1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulukiusaaminen

Koulukiusaamista kitketään uusin keinoin – tutkimuksessa lapsille näytetään kuvitteellisia puhutteluvideoita ja etsitään tunnekylmiä piirteitä

Tutkimuksessa on mukana 32 koulua ja 6 000 oppilasta eri puolilla maata.

koulukiusaaminen
Nummenpakan koulun pihassa oleva taideteos.
Turun Nummenpakan koulun pihassa oleva teos vie ajatukset väkisinkin välituntien tapahtumiin. Kaikille ne eivät ole mukavia hetkiä.Minna Rosvall / Yle

Koulukiusaamisen kitkemiseen etsitään nyt uusia keinoja.

Turun yliopistossa on alkanut tutkimus, jossa halutaan keskittyä kaikkein haastavampiin kiusaamistapauksiin.

Jos esimerkiksi oppilas ilmaisee opettajan puhuttelussa tunnekylmiä piirteitä tai kokee, ettei opettaja luota häneen, viesti kiusaamisen lopettamisesta ei välttämättä mene perille.

Psykologian professori Christina Salmivalli on tutkinut 30 vuoden ajan koulukiusaamista Turun yliopistossa. Salmivallin kehittämä KiVa Koulu -hanke on keskittynyt koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn.

Professori Christina Salmivalli
Professori Christina Salmivalli keskittyy uusimmassa tutkimuksessaan erityisesti kaikkein haastavimpiin kiusaamistapauksiin. Myös tunnekylmyydestä kertovat piirteet kiinnostavat.Minna Rosvall / Yle

Professori Christina Salmivalli kertoo Minna Rosvallin haastattelussa, miten tunnekylmiä kiusaajia löydetään ja kiusaamiseen puututaan.

Kiusaaminen jatkuu usein puuttumisen jälkeen

Vuonna 2019 tehdyn kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan kiusaaminen on vähentynyt. Professori Christina Salmivalli on luonnollisesti asiasta tyytyväinen.

Noin viidesosassa tapauksista, joissa kiusaamiseen puututaan, kiusaaminen kuitenkin edelleen jatkuu. On myös kiusaamistapauksia, joissa kiusaaminen ei ole lainkaan tullut aikuisten tietoon.

Salmivalli painottaa, että yhä on liikaa niitä nuoria ja lapsia, joita kiusataan. Tapauksiin on ehkä jopa puututtu ja silti kiusaaminen jatkuu.

– Oikea puuttuminen vaatii keskustelua kiusaamiseen osallistuneiden kanssa ja hyvää yhteistyötä vanhempien kanssa. Ei riitä, että välitunnilla opettaja kysyy, mitä täällä tapahtuu, ja käskee lopettamaan kiusaamisen.

Pistemäinen tilanteisiin puuttuminen ei auta, vaan opettajan pitää painottaa, että kiusaamisen pitää loppua kokonaisuudessaan.

Turun yliopiston uusin tutkimus kestää viiden vuoden ajan. Siinä on mukana 6 000 oppilasta ja 32 koulua eri puolilla maata. Euroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt sille 2,5 miljoonan euron rahoituksen.

Videopuhuttelut tutkimuksessa mukana

Teknologia on mukana koulukiusaamista koskevassa uudessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat tehneet valmiiksi videoita oppilaan puhuttelutilanteista. Niissä opettaja esimerkiksi voimaannuttaa oppilasta, pyrkii herättämään empatiaa tai tuomitsee selväsanaisesti kiusaamisen.

Tutkimukseen osallistuvat oppilaat arvioivat, kuinka todennäköistä on, että he lopettaisivat kiusaamisen videolla nähdyn puhuttelun perusteella.

– Emme videoi oikeita puuttumisia eli kasvatuskeskusteluja. Sen sijaan opettajat kirjaavat ylös tietoja oikeista tilanteista, joten saamme myös niistä tietoja tutkimusta varten, kertoo Christina Salmivalli.

Salmivalli lisää, että videotutkimuksessa he voivat muuttaa opettajan puhuttelussa käyttämää viestiä ja tutkia tällä tavalla, mikä on tehokkainta puuttumista kiusaamiseen.

Tutkimukseen osallistuvat koulut kirjaavat muistiin kaikki kiusaamistapaukset, joihin koulussa on puututtu. Ne dokumentoidaan mobiilisovelluksen avulla. Tutkimukseen osallistuvat oppilaat puolestaan täyttävät kolme kertaa vuodessa kyselylomakkeen. Vanhemmille on oma kysely, jonka avulla saadaan tietoa koulun ja vanhempien yhteistyöstä.

– Asetelma on uudenlainen siitä syystä, että tutkimme todellisia puuttumisia kahden vuoden aikana. Saamme selville, mitä oppilas heti puuttumisen jälkeen ajatteli ja aikooko hän muuttaa jotain omassa toiminnassaan.

Erityisopettaja Anton Gustafsson työskentelee Nummenpakan alakoulussa Turussa.
Erityisopettaja Anton Gustafsson myöntää, että koulussa tarvitaan uusia työkaluja koulukiusaamisen kitkemiseksi.Minna Rosvall / Yle

Koulussa tutkimustuloksia odotetaan innokkaasti

Turussa Nummenpakan koulussa työskentelevä erityisopettaja Anton Gustafsson kertoo, että heidän koulunsa on tutkimuksessa innokkaasti mukana.

Oppilaat ovat vastanneet kyseyihin jo viime syksynä, ja huoltajille tullaan teettämään omat kyselyt. Kaikki KiVa koulu -tiimin tietoon tulleet kiusaamistapaukset raportoidaan tutkimussovellukseen, jotta ne ovat yliopistolla tutkijoiden käytettävissä.

Gustafsson opettaa oppilaita, jotka ovat kolmas-, neljäs-, viides-, ja kuudesluokkalaisia. Hän vahvistaa, että kiusaamista on yhä.

– Kaikkein hankalimpia ovat kroonistuneet, pitkäaikaiset kiusaamistapaukset. Tuntuu, että niitä on kautta aikojen ollut kaikkein vaikeinta saada loppumaan. Toivottavasti tämä tutkimus antaa keinoja koulun henkilökunnalle, kertoo Gustafsson.

Nummenpakan koulussa kiusaamistapauksiin puututaan puhuttelujen eli kasvatuskeskustelujen avulla. Niihin kutsutaan kiusaaja, kiusattu ja mahdollisesti kaikki osapuolet saman pöydän ääreen.

– Kiusaamista taitaa olla niin kauan kuin on ihmisiä, mutta miten se voitaisiin saada loppumaan. Tarvittaessa otamme yhteyttä myös vanhempiin, mutta ensisijaisesti yritämme ratkaista koulussa täällä esiin tulleet tapaukset.

Miten päästä tunnekylmyydestä eroon?

Psykologian professori Christina Salmivalli kertoo, että niin sanottuja tunnekylmiä piirteitä on tutkittu viime vuosina paljon ja ne on otettu mukaan myös tähän tutkimukseen. Salmivallin mukaan esimerkiksi empatian puute on tyypillinen piirre, joka lisää todennäköisyyttä sille, että lapsi päätyy kiusaamaan toisia.

– Ääritapauksessa voidaan puhua tunnekylmistä piirteistä. Lapsi ei välitä toisten tunteista ja oma tunneilmaisu on köyhää. Toisaalta syyllisyyden tunteet ovat tosi vähäisiä tai puuttuvat, kun on tehnyt jotain väärää, kertoo Salmivalli.

Olisi tärkeää, että kasvattajat huomaisivat lapsen tunnekylmät piirteet jo varhaisessa vaiheessa. Jos lapsella on vaikeita käytösongelmia yhdistyneenä tunnekylmiin piirteisiin, hän tarvitsee paljon tukea.

– Mitä varhaisemmin siihen päästään puuttumaan, sitä tehokkaampaa se on. Negatiivinen kehitys saadaan estettyä.

Empatiaan vetoaminen toimii

Alustavien tutkimustulosten mukaan lapsen yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat hänen tulkintaansa puuttumistilanteesta jopa enemmän kuin se, mitä opettaja sanoo. Jos lapsella on tunnekylmiä piirteitä tai hyvin vähän empatiaa, puuttumisen onnistuminen on epätodennäköisempää.

Pelkkä tiukka puhuttelu ei alustavien tutkimustulosten mukaan olekaan paras keino kitkeä koulukiusaamista.

– Jos lapsella on vaikka vähän empaattisia piirteitä, yritetään herättää empatiaa. Sanotaan vaikka, kuinka tosi kurjalta tuntuu, että koulukaverillasi on tosi ikävä olla täällä koulussa. Ei ole tehokasta, että sanotaan vain, että tämä on väärin ja tämän pitää loppua.

Salmivallin mukaan tehokkainta saattaa olla se, että herätetään empatiaa, mutta samalla tuomitaan ei-toivottu käyttäytyminen.

Apuna myös geenitutkimus

Ne nuoret aikuiset, jotka ovat ottaneet osaa KiVa Koulu -vaikuttavuustutkimukseen vuosina 2007 ja 2008, ovat mukana myös tässä tutkimuksessa. He saavat kutsun jatkotutkimukseen. Tutkittavia on yli 25 000.

Professori Christina Salmivalli kertoo, että heiltä pyydetään myös sylkinäytettä. Siitä eristetään dna ja tutkitaan geneettisiä tekijöitä, jotka selittävät, miksi joihinkin tehosi kiusaamiseen puuttuminen ja joihinkin ei.

– Tietenkään ei ole olemassa mitään kiusaamisgeeniä. On kuitenkin olemassa ominaisuuksia, jotka ovat geneettisesti periytyviä ja saattavat lisätä riskiä muiden kiusaamiseen tai kiusatuksi joutumiseen. Samoin geneettiset tekijät vaikuttavat siihen, kuinka helposti ympäristö, esimerkiski kiusaamiseen puuttumalla vaikuttaa lapseen.

Nummenpakan koulun tyhjä piha Turussa.
Nummenpakan koulun pihassa on mahdollisuus pelata ja kiipeillä.Minna Rosvall / Yle

Korona-aikana kiusaaminen väheni

Käynnissä olevan tutkimuksen lisäksi Turun yliopistossa on tutkittu koronapandemian vaikutusta koulukiusaamiseen. Niiden tutkimusten tulokset ovat myönteisiä.

– Viime keväänä tehdyssä kyselyssä selvisi, että kiusaamisen määrä oli romahtanut etäkoulun aikana. Tutkimukseen osallistui 50 000 oppilasta. Kiusaamista oli suurin piirtein se määrä kuin yleensä on nettikiusaamista. Tämän kevään KiVa koulu -kyselyn mukaan kiusaaminen on etenkin yläkoulussa ennätyksellisen alhaisella tasolla, kertoo Christina Salmivalli.

Salmivalli pohtii, että koronapandemia voi olla yhdistävä tekijä, sillä se on edellyttänyt yhteistä vastuunottoa.

– Toivoisin, että osataan arvostaa ihmissuhteita ja huomataan, miten turhanpäivästä on kiusaamisella tehdä toisen olo hankalaksi.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 13.4. kello 23.

Kiusaaminen masentaa, syrjäyttää ja maksaa. Miksi kiusaamiseen puuttuminen kestää, ja tehdäänkö asialle mitään? Kiusaamista tutkitaan koko ajan, ja tavoitteena on myös puuttua niihin tapauksiin joihin Kiva Koulukaan ei ole purrut. Toimittaja Heidi Kononen haastattelee psykologi Heidi Backmania. Kuuntele loput Ylen nopeet ja syvät uutiset Yle Areenasta.

Lue myös:

Opetusministeri: Pelko kovemmista rangaistuksista ei olisi estänyt Koskelan tapausta – kansalaisaloite vaatii koulukiusaamisen kirjaamista rikoslakiin

Opetusministeri: "Jokainen kiusaamistapaus on liikaa" – hallitus lisää tunnetaitojen opetusta ja poliisiyhteistyötä kiusaamisen kitkemiseksi

Lue seuraavaksi