1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tenojoki

Poikkeuksellinen esitys Tenolle: Suomi ja Norja haluavat kieltää lohestuksen ensi kesänä

Lohen pyynnin väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa.

Tenojoki
Teno kalastuskauden alussa 1.6.2020
Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila.Vesa Toppari / Yle

Suomi ja Norja esittävät koko Tenojoen vesistön sekä vuono- ja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudelle 2021.

Väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa. Rajoitusalueeseen kuuluisivat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Yhtenäinen rajoitusalue kattaisi siten Tenon lohipopulaation koko elinkierron. Tenon populaatioon kuuluu yhteensä 30 eri lohikantaa.

Muiden kalojen pyynti kuitenkin jatkuu ja Tenolle esitetään tätä varten uuden tyyppistä vapakalastuslupaa.

Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenon kalastuksesta on saatu päätökseen.

Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila. Lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Päätös on kova erityisesti Tenolaakson paikallisille, mutta tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa. Suomen kannalta ratkaisevaa on, että Norja on osaltaan valmis rajoittamaan kalastusta merellä ja vuonossa. Neuvottelutulos on poikkeuksellinen mahdollisuus turvata lohta koko sen elinkierron alueella, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo ministeriön tiedotteessa.

Lievennyksiä eri keinoin

Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut väliaikaista kieltoa suhteessa eri perusoikeuksiin, kuten omaisuuden suojaan, saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan ja perustuslain mukaiseen ympäristövastuuseen. Lohenkalastus Tenojoella kuuluu olennaisesti saamelaiskulttuuriin, minkä takia on arvioitava, onko tauko lohenkalastukseen haitallisempi kuin kalastusmahdollisuuksien heikkeneminen jatkossa.

Lohenkalastuksen kielto heikentää myös Tenojokilaakson taloutta. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Utsjoen kunta valmistelee jo äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteitä alueella.

Lohenkalastuksen kiellon vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä mahdollisuuksia muun kalan kuin lohen pyyntiin. Matkailijoille luodaan uusi vapakalastuksen ’harrilupa’, joka mahdollistaa kevyillä perhokalastusvälineillä esimerkiksi harjuksen pyynnin. Ennen lohen nousuvaellusta sallittu muun kalan verkkopyyntimahdollisuus säilytetään, ja myös elokuulle sallitaan rajoitettu verkkopyynti Inarinjoella.

Paikkakunnalla asuvat voivat harjoittaa vapapyyntiä rannalta, jossa muun muassa uistimen koukkumäärää on rajoitettu ja ainoastaan väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittu. Lisäksi Tenolla voi jatkossakin pyytää meritaimenta.

Neuvottelutuloksen mukaiset muutokset on tarkoitus panna toimeen kolmella eri valtioneuvoston asetuksella, jotka koskevat lohen kalastuksen täyskieltoa, muun kalan pyyntiä sekä Tenon sivujokien kalastusrajoituksia. Asetukset lähetetään lausunnolle tällä viikolla. Lopulliset määräykset on tarkoitus saada voimaan 1. toukokuuta mennessä.

Lue seuraavaksi