1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulutus

Maksuton varhaiskasvatus kaikille, korkeakoulututkinto joka toiselle, lisää ulkomaalaisia opiskelijoita – näin hallitus linjasi koulutuspolitiikkaa

Hallitus antoi eduskunnalle laajan koulutuspoliittisen selonteon. Viimeksi vastaava selonteko on laadittu vuonna 2006.

koulutus
Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko esittelivät Koulutuspoliittista selontekoa medialle.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) ja opetusministeri Jussi Saramo (vas.) esittelivät hallituksen koulutuspoliittista selontekoa.Markku Ulander / Lehtikuva

Maksuton varhaiskasvatus kaikille, enemmän tasa-arvorahaa kouluille ja päiväkodeille, korkeakoulututkinto nykyistä useammalle nuorelle aikuiselle.

Muun muassa näistä tavoitteista hallitus linjaa koulutuspoliittisessa selonteossa, jonka se luovutti eduskunnalle torstaina. Edellinen koulutuspoliittinen selonteko on vuodelta 2006.

Hallitus ehdottaa selonteossa toimenpiteitä koulutuksen kehittämiseen useiden vaalikausien yli, vuoteen 2040 saakka. Sen mukaan koulutus vaatii muutoksia tulevaisuudessa, kun ikäluokat pienenevät, alueet eriytyvät entisestään ja työelämä muuttuu.

Tavoitteena vahvistaa muutosten keskellä erityisesti tasa-arvoa.

– Tasa-arvo on vahvuus, jota Suomella ei ole varaa menettää, opetusministeri Jussi Saramo (vas.) sanoi.

Saramo ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) esittelivät koulutuspoliittista selontekoa tiedotustilaisuudessa.

Lähes satasivuinen selvitys kuvaa monisanaisesti suomalaisen koulutusjärjestelmän tilaa, mutta joukkoon mahtuu myös konkreettisia ehdotuksia.

Hallituksen mukaan muun muassa lasten osallistumista varhaiskasvatukseen pitäisi lisätä. Se voitaisiin tehdä alentamalla varhaiskasvatusmaksuja ja poistamalla ne lopulta kokonaan.

Selonteon mukaan varhaiskasvatukseen osallistuu edelleen vähemmän lapsia kuin muissa Pohjoismaissa tai OECD-maissa keskimäärin. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on liitetty tutkimuksissa muun muassa oppimistuloksiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Sekä päiväkotien että peruskoulujen alueellista eriytymistä taas voitaisiin korjata tasa-arvorahalla, josta pitäisi hallituksen mielestä tehdä pysyvä osa koulujen rahoitusta. Nyt koulut hakevat tasa-arvorahaa valtiolta erikseen.

– On tärkeää, että kouluissa voidaan vastata kunkin alueen tarpeisiin. Eriytymiskehitys on Suomessa kiihtynyt, Saramo sanoo.

Selonteossa todetaan, että tasa-arvo ei toteudu koulutuksessa samalla tavoin kuin aiemmin. Lapsen ja nuoren koulutuspolkua määrittävät muun muassa perhetausta ja sukupuoli.

Jussi Saramo
Opetusministeri Jussi Saramon mukaan Suomella ei ole varaa menettää koulutuksen tasa-arvoisuutta.Mikko Ahmajärvi / Yle

Korkeakoulututkinto jopa puolelle nuorista aikuisista

Hallitus esittää myös, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuonna 2030.

Lisäksi toiselta asteelta pitäisi siirtyä korkeakouluopintoihin nykyistä sujuvammin. Nyt jatko-opinnot ovat paljolti kiinni siitä, onko taustalla ylioppilastutkinto vai ammatillinen tutkinto.

– Myös ammatillisen koulutuksen kautta on oltava edellytykset edetä korkeakoulutukseen, Saramo sanoo.

Uusien, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pitäisi hallituksen mukaan kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Heidän työllistymistään Suomeen pitäisi tukea.

– Maahanmuutolla ja kansainvälisillä osaajilla on tulevaisuudessa nykyistä paljon suurempi merkitys, Annika Saarikko sanoo.

Selonteossa nostetaan esiin myös opetusalan houkuttelevuus, jonka vahvistamiseksi ehdotetaan erityistä kasvatus- ja koulutusalan foorumia.

Säästö ikäluokkien pienenemisestä suoraan koulutukseen

Hallitus ei ota selonteossa kantaa kustannuksiin, joita toimet aiheuttavat. Se linjaa vain, että ikäluokkien pienemisestä mahdollisesti syntyvä säästö pitäisi suunnata suoraan koulutuksen kehittämiseen.

Saarikon ja Saramon mukaan selonteko on samalla myös kokonaiskuva kehityksestä, jota on tehty vuoden 2006 jälkeen. He nostavat esiin perusopetuslain uudistuksen, yliopistouudistuksen sekä ammatillisen koulutuksen reformin.

Istuva hallitus on lisäksi päättänyt korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä vuosina 2020–2022. Opiskelupaikkojen lisääminen on tapa vähentää eriarvoisuutta.

Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen taas hyväksyttiin eduskunnassa viime lokakuussa. Uusi laki koskee tänä keväänä peruskoulunsa päättäviä.

Pidemmän oppivelvollisuuden toivotaan lisäävän toisen asteen tutkintojen suorittamista ja vähentävän keskeyttämistä.

Tällä hetkellä noin 15 prosenttia jokaisesta ikäluokasta tulee työmarkkinoille vailla tutkintoa.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 9.4. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Mitä tapahtuu, jos ei hae peruskoulun jälkeen mihinkään? Etsimme vastaukset 8 kysymykseen täysi-ikäisyyteen asti kestävästä oppivelvollisuudesta

Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen

Lue seuraavaksi