilia on suurten tuloerojen maa, jossa koronaepidemia on päässyt riistäytymään käsistä. Hoitajat siirsivät koronavirukseen sairastunutta potilasta Brasilian Manaoksessa tammikuussa.Raphael Alves / EPA

Amnestyn mukaan pandemia on paljastanut, kuinka suurta epätasa-arvo on niin maiden sisällä kuin niiden välilläkin.

– Edessämme oleva maailma on epäjärjestyksessä. Pandemian ollessa tässä vaiheessa jopa kaikkein harhaisimmilla johtajilla on vaikeuksia kieltää se tosiasia, että sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset järjestelmämme ovat rikki, pääsihteeri Callamard toteaa.

Sananvapautta rajoitettu

Amnestyn raportissa tarkastellaan 149:ää valtiota. Lukuisissa maissa koronaepidemiaan liittyvää keskustelua ja etenkin hallitusten toimien kritisointia on rajoitettu rangaistusten uhalla.

Raportissa nostetaan esiin muun muassa Kiina, josta pandemia sai alkunsa loppuvuodesta 2019.

Amnestyn mukaan Kiinan hallinto vaiensi terveystyöntekijät ja toimittajat, jotka yrittivät pandemian alkuvaiheessa varoittaa tilanteen vakavuudesta.

– Korona vahvisti sananvapauteen kohdistuvia hyökkäyksiä. Lukuisat epidemiasta kertoneet kansalaisjournalistit ovat kadonneet ja joissain tapauksissa joutuneet vangituiksi, raportissa todetaan.

Myös Euroopassa koronavirus on johtanut sananvapauden kaventumiseen.

Esimerkiksi pääministeri Viktor Orbánin hallitsemassa Unkarissa rikoslakia muutettiin viime vuonna niin, että "väärän koronatiedon" levittäjä voidaan tuomita jopa viideksi vuodeksi vankeuteen.

Korkeakoulujen riippumattomuutta vaativa opiskelijamienosoitus Budapestissa.
Korkeakoulujen riippumattomuutta vaativa opiskelijamienosoitus Unkarin pääkaupungissa Budapestissa.Zoltan Balogh / EPA

Amnestyn mukaan myös Bahrainissa, Kuwaitissa, Omanissa, Saudi-Arabiassa sekä Arabiemiraateissa pandemiaa on käytetty tekosyynä sananvapauden rajoittamiseen.

Viime vuoden toukokuussa esimerkiksi Saudi-Arabian pääsyyttäjä varoitti, että väärää tietoa hallinnon koronatoimista verkossa levittäviä ihmisiä uhkaa rangaistus.

Voimankäyttö kasvanut

Amnestyn raportin mukaan viranomaisten liiallinen voimankäyttö on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana monessa maassa koronarajoitusten valvomisen varjolla.

Ulkona vastoin ohjeistusta liikkuvia ihmisiä ja koronarajoituksia vastustavia mielenosoittajia on kohdeltu väkivaltaisesti.

Raportti nostaa esimerkiksi presidentti Rodrigo Duterten johtaman Filippiinit, jossa poliisia ohjeistettiin viime vuonna ampumaan karanteenimääräyksiä ja ulkonaliikkumiskieltoa rikkovia ihmisiä.

Myös esimerkiksi Nigeriassa koronarajoituksia valvoneet poliisit surmasivat ainakin 18 ihmistä viime keväänä.

Ihmisoikeusloukkaukset eivät saa näkyvyyttä

Raportissa todetaan, että pandemian aikana median huomio on kohdistunut koronavirukseen. Tämä tarkoittaa, että valtaapitävät ovat voineet jatkaa ihmisoikeusloukkauksia ilman suurempaa pelkoa rikkomusten nousemisesta julkisuuteen.

Amnesty nostaa raportissaan esille muun muassa Intian, joka on pääministeri Narendra Modin johdolla pandemian aikana voimistanut hyökkäystä kansalaisaktivisteja kohtaan.

Viime vuonna poliisi esimerkiksi pidätti erään mielenosoituksen yhteydessä yhdeksän opiskelijaa, jotka protestoivat rauhanomaisesti Intian uutta kansalaisuuslakia. Vankeudessa nuoria uhkailtiin ja kaltoinkohdeltiin samalla kun viranomaiset katsoivat läpi sormien hallitukselle myötämielisten mielenosoittajien väkivaltaisuuksia.

Kiinalaisten uiguurin oikeuksia vaativia mielenosoittajia Istanbulissa Turkissa.
Kiinalaisten uiguurien oikeuksia vaativia mielenosoittajia Istanbulissa Turkissa.Tolga Bozoglu / EPA

Myös Kiinassa ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat. Vuodesta 2017 lähtien ainakin miljoona ihmistä – suurin osa uiguureja ja muita muslimivähemmistöjä – on joutunut ilman oikeudenkäyntiä pakkotyö- ja uudelleenkoulutusleireille Xinjiangin maakunnassa.

Amnesty huomauttaa, että tarkkoja tietoja Kiinan ihmisoikeustilanteesta on vaikea saada. Järjestön mukaan Kiinasta otetut satelliittikuvat kuitenkin todistavat, että maahan on myös pandemian aikana rakennettu lisää uudelleenkoulutusleirejä.

Lue lisää:

"Kiinan ihmisoikeusloukkaukset vaikuttavat meihin kaikkiin " – yli 300 järjestöä eri puolilta maailmaa vaatii mekanismia puuttua Kiinan rikkomuksiin

Yli 50 kansainvälisen asiantuntijan laatima raportti: Kiina pyrkii tuhoamaan uiguurit

Sananvapautta puolustava toimittaja Maria Ressa tuomittiin Filippiineillä kunnianloukkauksesta – presidentin arvostelijalle on tehtailtu jo kahdeksan syytettä

Koronakriisin varjolla poljetaan sananvapautta muuallakin kuin Unkarissa – Turkmenistanissa ei saa edes mainita koronaa

Lue seuraavaksi