1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Eurooppa

Eurooppa-kirje: "Professori Ei" haastaa talouden elpymispaketin, ja Bryssel seuraa taistelua kynsiä purren

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Eurooppa
Toimittaja Janne Toivonen
Janne Toivonen / Yle, Juha Metso / AOP

"Professori Ei" kuulostaa supersankarin pääviholliselta keski- tai heikkotasoisessa toimintaelokuvassa. Saksaksi se kalskahtaa vieläpä astetta kornimmalta: Professor Nein!

Mutta tämä tarina on tosi. Professor Nein on olemassa, verta ja lihaa, ja juuri nyt EU:n päävihollinen.

Taistelu käydään Karlsruhen kaupungin linnanpuutarhan historiallisissa maisemissa, jossa sijaitsee Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin. Panoksena on EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti.

Mistä on kyse? Kerrataanpa.

Professor Nein on oikealta nimeltään Bernd Lucke, Hampurin yliopiston makrotalouden 58-vuotias professori, ex-europarlamentaarikko ja yksi laitaoikealle luiskahtaneen AfD-puolueen perustajajäsenistä.

AfD polkaistiin pystyyn vuonna 2013. Puolue ratsasti finanssikriisin ja Kreikan tukipakettien jälkeisellä eurokritiikillä. Suosiota tuli ja Luckesta europarlamentaarikko, mutta protesti karkasi käsistä: puolueesta tuli maahanmuuttokriittisten ja jopa äärioikeistolaisten koti, ja Lucke sanoutui koko hommasta irti (siirryt toiseen palveluun).

Vuonna 2019 päättyneen meppipestinsä jälkeen Lucke palasi professorinvirkaansa – poliisisaattueessa ja natsisiaksi haukuttuna (siirryt toiseen palveluun) – mutta pelkkä luentosali ei riittänyt toimintaympäristöksi.

Ärtymys EU:n kasaamaan koronaelvytyspakettiin sytytti vanhan soturin uuteen liekkiin.

Ja tänä keväänä on alkanut tapahtua.

Maaliskuussa Lucke ja runsaat kaksituhatta muuta allekirjoittajaa jättivät Karlsruhen perustuslakituomioistuimelle valituksen. Lucken mielestä EU:n kertaluonteiseksi tarkoitettu omien varojen lisääminen, eli se että paketti rahoitetaan yhteisvastuullisella velanotolla, rikkoo perussopimuksia.

Ajankohta oli viimeinen mahdollinen. Liittopäivät nuiji jo asian läpi (siirryt toiseen palveluun) puoluerajat ylittäneellä äänivyöryllä 478–95. Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier oli juuri allekirjoittamassa ratifiointia, kun Karlsruhen tuomioistuin sanoi STOP (siirryt toiseen palveluun).

Stop-tila kestää niin kauan kuin tuomioistuin pohtii, ottaako se valituksen käsittelyyn. Tämän odotetaan kestävän viikkoja, ja sen aikaa Eurooppa linnanpuutarhan ympärillä pidättää henkeä. Karlsruhesta on koitunut päänvaivaa EU:n taloudesta päättäville jo aiemminkin.

Miten käy? Vaihtoehtoja on useita, ja esimerkiksi ING-pankin analyytikot pohtivat niitä analyysissään (siirryt toiseen palveluun) – mutta karkeita päälinjoja on kaksi. Jos tuomioistuin päättää käsitellä valituksen, Saksan ratifiointiin tulee ainakin kuukausien aikalisä. Ellei, Steinmeier voi kastaa kynänsä jälleen musteeseen.

Ensimmäinen vaihtoehto voisi murskata koko paketin, mutta odottelullakin on harminsa. Pakettia ollaan ratifioimassa ympäri EU:ta, jotta elvytysvarat saataisiin syksystä alkaen käyttöön. Takarajana pidetään kesäkuun loppua, joten kohta on kiire ja katseet kääntyvät Saksaan.

Eduskuntakäsittely on kesken myös Suomessa (siirryt toiseen palveluun). Muun muassa perustuslakivaliokunta ottaa lähiviikkoina kantaa siihen, meneekö ajatus kertaluonteisesta yhteisvelasta läpi meillä.

Lucke itse sanoo, ettei kyse ole siitä vastustaako pakettia vai ei, vaan siitä onko sen pohja pitävä. Professor Nein on sanonut olevansa "rouva Merkelin uskollinen Eckart" (siirryt toiseen palveluun) kansansatujen luotettavan ja umpirehellisen apurin mukaan.

Pelkästään kirkasotsaisena Lucken taistelua ei kannata erehtyä pitämään. Kukaan muu kuin pesunkestävä euroskeptikko ei haastaisi mahdollisen toimivaltavirheen vuoksi pakettia, joka on kurottu kasaan isoimmassa talouskriisissä sitten toisen maailmansodan ja jota nokitetaan Atlantin takaa vieläkin isommalla paketilla.

Ei ole yllätys, että paketin haastaa nimenomaan pilkuntarkka saksalainen ekonomisti. Sitäkin on ehditty jo kritisoida, miten ihmeessä valitus EU-perussopimusten ylityksistä edes kuuluisi saksalaisen tuomioistuimen rooteliin.

Karlsruhen taistelu on käynnissä. Molemmille on kannattajansa: Professor Nein vai EU?

Leben ist kein Ponyhof (elämä ei aina ole helppoa),

Janne

Mitkä muut asiat ovat Euroopassa nyt tapetilla? Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon poimintoja.

#SOME: Viikon EU-sana on ehm, ähhhm eli suomeksi ööö

Twiitti, jossa näkyy Ursula von der Leyenin selkä, ja puhekupla EHM
Twitter

"Ööö...", pääsi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenilta, kun hänet jätettiin ilman (siirryt toiseen palveluun) virallista tuolia Turkin-vierailulla tiistai-iltana. Siitä tulikin sitten legendaarisin EU-kommentti aikoihin.

Kokouksen kaksi miestä eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan istuutuivat sujuvasti poseeraamaan kameroille, ja von der Leyenille jäi sivusohva.

Von der Leyenin ja Michelin taso protokollassa on täsmälleen sama, Brysselistä viestitettiin (siirryt toiseen palveluun) seuraavana päivänä. Heidät olisi pitänyt sijoittaa istumaan samalla tavalla, ja von der Leyenin kabinetti selvittelee nyt (siirryt toiseen palveluun) syitä kohtelulle.

Tapahtumasta syntyi meemejä (siirryt toiseen palveluun) ja naisten oikeuksien (siirryt toiseen palveluun) puolustajat närkästyivät. Mikä diplomaattinen fiasko, tviittasi (siirryt toiseen palveluun) entinen EU-komissaari, ja samaa mieltä oli media (siirryt toiseen palveluun). EU-parlamentaarikko teki kirjallisen kysymyksen (siirryt toiseen palveluun).

Fiaskon saattoi aavistaa jo etukäteen. Vasta kuukausi sitten Erdoğan vetäytyi (siirryt toiseen palveluun)kansainvälisestä sopimuksesta, jonka tarkoitus on estää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa – käytännössä välittömästi lopetettuaan puhelinneuvottelun von der Leyenin ja Michelin kanssa.

FAKTA: Vaurastuminen ei edellytä hiilipäästöjen kasvua

Talouskasvun ja hiilipäästöjen kohtalonyhteyden voidaan todeta – toivottavasti pysyvästi – katkenneen (siirryt toiseen palveluun). Maailmassa on nyt 32 vähintään miljoonan asukkaan maata, joiden bruttokansantuote kasvaa samalla kun niiden päästöt vähenevät. Yllä niistä osa.

On sanottu, että maailma voi vaurastua vain luonnonympäristön ja ilmaston kustannuksella. Tämä oli osoittautumassa harhaksi jo ennen koronavuotta, joka käänsi päästöt selvään laskuun. Maailmanlaajuinen kivihiilen käyttö saavutti huippunsa vuonna 2013 ja on sittemmin laskenut.

Puhtaasta energiasta on tullut roimasti halvempaa kuin ennen. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja energian hinnan vastakkainasettelu onkin siksi käymässä turhaksi.

KÄYTÄNNÖN ELÄMÄÄ: Unioni yhdentyy raiteita pitkin ja brexit toi Britanniaan pulan lapsenlikoista

Luotijuna yöllä juna-asemalla
Junia viuhuu Euroopassa aiempaa enemmän tulevina vuosina.Denys Bilytskyi / EPA

Eurooppalaiset junayhteydet kehittyvät nopeasti (siirryt toiseen palveluun) tulevina vuosina, kun EU-rahaa ohjataan 34 miljardia euroa verkkoihin. Sitä Suomenkin kannattaisi hyödyntää. Rahtia halutaan siirtää raiteille, ja yöjunat elävät kultakauttaan. Tiistaina taas uusi yöjunayhtiö (siirryt toiseen palveluun) ilmoitti aloittavansa liikennöinnin Brysselistä Antwerpenin, Amsterdamin ja Berliinin kautta Prahaan.

Yksi suurimpia esteitä yöjunaliikenteen kehittymiselle on tätä nykyä pula makuuvaunuista (siirryt toiseen palveluun). Kun yhteyksiä on takavuosina lakkautettu ja vanhat vaunut ruostuvat käsiin, jostain pitäisi saada uusia pian tilalle. 2021 on nimetty EU:ssa raiteiden vuodeksi (siirryt toiseen palveluun).

Jos runsaan vuoden aikana on jokikisessä Eurooppa-kirjeessä mainittu sana "korona", niin on myös "brexit". Tällä kertaa perehdymme siihen, miten brexit on vaikuttanut suomalaisten linja-autojen jättilasien vientiin saarelle.

Suomen vienti näyttää selvinneen (siirryt toiseen palveluun) brexitistä toistaiseksi kuivin jaloin, mutta tuonti kutistui helmikuussa yhä yli neljänneksellä viimevuotisesta. Vientiä auttaa Britannian siirtymäaika rajatarkastuksissa.

Moni suomalaisnuori on hankkinut viime vuosikymmeninä ulkomaankokemusta työskentelmällä au pairina Lontoossa, mutta brexitin jälkeen se on käytännössä mahdotonta. Tilanteesta kärsivät ennen kaikkea brittiperheet, joiden lastenhoito kallistuu.

Mellakoita ja tietovuotoja

Pohjois-Irlannin unionistit ovat mellakoineet Belfastissa viikon verran. Autot palavat, kivet lentävät. Sysäys protestoinnille oli brexit ja sen tuomat rajatarkastukset, lue täältä lisää, mutta taustalla on myös muita vuosia (siirryt toiseen palveluun) muhineita kiistakysymyksiä.

Serbiassa koronarokotteita riittää nuorille aikuisille ja ulkomaalaisillekin. Lue Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen raportti täältä.

EU:n ulkosuhteiden johtaja Josep Borrell sanoi sunnuntaina unionin olevan erittäin huolissaan venäläisjoukkojen liikehdinnästä Ukrainan rajojen tuntumassa. Maiden välit ovat kiristyneet. Ulkolinjan jakso Ukrainan venäläinen kevät kuvattiin 2014 tilanteessa, jossa Krim oli jo Venäjän hallussa ja Itä-Ukrainassa sota oli vasta alkamassa. Ohjelma löytyy Yle Areenasta.

Yli miljoonan suomalaiskäyttäjän lisäksi monet EU-johtajat ovat joutuneet Facebookin tietovuodon uhriksi (siirryt toiseen palveluun), muun muassa henkilötietojen suojasta vastaava oikeuskomissaari Didier Reynders. Facebookin suomalainen EU-suhteiden johtaja Aura Salla selitti vuotoa Twitterissä näin (siirryt toiseen palveluun). Jälleen kerran sietää itse kunkin pohtia, mitä tietojaan digijäteille antaa.

Vaalit: Kosovossa valta vaihtui viime sunnuntaina, Bulgariassa taas vanha valta pysyi.

Vanhat linnat -postimerkkisarja
Suomen keskiaikaisia linnoja esiteltiin postimerkkisarjassa.Itella

DOKUMENTTIVINKKI: Keskiaikaiset linnat olivat ennen kaikkea turvapaikkoja asukkailleen, mutta millaista oli arki muurien sisällä? Esimerkiksi saksankielisessä Euroopassa arvioidaan olleen enimmillään 40 000 erilaista linnarakennelmaa. Linnoista onkin tullut osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Katso kaksiosainen saksalaisdokkari Yle Areenassa.

ENSI VIIKOLLA: Onko Sputnik-rokotteen kehittely ollut eettistä ja lisääntyykö talouspäätösten julkisuus?

Euroopan lääkevirasto EMA alkaa ensi viikolla tutkia suurennuslasilla (siirryt toiseen palveluun) venäläisen Sputnik-rokotteen kehittelyä. Tarkoitus on selvittää, ovatko Sputnik V -rokotteen kliiniset tutkimukset eettisten ja tieteellisten käytäntöjen mukaiset.

Ensi perjantaina kokoontuu valtiovarainministerien euroryhmä, jonka kokouksista kuulemme vain sen minkä ryhmä itse päättää julkaista. Yhtenä aiheena asialistalla (siirryt toiseen palveluun) on tällä kertaa juuri salaperäisyyden verhon poistaminen. Euroryhmän päätöksiä valmistellaan muuten suomalaisjohdolla.

Saksaa hallitsevan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen ja sitä haastavien vihreiden kansleriehdokkaiden nimiä odotellaan jännityksellä. Selviääkö CDU:n ehdokas jo nyt sunnuntaina (siirryt toiseen palveluun)? Joka tapauksessa nimet selviävät huhtikuun aikana.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi