1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kotitaloudet

Suomalaiset säästivät miljardeja, kun koronarajoitukset estivät kuluttamasta – ekonomistit arvioivat, että talletukset alkavat purkautua loppuvuoden aikana

Säästyneitä rahoja aiotaan käyttää esimerkiksi ulkomaan matkoihin, vapaa-ajan harrastuksiin ja ravintoloissa syömiseen, mutta osa säästänee niitä edelleen pahan päivän varalle.

kotitaloudet
Seteleitä lompakossa.
Suomalaisten tuloja alkoi kasautua talletustileille, kun koronarajoitusten takia niitä ei voinut kuluttaa entiseen malliin.Tiina Jutila / Yle

Kotitalouksien talletukset ovat jatkaneet nopeaa kasvuaan korona-aikana. Suomalaisten tileille on kertynyt miljardeja euroja lisää rahaa.

Rahaa alkoi jäädä talletustileille, kun koronarajoitusten takia sitä ei voinut kuluttaa entiseen malliin, esimerkiksi ulkomaan matkoihin tai ulkona syömiseen.

Yhteensä kotitalouksien talletuskanta on kasvanut reilut kahdeksan miljardia vuoden aikana.

– Mutta se on tietysti kasvanut epätasaisesti. Osa on ollut lomautettuna tai työttömänä, eikä rahaa ole kertynyt tilille. Vastaavasti osalla työ on säilynyt mutta kulutusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Heille on sitten jäänyt tuloista rahaa tilille, ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta toteaa.

– Toki jotkut ovat tehneet myös sijoituksia. Osakkeet, rahastot ja asunnot ovat käyneet kaupaksi tässä vuoden aikana, ja osa rahasta on mennyt sinne eikä pelkästään talletustileille.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien talletusten vuosikasvuvauhti oli helmikuun lopussa yli yhdeksän prosenttia. Rahaa talletustileillä oli tuolloin ennätykselliset 104,7 miljardia euroa.

Suurin osa talletusten kasvusta on jo pitkään tullut lähes nollakorkoisilta käyttelytileiltä. Näin on tapahtunut myös koronan aikana. Käyttelytileillä oli helmikuun lopussa rahaa 94,5 miljardia euroa.

Noin kuusi prosenttia vuosituloista säästöön koronavuonna

Kotitalouksien säästämisaste kasvoikin koronavuonna 5,7 prosenttiin. Viime vuotta korkeammalla tasolla se on Tilastokeskuksen mukaan ollut viimeksi 1990-luvun laman aikana.

Säästämisaste on kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhde. Jos säästämisaste on positiivinen, niin kotitaloudet eivät ole kuluttaneet kaikkea tuloaan vaan sitä on jäänyt myös säästöön.

Kuinka suuria summia työssä käyvien suomalaisten tileille kertyi rahaa, kun mahdollisuudet sen kuluttamiseen vähenivät koronarajoitusten takia?

– Suunnilleen tuo kuusi prosenttia nettovuosituloista on keskimäärin jäänyt rahaa yli viime vuonna. Euromäärä riippuu tietysti tuloista, ja siitä, mikä se oma tulotilanne on viime vuonna ollut, Juho Kostiainen laskee.

Juho Kostiainen, ekonomisti Nordealta
Ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta.Lotta Laakso / Yle

Jos nämä talletustileille kertyneet rahat alkaisivat purkautua suunnilleen samaan aikaan, kulutuksen kasvu voisi olla nopeaakin.

– Viime kesänä, kun korona hetkeksi aikaa helpotti, niin yksityinen kulutus kasvoi kahdeksan prosenttia edellisestä neljänneksestä tuossa viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Varmasti aika saman tyyppistä kasvua voidaan nähdä sitten, kun rajoituksia päästään purkamaan, Kostiainen toteaa.

– Kun rajat ja ravintolat aukeavat, niin ihmiset alkavat kuluttamaan.

Monet suomalaiset kuitenkin todennäköisesti pitävät tilillä rahaa puskurina vielä sen aikaa, kun katsovat, miltä oma taloudellinen tilanne ja työllisyystilanne vähän pidemmällä aikavälillä näyttää. Sitten kun näkymät taloudesta ja työllisyydestä parantuvat, uskalletaan purkaa säästöjä.

Kuinka kauan tähän voi mennä?

– Voi siinä mennä vaikka vuosikin ennen kuin se näkymä on alkanut selkeytyä ja varovaisuus alkaa purkautua. Ei se raha varmaan muutamassa kuukaudessa lähde sieltä liikkeelle, Kostiainen arvioi.

Talletukset purkautuvat loppuvuonna

Ekonomistit arvioivat rahojen alkavan purkautua tileiltä rokotusten etenemisen ja rajoitusten purun myötä tämän vuoden toisella puoliskolla.

– Matka kohti laumasuojaa on alkanut. Toisaalta monilla toinen rokotusannos on menossa pitkälle syksyyn ja se voi tarkoittaa, että monen kesäohjelma on vielä aika samanlainen, eristäytynyt ja kotimaapainotteinen, kuten viime vuonnakin. Eli luultavasti vasta loppuvuonna nähdään isompaa kulutuksen elpymistä, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro Lähi-Tapiolasta sanoo.

Nordean Juho Kostiainen arvelee, että jos kesän aikana luottamus talouteen ja mahdollisuus päästä kuluttamaan rahoja paranee, niin sitä myöten myös talletuskanta alkaa pikkuisen supistumaan tai ainakin sen kasvu hidastuu syksyä kohti.

.

LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro
Yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro Lähi-Tapiolasta.Petteri Sopanen / Yle

Koittavatko nyt kulutusjuhlat?

Mihin suomalaiset sitten aikovat käyttää koronan aikana kertyneitä säästöjä? Käynnistyvätkö kulutusjuhlat, kun korona hellittää?

– Varmaan voi näinkin käydä. Kun ei olla päästy matkustamaan ulkomaille, kuluttamaan palveluja ravintoloissa tai viettämään vapaa-aikaa, niin varmasti tällaiselle patoutuneelle kulutukselle on paljon kysyntää, kun se on taas mahdollista, Kostiainen uskoo.

Hannu Nummiaro on osittain samoilla linjoilla.

– On paljon niitä, joihin heti tilanteen antaessa myöten iskee elämännälkä, ja he haluavat saada hyvitystä tälle ajalle. Talletuksia on kertynyt tosi paljon ja siellä riittää nyt ruutia sekä kulutukseen tai sitten vaikka pahan päivän varojen kasvattamiseen.

Nummiaro muistuttaa, että kulutuksen elpyminen ei tapahdu kuin veitsellä leikaten.

– Ulkomaan matkailu esimerkiksi elpyy aika hitaasti.

Juttua muutettu 11.4. 2021 klo 11.35, poistettu esimerkki kuvitteellisen mediaanihenkilön säästöjen kasvusta, jossa brutto- ja nettotulojen käsitteet olivat sekaantuneet

Voit keskustella aiheesta 12.4.2021 kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi