1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Romanien kansallispäivä

37-vuotias Tino Zitron avautuu, millaista on romanimiehen elämä perheenisänä Suomessa: "Minulle on annettu mahdollisuus kuitenkin"

Romanien kansallispäivää vietetään tänään eri puolilla maailmaa.

Romanien kansallispäivä
Nimi esti pääsyn työharjoitteluun: "Ei siihen totu"
Nimi esti pääsyn työharjoitteluun: "Ei siihen totu"

37-vuotiaan perheenisän Tino Zitronin aamu alkoi onnitteluilla. Naapuri oli pudottanut postiluukusta kortin, jossa toivotettiin hyvää romanien kansallispäivää.

Naapurin korttiele on kaunis, mutta Zitronin arkipäivää se ei ole.

Zitron muistaa törmänneensä ennakkoluuloihin jo nuorena miehenä.

– Se oli hirveän vaikeaa hakea koulutuspaikkoja, kun sieltä tuli melkein aina punainen kortti saman tien, sanoo Zitron.

Hän oli 16–17-vuotiaana työvoimatoimiston järjestämällä työnhakukurssilla, jossa piti hakea työharjoittelupaikkaa.

– Sanoin suoraan ohjaajalle, että kun sanon etu- ja sukunimeni, niin se päättyy siihen.

Ohjaaja oli sitä mieltä, että kannattaa silti yrittää.

– Kysyin ensin, onko työpaikkoja. Sieltä vastattiin, että voisin tulla haastatteluun. Sitten kysyttiin, mikäs teidän nimenne on.

Tunnin päästä Zitronille tuli puhelu, että haastattelua ei voidakaan ottaa vastaan.

– Se lähti jo nuorena. Tuli epäusko siihen, että ei tämä ole mahdollista enää.

Tino Zitron ja Nadja Baltzar ruokapöydän luona.
Nadja Baltzar ja hänen miehensä Tino Zitron kohtaavat ennakkoluuloja arjessaan.Antro Valo / Yle

Varautuneisuus katosi parissa viikossa

Nykyisin Zitron työskentelee varastotyöntekijänä.

– Minulle on annettu siihen mahdollisuus kuitenkin. Koulutusta minulla ei ole. Nuorempana kiinnostivat autot ja kaikki muu. Ei se ole tavallaan kansallisuudesta tai mistään johtuvaa. Se on se, että mies haluaa elää nuoruuttaan. Nyt olen onneksi ymmärtänyt ottaa takaisinpäin, että olen ruvennut vähän opiskelemaan.

Nykyisellä työpaikalla kollegat olivat Zitronin mukaan hetken aikaa varautuneita.

– Aluksi sen huomasi, että mikäköhän mies tämä nyt on.

Jo parissa viikossa suhtautuminen muuttui toisenlaiseksi. Opiskelu- ja työpaikan haun lisäksi Tino Zitron on kohdannut ensin ennakkoluuloja myös asunnonhaussa.

– Kun on päässyt juttelemaan ihmisten kanssa henkilökohtaisesti, heidän asenteensa ovat muuttuneet ainakin itseäni kohtaan.

Nadja Baltzar istumassa keittön pöydän äärellä.
Nadja Baltzarin mukaan verkkokeskusteluissa huudellaan sellaista, mitä ei suoraan päin naamaa sanottaisi. Hän on joutunut puuttumaan lastensa kiusaamiseen.Antro Valo / Yle

Suomessa asuu yli 10 000 romania

Romanien kansallispäivää vietetään tänään eri puolilla maailmaa. Kansallispäivän viettäminen aloitettiin vuonna 1990.

Suomessa asuu noin 10 000–12 000 romania. Kansallispäivän tarkoituksena on kunnioittaa romanien kulttuuria ja kieltä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä.

– Se on hyvä muistutus siitä, että on eri kansalaisluokkia maailmassa. On tärkeää muistaa, että romanitkin ovat oma kansanryhmänsä. Suomalaisena romanina koen olevani kuitenkin suomalainen. Vaikka on kansainvälinen romanipäivä, kyllä Suomi on silti aina oma kotimaa, kertoo kouvolalainen Tino Zitron.

Romanit ovat kuuluneet Suomen perinteisiin kulttuurisiin vähemmistöihin 1500-luvulta alkaen.

Romanien koulutustaso on kohentunut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki (siirryt toiseen palveluun) vuosina 2017–2018 romaniväestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä sekä palvelujen käyttöä.

Tutkimuksessa tuli esille, että romaniväestön voimavaroja ovat muun muassa yhteisön tuki sekä runsas osallistuminen yhdistysten ja seurakuntien toimintaan. Suurimpia haasteita olivat toimeentulovaikeudet, jotka osaltaan voivat vaikuttaa elämänlaatuun. Myös syrjintäkokemukset olivat yleisiä.

Tutkimuksen mukaan romanien koulutustaso on viime vuosikymmeninä kohentunut. Tähän on vaikuttanut myönteisesti asuntopolitiikka, sillä vakituinen asunto on tehnyt koulunkäynnistä mahdollista.

Ennakkoluuloja myös kauppareissuilla

Millaisia ennakkoluuloja romanit sitten kohtaavat arjessa?

– Että me olemme varkaita, pahantekijöitä, jotka tekevät kaikkea laitonta. Ei kunnioiteta tavallaan lakia, joka on määrätty. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa, kertoo Zitron.

Hän ei lakkaa ihmettelemästä sitä, että ihminen tuomitaan yksilönä joidenkin muiden tekojen perusteella.

– Vaikka me olemme romaneita, me olemme silti yksilöitä. Jokainen tekee omat päätöksensä ja kulkee oman tiensä yksilönä. Ei koko kansanryhmä tai suku – se on ihan henkilökohtainen asia, mitä ihminen tekee elämällään.

Ennakkoluuloja voi tulla vastaan kauppareissullakin.

– Jos ihan kuka vaan mies menisi ostamaan vaatteita, häntähän palvellaan. Vaatekaupoissa myyjät ovat hirveän varautuneita. Se tuntuu tosi oudolta.

Zitronin kokemuksen mukaan romaninaisiin suhtaudutaan kaupoissa vielä varauksellisemmin kuin romanimiehiin.

Ihminen pitäisi kohdata yksilönä

Ennakkoluuloihin ei totu.

– Aina jaksaa uskoa hyvää ihmisistä. Tietenkin on hyviäkin ihmisiä, jotka eivät katso vaatetusta tai nimeä. He katsovat ihmisenä. Ei siihen totu silti eikä sitä osaa selittää, miltä se tuntuu.

Zitron arvelee, että ennakkoluulot johtuvat romanien vähemmistöasemasta Suomessa.

– Meidät ja muut kansanryhmät on niin helppo aina leimata, että nämä ovat kaikki samanlaisia. Ainoa ratkaisu siihen on, että otetaan ihminen yksilönä. Katsotaan, millainen se ihminen on eikä tuomita häntä heti, kun hän kävelee vastaan.

Zitron kokee, että maailma on muuttunut pahemmaksi verrattuna esimerkiksi hänen omiin teinivuosiinsa.

– Rasismi on räikeämpää somekanavien kautta. Ihmiset kummeksuvat kuitenkin vielä tänä päivänäkin, vaikka olemme kaikki samanlaisia ihmisiä.

Nuorillakin on ennakkoluuloja

Zitron on roolimallina kahdelle pojalleen. Heistä vanhempi on teini-iässä.

– Isompi poika on rauhallinen ja harkitsevainen, haluaa mennä elämässä eteenpäin. On onneksi jäänyt itsestäni häneen aika paljon. Pienempi poika on vielä niin nuori ja villi, mutta kyllä hänkin kuuntelee.

Zitron on havainnut, että ennakkoluuloja alkaa kohdata enemmän siinä vaiheessa, kun itsenäistyy ja alkaa kulkea enemmän kaveriporukoissa.

– En ymmärrä, miten se voi olla mahdollista, että vielä nykyäänkin ennakkoluulot voivat siirtyä nuorille eikä katsota ihmisiä yksilöinä.

Romanien kansallispäivänä lähetetty kortti.
Naapuri toivotti kortilla hyvää romanien juhlapäivää.Antro Valo / Yle

Omaa tietään kulkemalla pääsee pitkälle

Vaikka Suomi on vuosikymmenten aikana muuttunut entistä monikulttuurisemmaksi maaksi, Zitron kokee, että tämä ei ole kuitenkaan helpottanut romanien asemaa Suomessa.

– Kun ajattelee sotia, talvisotaa ja näitä, siellä on ollut romaneja sotimassa. Silloin on oltu veljiä ja siskoja. Sodan jälkeen ei oltukaan enää sitten.

Jatkuva ennakkoluulojen kohtaaminen kysyy vahvaa luonnetta.

– Itsetunnon on pakko olla kovempi, jos haluaa elää tavallaan normaalisti. Ennakkoluulot ovat niin vahvat, että pitää olla kova luonne. Kyllä se välillä tuntuu aika kovasti, että miten ihmiset pystyvät puhumaan tosi halventavasti toisesta ihmisestä.

Zitronilla on tähän oma ratkaisunsa.

– Minulla on aina ollut periaate, että menen omaa tietä, minkä parhaaksi näen, eikä sitä, mitä muut haluaisivat minun tekevän tai olevan. Kun on oma itsensä, sillä pääsee pitkälle.

Tällä viikolla Yle Perjantaissa puhutaan siitä, pitäisikö romanien ongelmista oppia puhumaan avoimemmin. Sean Ricksin vieraina Romaniasian neuvottelukunnan vs. pääsihteeri Janette Grönfors ja Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja Leif Hagert. Perjantai-dokkarina nähdään Minä, romaninainen. Jakso tulee suorana perjantaina 9.4. klo 16.30 Yle Areenassa ja samana iltana Yle TV1:llä klo 21.05.

Lue lisää: Emma, 23, ja Maritsa, 26, valitsivat romanihameen – samalla he astuivat maailmaan, jossa esineiden päältä ei voi kävellä ja kaupan vartija seuraa kannoilla

Lue seuraavaksi