1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kansainvälinen tutkimus: suomalaiset sitoutuneet koronarajoitusten noudattamiseen muita tutkittuja maita paremmin

Muun muassa tutkimukseen vastanneiden ikä, koulutus ja sukupuoli vaikuttivat todennäköisyyteen noudattaa koronarajoituksia.

Esimerkiksi kasvomaskien käyttösuositus on ollut Suomessa voimassa viime syksystä lähtien. Kuva: Sara Salmi / Yle

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalaiset ovat sitoutuneet koronarajoitusten noudattamiseen muita maita paremmin. Tutkimus tutki kansalaisten asennetta päättäjiä ja rajoituksia kohtaan yhdessätoista maassa viime vuoden loppupuoliskolla.

Esimerkiksi turvavälin noudattaminen ja etätyösuositus koettiin Suomessa muita maita vähemmän elämää rajoittavaksi. Lisäksi suomalaisilla on ollut pandemian aikana muita maita korkeampi luottamus valtiojohtoon.

– Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin. Selkeä viestintä rajoitteiden valintaperusteista ja tehokkuudesta on kuitenkin tärkeää, ja sitä kannattaa vaalia, tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston tutkijatohtori Tella Lantta yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä.

Kyselyyn vastasi 9 543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542. Tutkimuksesta vastasi Suomessa Turun yliopisto. Vastaajat arvioivat 44 eri rajoitustoimen tehokkuutta, vaikutusta elämään ja rajoitusten noudattamiseen, jos ne olivat koskeneet vastaajaa itseään.

Pelko tartunnasta, sukupuoli ja ikä vaikuttivat rajoituksiin sitoutumiseen

Tutkimuksessa todettiin että rajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä pelko tartunnasta ja koettu stressi. Sitoutumattomuuteen yhteydessä taas oli se, että valtiojohdon reagointi pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisenä.

– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös omia perusoikeuksiaan rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on se, että kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin, Lantta toteaa.

Esiin tuli myös, että koulutusaste, sukupuoli ja ikä vaikuttivat rajoituksiin sitoutumisessa. Korkeakoulutus, korkeampi ikä ja naissukupuoli lisäsi todennäköisyyttä rajoitusten noudattamiseen.

Kuuntele alta Takaisin Pasilaan -podcast: hallituksen lakiesitys liikkumisrajoituksista tyrmättiin, sitten niistä ei enää puhuttu – esitys tekee kuitenkin paluun jossain muodossa, arvioi politiikan toimittaja Robert Sundman.

Ulkonaliikkumiskiellosta kohkattiin koko maaliskuu, mutta kuin yllättäen koko homma ammuttiin alas ja olemmekin vapaita käymään koriste-esinekaupoilla. Mitä oikein tapahtui? Politiikantoimittaja Robert Sundman vääntää Samille ja Marjukalle rautalangasta, miksi liikkumisrajoitukset torpattiin ja tulevatko ne takaisin pöydälle.