Rikkoutunutta tien pintaa, raiteita ja ajouria sekä raskaalta tuntuvaa ratin kääntelyä.
Sitä voi olla autolla ajaminen tähän aikaan vuodesta, jos reitin varrelle osuu valtaväylistä usein syrjässä oleva yksityistie.
Kyseessä on kelirikko, joka näihin aikoihin vuodesta koettelee tien kunnostajien ja tiellä liikkuvien hermoja.
Sen tietää myös kouvolalainen Tanja Mynttinen – sekä tienhoidon ammattilaisena että yksityistien yhtenä omistajana eli tiekunnan osakkaana.
– Routavaurioita alkaa näkyä, kuoppia ja reikiä on tullut tien pintaan. Kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä varmaan tarvitaan kohta, sanoo Mynttinen Kouvolan pohjoisosassa sijaitsevalla Jaalan Ritaniementiellä, jonka osakas hän on.
Tieisännöitsijänä eli tieosakkaiden palkkaamana asioiden hoitajana Mynttinen toimii yli kymmenellä muulla yksityistiellä. Ne sijaitsevat eri puolilla Kymenlaaksoa.
Kulunut luminen talvi tietää sitä, että kelirikosta voi tulla vaikea. Tosin kevään säät vaikuttavat tilanteeseen paljon.
– Kuivat aurinkoiset päivät helpottavat tilannetta, mutta jos tulee pitkään jatkuvia sateita, sitten ollaan ongelmissa, luonnehtii Tanja Mynttinen.
Sääilmiöiden (siirryt toiseen palveluun) lisäksi yksityisteitä saattavat odottaa kunnostustarpeet, jotka syntyvät lisääntyvän likkenteen aiheuttamasta kulutuksesta.
Tästä antaa viitteitä koronapandemian aikana virinnyt innostus ulkoiluun ja retkeilyyn sekä lisääntyneeseen oleskeluun ja etätöiden tekoon vapaa-ajan asunnoilla.
Suomessa on vajaan puolen miljoonan kilometrin tieverkko (siirryt toiseen palveluun), josta reilusti yli 300 000 kilometriä on yksityisteitä. Niiden varsilla asuu vakituisesti noin puoli miljoonaa suomalaista.
Vapaa-ajan asunnoista vajaa puolet sijaitsee yksityisteiden vaikutusalueella.
Maisemareitit houkuttelevat
Tanja Mynttinen sanoo, että viimeisen vuoden aikana on ilmaantunut merkkejä yksityisteillä lisääntyneestä liikenteestä. Tarkkoja laskelmia hän ei ole tehnyt, mutta varovaisen arvion mukaan liikenne on voinut lisääntyä parillakymmenellä prosentilla hänen isännöimmillään yksityisteillä.
– Vaikuttaa siltä, että liikutaan enemmän mökeille ja vietetään siellä aikaa esimerkiksi etätöissä.
Mutta muutakin liikennettä Mynttisen kokemuksen mukaan on. Vaihtoehtoiset ja järvien rantoja kiertelevät pikkutiet saattavat houkutella uusia viikonloppuajelijoita.
– Jotkut tulevat maisemia ihailemaan. Kyllähän täällä järviä riittää, Tanja Mynttinen toteaa havainnoistaan jo viime kesältä.
Hän kertoo esimerkin, jossa tapasi kaksi autollista Repoveden kansallispuistoon matkalla olleita retkeilijöitä.
– He kertoivat halunneensa etsiä matkalleen vaihtoehtoisen reitin.
Ritaniementieltä katsottuna kansallispuiston lähin sisäänkäynti on läheisen Vuohijärven vastakkaisella puolella. Matkaa tulee puolisen tuntia ja runsaat 20 kilometriä.
Yksityistielainsäädännön (siirryt toiseen palveluun) mukaan tiekunta voi ja saa kieltää liikennemerkillä ulkopuolisten moottoriajoneuvoliikenteen tiellään. Kieltomerkkiä on noudatettava siinä missä muitakin liikennemerkkejä. Tarvittaessa tiekunta voi puomittaa tiensä.
Kestävätkö tiet ulkoiluinnostusta?
Lisääntynyt vapaa-ajan liikenne on pantu merkille myös yksityisteiden omistajia edustavassa Suomen Tieyhdistyksessä.
Yksityistieasiantuntija Teuvo Tauran mukaan korona-ajan ulkoiluinnostus näkyy yksityisteillä varsinkin silloin, jos niiden lähellä oleville ulkoilualueille pääsy on mahdollista myös yksityistien kautta.
– Tiekunnissa on pelkona on se, että miten tiet kestävät nyt, kun kevät ja kelirikkoaika tulevat. Lisäksi parkkipaikat voivat ruuhkautua, jos ne on mitoitettu alunperin paljon pienemmälle käyttäjämäärälle, kertoo Taura.
Esimerkiksi Kouvolassa Repoveden kansallispuistoon johtavat tiet ja parkkipaikat kärsivät ruuhkista jo viime kesänä ja syksynä.
Lisääntynyt liikenne nousee esille myös silloin, kun yksityistien kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi.
– Lisääntynyt vapaa-ajan asuntojen käyttö ja siihen liittyvä liikenne on lähes poikkeuksetta tullut esiin kaikissa yksityisteiden parantamishankkeissa, joita olen käynyt tarkistamassa viimeksi kuluneen vuoden aikana, sanoo yksityistieasiantuntija Jukka Tamminen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.
Raskas liikenne kuormittaa eniten
Lisääntyvästä vapaa-ajan liikenteestä huolimatta raskaalla liikenteellä on edelleen suurin vaikutus yksityistiestön kunnolle.
Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa merkittävä käyttäjäryhmä on metsäteollisuuden puutavarakuljetukset. Yksityisteillä kulkee myös muun muassa painavia murskekuormia.
– Sillä on iso merkitys, kun tiellä kulkee suuria tonnimääriä. Lisäksi on paljon sellaisia yksityisteitä ja metsäteitä, joilla ei ole lomaliikennettä lainkaan, muistuttaa Tieyhdistyksen Teuvo Taura.
Taura kuvailee Suomen yksityisteiden tämän hetken kuntoa sanalla "kohtuullinen".
Rahallisesti suurimmat kunnostustarpeet koskevat vanhoja siltoja. Yleisin parannustarve koskee tien kantavuuden parantamista.
Nämä ovat tuttuja asioita myös Tanja Mynttiselle. Hän katselee arvioivasti lyhyttä, puurakenteista siltaa, joka ylittää Ritaniementiellä Niskajärven ja Iso-Lempiä–lammen yhdistävän pienen Pirttiojan.
Sillan kaiteeseen on kaiverrettu valmistumisvuosi 1988.
– Onhan tämän kansi uusittu jossain vaiheessa, mutta lähivuosina silta jouduttaneen korvaamaan uudella. Se on jo yli 30 vuotta vanha.
Korjaus 8.4. kello 14.15: Korjattu tieto tekstiin ja alaotsikkoon tiekuntien oikeudesta kieltää ulkopuolisten liikkuminen moottoriajoneuvolla ja lisätty tekstiin linkki yksityistielakiin.