1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronakaranteeni

Korona levisi Kainuun prikaatissa, kolme varushenkilöä kritisoi Puolustusvoimia kovin sanoin: "Meidän terveytemme on täysin laiminlyöty"

Kainuun Prikaatin mukaan koronatoimissa on onnistuttu prikaatissa kokonaisuudessaan hyvin.

koronakaranteeni
Varushenkilöitä kävelemässä lumisessa metsässä.
Tässä kuvassa Kainuun prikaatin alokkaat harjoittelevat ensimmäisellä leirillään. Valokuva on otettu tammikuussa 2020. Kuvan henkilöt eivät liity tässä jutussa käsiteltäviin asioihin.Elisa Kinnunen / Yle

Kolme Ylen haastattelemaa varushenkilöä kritisoi voimakkaasti Kainuun prikaatia koronatilanteen hoidosta.

Virus pääsi leviämään prikaatissa maaliskuussa, ja kaikkiaan 33 on tähän mennessä saanut tartunnan.

Haastateltujen varushenkilöiden mukaan tartunnat keskittyivät pääosin 2. jääkärikomppanian tiedustelujoukkueeseen, jonka reilusta 60 henkilöstä noin puolella on todettu korona. Kainuun prikaatista vahvistetaan, että tartunnat kohdistuivat kyseiseen komppaniaan, mutta joukkuetta ei kerrota.

Haastattelemamme kolmen tiedustelujoukkueen varushenkilön mielestä Kainuun prikaatissa tehtiin useita vääriä ratkaisuja, jotka johtivat viruksen leviämiseen. Haastateltavat kokevat myös, että heidän terveyttään ei huomioitu riittävästi.

Kainuun prikaatin mukaan kaikkien varushenkilöiden terveydestä on huolehdittu.

– En allekirjoita sitä, että terveydellä olisi leikitty. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat pitäneet päivittäin heidän terveydestään huolta, sanoo majuri, toimintakykysektorin johtaja Kari Saukkonen.

Puolustusvoimien koronatilanne on ollut tänä keväänä esillä laajemminkin, sillä tartuntoja on ollut tämän vuoden tammi-maaliskuussa enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Ongelmia on ollut muun muassa Maasotakoulussa Haminassa.

Kaikki kolme Kainuun prikaatin varushenkilöä nosti haastatteluissaan esiin samoja epäkohtia. He eivät kuitenkaan halua kertoa mielipiteitään omilla nimillään, koska arvioivat sen voivan vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten heihin suhtauduttaisiin armeijassa.

Julkaisemme haastattelut poikkeuksellisesti nimettömänä, koska asialla on koronapandemian aikana yhteiskunnallista merkitystä.

"Siitä lähti yleinen panikointi"

Kun koronaa todettiin Kainuun prikaatissa ennen maaliskuun puoltaväliä, asepalvelusta suorittavien armeija-arki muuttui kertaheitolla. Eteen tulivat koronatestit, karanteenit ja eristykset.

Kolme haastateltavaa kertoo kuuluneensa oireettomien, mutta virukselle altistuneiden joukkoon. Heidät asetettiin tilanteen takia 14 vuorokauden karanteeniin, jota piti jäädä suorittamaan jääkärikomppanian tiloihin.

Haastateltavien mukaan käytännössä karanteeni tarkoitti sitä, että heidät passitettiin tupiin odottamaan, kuka sairastuu seuraavaksi.

Varushenkilöiden mukaan yhdessä tuvassa saattoi majoittua etenkin koronaryppään alussa yli kymmenenkin henkilöä yhtä aikaa.

– Siitä lähti yleinen panikointi. Tiesimme, että kun virus on yhdellä, se lähtee etenemään, kun meidät lukitaan tupiin, eräs haastateltavista kuvailee.

Haastateltavat kertovat, että prikaati pienensi useimpien tupien kokoa vasta parin viikon päästä siitä, kun ensimmäinen koronatartunta oli todettu prikaatissa.

Haastateltavat sanovat varushenkilöiden kyseenalaistaneen karanteenipäätöksen tuoreeltaan ja esittäneen prikaatissa, että heidät tulisi päästää karanteeniin kotiin, jotta virus ei leviäisi joukon keskuudessa.

Toisena vaihtoehtona he kertovat pyytäneensä, että heille järjestettäisiin mahdollisuus suorittaa karanteeni joko kokonaan yksin omissa tiloissaan prikaatissa tai edes vähän väljemmissä tiloissa.

Kainuun prikaatin majurin Kari Saukkosen mukaan kaikille karanteenilaisille ei ole voitu tarjota omaa tupaa.

Saukkonen kertoo, että normaalitilanteessa tuvissa majoittuu 10–12 ihmistä. Näin oli myös osan karanteeniajasta. Saukkosen mukaan tupia jaettiin puoliksi siinä vaiheessa, kun niissä todettiin testien jälkeen koronatartuntoja.

Kari Saukkonen sanoo, että tilanteessa on noudatettu Puolustusvoimien ohjeistusta, joka on sama kaikille varuskunnille.

"Se riisti meiltä oikeuden terveyteen"

Haastateltujen varushenkilöiden mukaan karanteenioloista oltiin yhteydessä useisiin esihenkilöihin kautta prikaatin, mutta jo tehdyt karanteenipäätökset pysyivät.

He kertovat prikaatin esimerkiksi perustelleen päätöstä olla päästämättä heitä karanteeniin kotiin sillä, ettei viruksen haluttu leviävän ulkopuolelle varushenkilöiden läheisiin ja omaisiin.

– Perusteluksi sanottiin myös, että meitä ei voida laskea kotikaranteeniin, koska prikaatissa ei voida olla varmoja siitä, että noudatamme karanteenia. Siitä tuli olo, ettei meitä kohdella kuten aikuisia ihmisiä. Ihan kuin olisimme kakkosluokan kansalaisia, haastateltava sanoo.

– Ymmärrän prikaatin johdon argumentin, että suojelemme tällä tavalla ympäröivää yhteiskuntaa, mutta sehän riisti meiltä oikeuden terveyteen, kun meidät altistettiin koronalle, toinen kuvailee.

Kainuun prikaatin mukaan kotikaranteenia ei olisi voitu toteuttaa, koska varushenkilöiden kuljettaminen karanteenissa ei olisi onnistunut kaikille kotipaikkakunnille. Kari Saukkonen sanoo, että lisäksi siviilejä haluttiin suojata.

– Meidän ensisijainen tehtävämme on ollut varmistaa karanteenitoimin, ettei tauti pääse leviämään varuskunnan sisällä tai ulkopuolelle, sanoo majuri Saukkonen.

Saukkosen mukaan kyse ei ollut siitä, ettei prikaati olisi uskonut varushenkilöiden noudattavan karanteeneja kotonaan.

Hän on tietoinen, että varuskunnan johtohenkilöille on tullut aihepiiristä yhteydenottoja.

– Niihin on reagoitu heti, ja korjaaviin toimenpiteisiin on tarvittaessa ryhdytty.

Varushenkilöt siivosivat kylpy- ja vessatilat itse

Haastattelemamme varushenkilöt pitävät virheenä myös sitä, miten eri tupien välinen toiminta järjestettiin Kainuun prikaatissa koronakaranteenien aikana.

Heidän mukaansa eri tuvissa majoittuvat virukselle altistuneet ovat esimerkiksi käyttäneet samoja vessoja ja suihkuja jatkuvasti. Haastateltavat kokevat, että toiminta on edesauttanut viruksen leviämistä.

He kertovat pitäneensä erikoisena sitäkin, että varushenkilöt joutuivat itse siivoamaan kyseisiä tiloja.

– Ammattilaiset kävivät siivoamassa tilat ensimmäisen kerran huhtikuun alussa. Sitä ennen ja sen jälkeen kaikki siivoaminen on ollut meidän vastuullamme, eikä meille ole edes annettu mitään ohjeita siihen, yksi haastateltavista sanoo.

Toinen haastateltavista kertoo heidän päätyneen lopulta ideoimaan itse, että tietyt hanat ja pöntöt jaetaan eri tupien käyttöön.

– Jouduimme itse keksimään keinot kontaktien välttämiseen. Prikaatin puolelta tähän ei tullut mitään neuvoja.

Kainuun prikaatin majuri Kari Saukkonen sanoo, että jokaiselle tuvalle ei voida taata erillisiä sosiaalitiloja kasarmiolosuhteissa.

Saukkonen kertoo myös, että THL:n mukaan virus ei tartu pinnoilta kovin pitkään, ja hyvällä käsihygienialla riskiä voidaan pienentää.

– Siivous kuuluu normaalioloissakin varushenkilöiden toimintaan. Karanteenissa olevat ovat toimintakykyisiä ja voivat tätä toteuttaa.

Kari Saukkosen mukaan ammattilaiset siivoavat märkätilat kerran viikossa, mutta muuten kylpyhuonetilat, käytävät sekä tuvat ovat varushenkilöiden vastuulla.

– Alkuvaiheessa joitakin karanteenitiloja siivottiin ammattilaisten toimesta harvemmin, koska ulkopuolisten henkilöiden liikkuminen tiloissa haluttiin minimoida.

Saukkonen sanoo, että tilojen puhtaanapito on ollut näiden toimenpiteiden myötä riittävällä tasolla.

Tehtiinkö koronatestejä tarpeeksi?

Tähän juttuun haastatellut kolme varushenkilöä ovat sitä mieltä, että Kainuun prikaatin olisi pitänyt testauttaa karanteenissa olevia oireettomia henkilöitä enemmän, jotta mahdolliset tartunnat oltaisiin saatu ajoissa kiinni ja kuriin.

Tiedossa on, että osa koronatartunnan saaneista voi olla kokonaan oireettomia ja silti potentiaalisia tartuttajia.

– Meitä on testattu liian harvoin: ensimmäisen neljäntoista vuorokauden aikana aluksi yhdesti ja päivää ennen karanteenin loppumista toisen kerran, eräs haastateltavista sanoo.

Haastateltavat kertovat, että osalla varushenkilöistä karanteeni jatkuikin vielä ensimmäisen jakson jälkeen toiset kaksi viikkoa, koska tuvissa todettiin uusia tartuntoja.

Haastateltavien mukaan eräässä tuvassa sattui myös tapaus, jossa kuumeilevaa ja makuaistinsa menettänyttä henkilöä ei otettu heti testiin.

– Sitä perusteltiin siten, että hänet oli testattu vasta, eikä tartuntaa ollut. Myöhemmässä vaiheessa todettiin, että hänellä oli korona. Henkilön annettiin olla tuvassa tartuttamassa muita tuon ajan. Tämä on kummastuttanut meitä todella paljon, yksi haastateltavista sanoo.

Sama henkilö lisää, että ennen kyseistä tapausta oireiset olivat päässeet nopeasti testiin ja jääneet eristyksiin varuskuntasairaalaan.

Kainuun prikaati ei kommentoi yksittäiseen henkilöön liittyviä asioita.

Kari Saukkosen mukaan koronatestejä on tehty tartuntaryppään aikana runsaasti – esimerkiksi maaliskuun aikana niitä tehtiin noin 670 kappaletta. Saukkonen sanoo, että aivan alkuvaiheessa karanteenissa oli noin 250 henkilöä, tällä hetkellä alle 10.

Saukkonen huomauttaa, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat tarkastelleet tapauskohtaisesti, milloin testejä on ollut tarkoituksenmukaista tehdä.

– On hyvä muistaa, että oireettomat kantajat eivät levitä virusta niin tehokkaasti kuin oireelliset.

Käteen jäi pettymys

Haastattelemamme varushenkilöt ovat kukin olleet kiinni Kainuun prikaatilla nyt jo nelisen viikkoa tai yli.

He kertovat toistaiseksi itse säästyneensä sairastumiselta mutta kokeneensa koko koronavyyhdin siitä huolimatta raskaaksi ja ahdistavaksi.

– Kyllä tämä on itseänikin pelottanut, vaikka olen nuori ja perusterve. Koskaan ei voi tietää, millainen tauti koronatartunnasta tulisi, yksi kuvailee.

– Varsinkin aluksi oli rankkaa. Nyt tähän on jo tottunut, että olemme niin kuin vankilassa. Vieläkin tosin tulee illalla välillä olo, että haluaisin todella paljon olla jossakin muualla, toinen sanoo.

Haastateltavat sanovat tuntevansa pettymystä Kainuun prikaatia ja koko Puolustusvoimia kohtaan siitä, miten koronarypästä on hoidettu.

– Perimmäinen ajatus tuntuu olleen, että ei vain haluta prikaatin näyttävän huonolta ulospäin, yksi sanoo.

– Jos noin 30 meistä on saanut koronan, meidän terveytemme on tässä täysin laiminlyöty. Toivottavasti seuraava joukkoaltistuminen hoidettaisiin tätä paremmin, toinen päättää.

Majuri Kari Saukkonen sanoo ymmärtävänsä varushenkilöiden harmistuksen siitä, että karanteenit ovat pitkittyneet.

Hänen mukaansa koronatoimissa on kuitenkin onnistuttu Kainuun prikaatissa kokonaisuudessaan hyvin. Saukkonen sanoo, että koronan vastainen taistelu vaatii kuitenkin jatkuvaa hereillä olemista.

– Kaikki palaute otetaan huomioon jatkoa ajatellen.

Voit keskustella aiheesta 9.4. klo 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi