1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vapaa-ajan asunnot

Kaksoiskuntalaisuus nousi esiin vaalien alla – tutkija toivoisi pilottialuetta kokeilemaan erilaisia malleja

Mökkivaltaiset kunnat hyötyisivät vapaa-ajan asukkaidensa verotuloista. Suurimpia mökkikuntia ovat isot kaupungit kuten Mikkeli ja Kuopio.

vapaa-ajan asunnot
Rantamaisema missä runsaasti kaisloja, syksyinen harmaa sää
Suomalaista sielunmaisemaa, mökki järven rannalla.Markku Lähdetluoma / Yle

Puolueet ovat hyvin eri linjoilla kaksoiskuntalaisuudesta, mikä käy ilmi Ylen pääsiäisenä julkaisemasta kyselystä.

Kyselyssä vihreät, keskusta ja RKP kannattavat kaksoiskuntalaisuutta. Kristillisdemokraatit, SDP, vasemmistoliitto, kokoomus ja nyt-liike vastustavat. Perussuomalaiset eivät osaa sanoa kantaansa.

Kaksoiskuntalaisuus tarkoittaa sitä, että suomalaiset voisivat maksaa osan veroistaan ja äänestää kunnassa, jossa he viettävät pitkiä aikoja vuodessa esimerkiksi mökillä.

Kaksoiskuntalaisuus edellyttäisi kuitenkin perustuslain muuttamista, sillä lain mukaan verotus ja äänioikeus ei ole mahdollista useammassa kuin yhdessä kunnassa.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että kaksoiskuntalaisuus nousee aina ajoittain esille kuntien tapaamisissa.

– Perinteiset vapaa-ajan kunnat nostavat sitä esille, missä on paljon vapaa-ajan asutusta.

Karhusen mukaan kaksoiskuntalaisuus on törmännyt aina isoihin ongelmiin käytännön toteutuksessa ja palveluiden rakentamisessa.

– Suomeen ei ole mahdollista rakentaa kaksinkertaista palveluverkkoa. Miten varaudutaan palveluiden kasvuun, joka ei ole säännöllistä ja vaihtelee.

Karhusen mukaan vapaa-ajan asunnolla ei olla pysyvästi tiettyjä jaksoja, vaan siellä oleskelu vapaa-ajalla tai töitä tehden voi vaihdella huomattavasti vuosittain. Koronan aikana vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika on lisääntynyt, mutta miten käy jatkossa.

– Voi olla, että osa luopuu mökkiharrastuksesta. Joillekin se voi olla vain välivaihe, kun ulkomaanmatkailu avautuu. Ei voi vielä vetää johtopäätöksiä.

Padasjoen keskuskatu talvella
Padasjoen rauhallinen kylän raitti tarjoaa moninaisia palveluita.Markku Lähdetluoma / Yle

Padasjoen kunnanjohtaja valmis kokeilemaan kaksoiskuntalaisuutta

Päijänteen rantamilla sijaitsevassa mökkivaltaisessa Padasjoen kunnassa on 2 800 vapaa-ajan asuntoa. Vakituisia asuntoja on huomattavasti vähemmän, 1 400. Asukkaita kunnassa on vajaat 3 000.

Padasjoen kunnanjohtaja Petri Koivula liputtaa kaksoiskuntalaisuuden puolesta. Sen avulla saatavilla verotuloilla kunnan palvelutarjontaa pystyttäisiin kohdentamaan entistä paremmin vapaa-ajan asukkaiden tarpeita varten.

– Kaksoiskuntalaisuus tulee olemaan nykyaikaa. Ihmisten pitää itse pystyä määrittelemään miten heiltä kerättävät verot käytetään.

Esimerkkinä Koivula mainitsee kunnan tarjoamat liikuntamahdollisuudet ja niiden kehittämisen. Koivula uskoo, että kun mökkiläiset otettaisiin kiinteämmin mukaan kunnan toimintaan sillä olisi myös yhteisöllisyyttä kasvattava ja parantava vaikutus kunnassa.

– Vapaa-ajan asukkaat haluaisivat palveluja myös kunnalta, muitakin kuin mitä tarvitaan jokapäiväiseen elämiseen.

Padasjoen uimahallirakennus ulkoa päin kuvattuna, talvi
Padasjoelta löytyy myös uimahalli. Markku Lähdetluoma / Yle

Työtä tehdään ajasta, paikasta ja etäisyydestä riippumatta

Kaksoiskuntalaisuudessa Timo Aron mukaan mielenkiinto kohdistuu siihen, olisiko löydettävissä joitain vaihtoehtoisia malleja, jos kaksoiskuntalaisuus osoittautuu juridisesti liian hankalaksi yhtälöksi. Aro on aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija.

– Itse toivoisin sitä, että olisi jokin pilottialue Suomessa, jossa lähdettäisiin kokeilemaan erilaisia malleja

Aro muistuttaa, että suurista mökki- ja matkailukunnista osa on saanut ison piristysruiskeen, mutta suurin osa maaseutukunnista on edelleen supistuvalla uralla.

– Työn liikkuvuus on lisääntynyt. Tämä ei tarkoita sitä, että vapaa-ajan asunnot olisivat saaneet niin merkittävää lisäystä kuin mitä ehkä julkisesta keskustelusta on voinut päätellä.

Lue lisää: Neljä väitettä maallemuuton kasvusta

Aron mukaan suurin osa etätyötä tekevistä tekee sitä vaihtelevasti. Siten, että ovat osan viikosta vakituisella asunnolla, osan vapaa-ajan asunnolla tai jossain muualla.

– Digitaalisuus ja teknologian kehittyminen on mahdollistanut yhä useampien työtehtävien tekemisen ajasta, paikasta ja etäisyydestä riippumatta.

Padasjoen kirkko kauempaa kuvattuna talvella
Maaseutukunta tarjoaa luonnon rauhaa ja väljyyttä.Markku Lähdetluoma / Yle

Mökkiläisten rahoille löytyisi ottajia

Vapaa-ajan asukkaiden liiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo ymmärtää, että mökkiläisten rahoille kyllä löytyisi käyttöä, mutta kaksoiskuntalaisuus on vaikeasti toteutettavissa.

– Kyllähän se kunnallisveropuoli vielä jotenkin toimisi, mutta että äänestettäisiin kahteen kuntaan, sen näen mahdottomana.

Tervo näkee, että mökkiläiset jättävät jo nykyisellään runsaasti rahaa kuntaan kiinteistöverona ja palveluiden käyttäjinä. Suomessa on 63 kuntaa, joissa on enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisia asuntoja.

– Suurimpia mökkikuntia ovat yllättäen isot kaupungit kuten Kuopio ja Mikkeli.

Tulevaisuuden kunta -asiantuntijatyöryhmä luovutti selvityksensä Millaista monipaikkaisuutta Suomeen (siirryt toiseen palveluun)jo Sipilän hallituksen aikana kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tammikuussa 2018.

Työryhmän selvityksessä kaksoiskuntalaisuus nähdään monipaikkaisuutena, missä ihmisten arki kuluu tulevaisuudessa yhä useammalla paikkakunnalla.

Ihmiset käyvät töissä pitkiäkin matkoja eli pendelöivät. Mökkiläiset viettävät yhä pitempiä aikoja yhä paremmilla mökeillään, joista monet ovat ympärivuotisesti asuttavia. Samalla kasvaa tarve käyttää ja saada erilaisia palveluja monessa kunnassa ja vaikuttaa myös päätöksentekoon.

Työryhmän mukaan monipaikkaisuus on ilmiönä otettava huomioon lainsäädännön kehittämishankkeissa ja kunnan toiminnassa.

Lue myös:

Yritysjohtaja viettää pitkiä aikoja mökillä lasketellen ja töitä tehden, eikä ole ainut – pandemia on paisuttanut Kuusamon väkilukuka tuhansilla

Korona yllätti kääntämällä mökkikaupan nousuun – kasvuluvut kymmenissä prosenteissa, kysyntää enemmän kuin tarjontaa

Kaksoiskuntalaisuus törmäsi perustuslakiin: äänioikeuteen tai verotukseen ei ehdoteta muutoksia

Lue seuraavaksi