1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. krusifiksit

Sateenkaarilippu liehuu ensimmäistä kertaa kirkon seinällä Suomessa, taiteilija Ilkka Sariola: "Halusin maalata näyn, jossa myös tässä asiassa vallitsee rauha"

Rauhan krusifiksi -teoksen toteuttanut pappi ja kuvataiteilija Ilkka Sariola arvelee, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sateenkaari kirkon seinällä on tietoisesti liitetty seksuaalivähemmistöihin liittyvään symboliikkaan.

krusifiksit
Krusifiksia esittävä taideteos Paavalin kirkon seinällä.
Rauhan krusifiksin yläosassa kuvatussa maisemassa susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella sateenkaarilipun liehuessa.Matti Myller / Yle
Taiteilija ja pappi Ilkka Sariola kertoo Rauhan krusifiksista. Haastattelijana toimittaja Olli Aimola.

Helsingissä Paavalinkirkon seinällä roikkuu sinne kiirastorstaina nostettu Rauhan krusifiksi.

Ensimmäisenä huomion kiinnittävät Jeesuksen kasvot, jotka eivät rauhallisilta näytä.

– Hän on kauhean kärsivä ja yksin tässä, toteaa krusifiksin luonut kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariola.

Ristiinnaulitun sormista pitelevät kiinni Johannes sekä Jeesuksen äiti Maria.

– Halusin krusifiksiin kohdan, jossa olisi myös jotain lohtua Jeesukselle itselleen.

Krusifiksia esittävä taideteos Paavalin kirkon seinällä.
Krusifiksi tarkoittaa kuvaa ristiinnaulitusta Jeesuksesta.Matti Myller / Yle

Oikeaoppisesti krusifiksia luetaan alhaalta ylös. Rauhan krusifiksissa Jeesuksen jalkojen juureen on polvistunut köyhyyden pyhimys Franciscus, joka Sariolan mukaan kuvaa sitä, kuinka nykymaailman ihmisille vähempikin voisi riittää.

Ristillä roikkuva Jeesus on kuvattu sotamaisemassa, taustallaan vellova meri. Teoksen reunaa koristavat pelastusrengassymbolit.

– Vuonna 2015 Välimerellä hukkui paljon ihmisiä, jotka halusivat päästä vähä parempaan maailmaan. Mielestäni pelastusrengas on oivallinen symboli kuvaamaan toivoa paremmasta elämästä, kertoo Sariola.

Krusifiksia esittävä taideteos Paavalin kirkon seinällä.
Paavalinkirkon seinälle nostettu Rauhan krusifiksi painaa 21 kiloa.Matti Myller / Yle

Rauhan krusifiksin esikuvina ovat olleet 1200-luvun ja 1300-luvun italialaiset krusifiksit. Sariolan visio oli kunnioittaa perinteisiä käytänteitä, mutta tuoda niihin myös hänen omia näkemyksiään ja kädenjälkeä.

Mitä ylemmäs silmät kipuavat teosta pitkin, sitä enemmän näitä yksityiskohtia voi havaita.

Krusifiksia esittävä taideteos Paavalin kirkon seinällä.
Myrskyisää sotamaisemaa reunustavat pelastusrenkaat. Matti Myller / Yle

Sateenkaarilippu toivottaa seksuaalivähemmistöt tervetulleiksi

Krusifiksin yläosa kuvastaa rauhaa: pyhää vuorta ja maailmaa, jossa susi ja lammaskin voivat käydä yhdessä laitumella. Maisemassa näkyvät myös mehiläinen ja kärpänen sekä rauhankyyhky oliivinoksa suussaan.

Väripilkkuna teoksen yläosassa lepattaa sateenkaarilippu, jota lammas pitelee. Se symboloi montaa asiaa, kertoo kuvataiteilija Ilkka Sariola.

– Sateenkaarilippu on viesti seksuaalivähemmistöille, että ainakin Paavalinkirkon ovet ovat heille auki. Tämä on rauhan näky myös kirkon sisälle, sillä asia repii kirkkoa. Halusin maalata näyn, jossa myös tässä asiassa vallitsee rauha ihmisten välillä, Sariola sanoo.

Krusifiksia esittävä taideteos Paavalin kirkon seinällä.
Rauhan maiseman yläpuolella, suuren pelastusrenkaan sisällä, näkyy Jeesus hyvänä paimenena.Matti Myller / Yle

Raamatussa Jumala tekee sovun ihmisen kanssa vedenpaisumuksen jälkeen, minkä merkiksi ilmestyy sateenkaari, joten sateenkaari symbolina ei ole kirkkomaailmassa vieras.

Sariola kuitenkin arvelee, että tämä on ensimmäinen kerta, kun sateenkaari on kirkon seinällä tietoisesti liitetty juuri seksuaalivähemmistöihin kuuluvaan symboliikkaan.

– En tiedä, onko maailmallakaan montaa tällaista tapausta.

Sariola halusi olla avoin sateenkaarilipusta esitellessään suunnitelmaansa kirkolle. Seurakuntaneuvosto äänesti asiasta, ja sateenkaarilippua kannatti suurin osa jäsenistä.

– Halusin, että he voivat olla sen takana. Nyt tämä on seurakuntalaisten tänne hyväksymä asia.

Taiteilija ja pappi Ilkka Sariola.
Kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariola haluaa viestiä krusifiksillaan rauhan sanomaa.Matti Myller / Yle

Kuukausia työtä ja erilaisia tekniikoita

Ilkka Sariola on maalannut krusifiksin myös Kallion kirkkoon. Idea Rauhan krusifiksista syntyi pian sen jälkeen vuonna 2015, mutta työt keskeytyivät, kun miehen isä kuoli vuonna 2016.

Rauhan krusifiksi oli pitkään varastossa, kunnes Paavalinkirkosta ehdotettiin, että se asetettaisiin heidän seinälleen. Tästä kolmen kuukauden päästä työ oli valmis.

Sariola on nauttinut siitä, että on voinut käyttää kaikkea osaamistaan työn tekemiseen. Teoksen syvä sininen sävy on syntynyt useista ohuista värikerroksista. Jeesuksen ruumis puolestaan kohoaa teoksesta ikään kuin ihmistä kohti valkokohotus-tekniikan avulla.

Krusifiksia esittävä taideteos Paavalin kirkon seinällä.
Krusifiksin vaakasivupaneeleissa kuvataan yleensä Maria vasemmalla ja Johannes oikealla. Rauhan krusifiksissa he pitelevät Jeesusta sormista.Matti Myller / Yle

Myös krusifiksin puupohja on Sariolan omien kätten jälkeä.

– Minulle on kunnia-asia, että olen voinut toteuttaa taiteellisia kykyjäni niin, että teokseni ovat saaneet pysyvät paikat.

Seuraavaksi Ilkka Sariola aikoo kirjoittaa kirjan krusifiksista. Hän tekee myös pahuusaiheista piirrustussarjaa, jossa hän haluaa seuraavaksi käsitellä Koskelan henkirikosta.

– Käsittelen aiheita, jotka ovat niin hirvittäviä, etten ymmärrä miksi tällaisia maailmassa on. Kuvan tekeminen on minulle keino käsitellä asioita, Sariola kertoo.

Lue seuraavaksi:

Papeilla on vahvat mielipiteet homoparien vihkimisestä kirkossa – iso osa papeista hyväksyy asian, mutta vastustusta on etenkin maaseudulla

Sateenkaaripapit vihamielisellä maaperällä – "Tulin tänne tukemaan niitä, jotka joutuvat edelleenkin pelkäämään"

Sateenkaarikirkon pappi: "Uskonnolliset yhteisöt antavat usein ymmärtää, ettei voi olla kristitty ja homoseksuaali"

Lue seuraavaksi