1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakennusten lämmitys

Tietokoneiden hukkalämpö lämmittää pian uimahallin Kankaanpäässä – uudenlainen malli vähentää päästöjä ja näkyy lämpölaskussa

Vastaavaa ei ole kokeiltu missään muualla.

rakennusten lämmitys
Kankaanpään uimahallin allas
Kankaanpään uimahallin lämmitysjärjestelmään yhdistetään kymmenkunta palvelinta. Kauppatavarana ovat laskentakapasiteetti ja lämpö.Jari Hakkarainen / Yle

Kankaanpään uimahalli lämpiää pian tietokoneiden tuottaman hukkalämmön avulla. Kyseessä on uudenlainen malli, jota ei ole kokeiltu missään muualla.

Asiaa on testattu loppukesästä lähtien sähköyhtiö Vatajankosken kaukolämpövoimalan hallissa. Siellä on kymmenen tavallisen pesukoneen kokoista vekotinta kytkettynä kahdella letkulla putkiin.

Mustat laatikot ovat tietokoneita – palvelimia, jotka laskea raksuttavat eri asiakkaiden antamia tehtäviä – ja tuottavat samalla paljon lämpöä.

Yksiköt ovat vesijäähdytteisiä. Vettä tulee siis lämpöputkista laitteisiin, joiden läpi kiertäessään vesi kuumenee ja siirtyy toista letkua pitkin kaukolämpöjärjestelmään.

Tietokonepalvelimia kaukolämpöverkossa
Vatajankosken kaukolämmön vedenlämpöä nostetaan jo nyt servereitä jäähdyttämällä. Toimitusjohtajat Pekka Passi ja Kari Koivisto sekä Vatajankosken kehityspäällikkö Akseli Reho ja Kuulean operatiivinen johtaja Marko Niskanen esittelevät laitteistoa.Jari Hakkarainen / Yle

Samanlainen tietokonerivistö viedään ensi kesänä Kankaanpään uimahalliin. Kyseessä on pilotti, jossa kokeillaan uimahallin lämmittämistä tietoliikenteen palvelinten laskennassa sivutuotteena syntyvällä hukkalämmöllä.

Palvelimet kytketään suoraan uimahallin lämmitysputkistoon. Altaat lämpenevät, kun palvelin tekee animaatioelokuvan 3D-efektejä, laskee sääennusteita tai ynnää pankin rahavirtoja. Tehtävät riippuvat siitä, mihin asiakkaat tarvitsevat suuria suoritustehoja.

Servereiden ylläpitäjä on Kuulea Energia Tampereelta. Se myy laskentakapasiteettia ja Kankaanpään paikallinen energiayhtiö Vatajankoski myy koneista syntyvän lämmön.

Vesijäähdytteinen hajautettu malli muuttaa käsityksiä hukkalämmöstä

Tietotekniikan käytön hiilidioksidipäästöt kasvavat kovaa vauhtia, mutta datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen on alkutekijöissään. ICT-alan päästöt ovat jo suuremmat (siirryt toiseen palveluun) kuin maailman lentoliikenteen – ja kasvu on huomattavaa.

Usein datakeskukset ovat suuria yksiköitä ja niiden synnyttämä lämpö on ongelma: energiaa kuluu tilojen jäähdytykseen tai ainakin syntyvä lämpö menee suurelta osaltaan hukkaan. Suurteholaskenta tuottaa aina lämpöä sivutuotteena.

– Kun laitamme kilowatin sähköä palvelimeen, joka tekee laskusuorituksen, niin käytännössä sähkö muuttuu lopulta kokonaan lämmöksi, sanoo Kuulea Energian toimitusjohtaja Kari Koivisto.

Kuulean toimitusjohtaja Kari Koivisto
– Suoraan lämmitysjärjestelmiin kytkettävät palvelimet takaavat hyvän hyötysuhteen, Kari Koivisto sanoo.Jari Hakkarainen / Yle

Kuulean ja Vatajankosken luomassa konseptissa käänteentekevää on se, että palvelimet ovat vesijäähdytteisiä ja niitä voidaan sijoittaa lämmitettäviin kohteisiin.

Lämpö ei ole haitta, vaan hyöty

Tekniikka löytyi eräältä ranskalaiselta start up -yritykseltä. Ranskassa hukkalämmöllä lämmitetään kerrostaloja.

– Laitteissa neste lämpiää. Palvelimia voidaan liittää mihin tahansa nestekiertoiseen lämmönjakoon mukaan. Käyttöönotto on yksinkertaista. Uimahalli on tästä hyvä esimerkki, Kari Koivisto sanoo.

Kun palvelimet hajasijoitetaan suoraan lämmön käyttökohteisiin, on hyötysuhde hyvä. Lämpöä ei katoa vesipumpuissa ja siirtomatkoissa.

– Hyötysuhde on lähellä 98 prosenttia, eli yhdestä kilowatista käytettyä sähköä saadaan lämmitykseen lähestulkoon 100 prosenttia.

Tietoliikenne on kansainvälistä. Laskentakapasiteettia myydään internetissä ja ohjelmia voi suorittaa missä tahansa hyvien yhteyksien päässä. Hajautettu järjestelmä on myös tietoturvan vikasietoisuuden kannalta helpommin hallittavissa.

Kankaanpään uimahallin teknisiin tiloihin asennettavissa palvelimissa ei säilytetä tietoja vaan niissä prosessoidaan tietoa.

– Asiakas saa sen lopputuleman ja liikenne tapahtuu salatusti päästä päähän, Kari Koivisto sanoo ja vakuuttaa ettei tietoturvariskiä ole, vaikka palvelimet ovat tavallisissa teknisissä tiloissa.

Tykkääminenkin aiheuttaa päästöjä

Kaikki tietokoneella tehtävät toimenpiteet aiheuttavat jossakin päin maailmaa sähkönkulutusta. Vaikkapa Facebookin tykkää-napin painalluksella on ekologinen jalanjälki.

Kuulean palvelimella on käsitelty esimerkiksi noin tunnin täysimittainen animaatioelokuva.

– Sen energiankulutuksella lämmittää jo useamman kymmenen omakotitaloa vuodessa. Eli puhutaan merkittävästä energiansäästöstä ja hyödystä, kun tällainen lämpö käytetään hyväksi, Kari Koivisto konkretisoi.

Kankaanpään uimahallin kyltti
Uimahallit pidetään lämpiminä säällä kuin säällä.Jari Hakkarainen / Yle

Poltettavalle energialle etsitään vaihtoehtoja etukenossa

Energiayhtiö Vatajankoski keskittyy entistä enemmän hukkalämmön talteenottoon.

Energian kiertotaloutta on esimerkiksi se, että keväällä käyttöönotettu hukkalämpölaitos syöttää nyt Knaufin kipsilevytehtaan prosessissa syntyvän lämmön Kankaanpään kaukolämpöverkkoon.

Uimahallin lämmittäminen datalämmöllä on linjassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kanssa. Lämmöntuotannossa on päästävä eroon polttamisesta.

– Me otamme etunojaa siihen. Pyrimme pilotoimaan kaikkea muuhun kuin polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa ja otamme keinoja käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti, Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi sanoo.

Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi
– Hukkalämpö kiinnostaa, koska päästöjä on vähenettävä, Pekka Passi perustelee.Jari Hakkarainen / Yle

Kokemukset datalämmön hyödyntämisestä kaukolämmön lisänä ovat olleet hyvät. Uimahallin lämmittäminen uudella tavalla tuntuu luontevalta jatkolta.

– Altaat vaativat paljon lämmitystä ja niissä lämpö saadaan mahdollisimman optimaalisesti ympäri vuoden hyötykäyttöön, siksi ne ovat meidän kannalta kiinnostavimpia. Niistä myös asiakas saa myös suurimman hyödyn, Passi perustelee uutta pilottia.

Miesten kasvoilta näkee, että uimahallin lämmityksen uskotaan onnistuvan. Yhtiössä katsellaankin jo Tampereen ja Porin uimahallien suuntaan konseptin levittämiseksi. Ja onhan muuallakin uimahalleja: Suomessa yhteensä kolmisen sataa. Lisäksi altaita on kylpylöissä ja hotelleissa.

– Sillä on massiivinen merkitys, jos lämmitys saadaan tehtyä hukkalämmöllä ja uusiutuvasti. Potentiaalia on paitsi Suomessa, myös muissa Pohjoismaissa ja viileillä alueilla, joissa lämpöä tarvitaan.

Kiertotalouden etu saattaa näkyä energian hinnassa. Toimitusjohtaja Passi arvioi, että Kankaanpään kaupungin maksama uimahallin lämpölasku pienenee.

Energiayhtiö syö ehkä omaa kakkuaan, mutta kate ratkaisee lopputuloksen. Jos energiaa voidaan tuottaa edullisemmin, se saa näkyä vähän kuluttajankin pussissa pelkän vihertyneen maineen lisäksi.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 10.4. kello 23 saakka.

Lue myös:

Maailman suurin datakeskusyhtiö lisää investointejaan Suomeen – toimitusjohtaja: "Syy ei ole ainoastaan halpa sähkö"

Naantaliin tuleva lämpöpumppulaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä – TSE: "Kivihiilen käytöstä luovutaan Turun alueen lämmöntuotannossa vuonna 2022"

Lue seuraavaksi