1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. filosofia

VTV:n pääjohtaja Yli-Viikari poistui eduskunnasta Mielen tyyneydestä -kirja kainalossaan – tällainen on kreikkalaisen Plutarkhoksen teos

Antiikin viisaudet antavat kykyä säilyttää tasapaino silloin, kun ulkoiset seikat tai omat valinnat häiritsevät mieltä.

filosofia
Plutarkhos Mielen tyyneydestä Tytti Yli-Viikarin kädessä Suuressa valiokunnassa.
Jani Saikko / Yle

Niin kuin vihaiset koirat vauhkoontuvat kaikesta metelistä mutta rauhoittuvat vain äänestä, johon ovat tottuneet, samoin inhimillisiä tunteita, kun ne ovat kiihtyneet, on vaikea rauhoittaa, jos käsillä ei ole tuttuja ja kotoisia argumentteja, joilla levottomat tunteet saa hallintaan.

Miten löytäisin mielenrauhan? Kysymys oli olennainen jo Rooman valtakunnassa.

Ja kysymys on olennainen nytkin.

Sitä se oli ehkä myös tänään virastapidätetylle VTV:n pääjohtajalle Tytti Yli-Viikarille, joka käveli eduskunnan kansliatoimikunnan eteen PlutarkhosMielen tyyneydestä -kirja (Otava 2020) käsissään.

Viime vuonna suomennettu kirja on parituhatta vuotta vanha, mutta edelleen ajankohtainen teos. Plutarkhos oli kreikkalainen filosofi, joka eli vuosina 46–119 jaa. Hän yhdisti ajattelussaan platonismia, stoalaisuutta ja peripateettista koulukuntaa.

Mielen tyyneydestä -kirjassa Plutarkhos johdattaa lukijaansa mielenhallintatekniikoiden äärelle. Päämääränä on euthymiä, jonka suomentaja Juhana Torkki on kääntänyt sanoilla mielenrauha tai mielentyyneys.

Se tarkoittaa kaikenlaisten hyrskyjen ja tyrskyjen poissaoloa, levollista ja järkevää elämä.

Ennen muuta se on kykyä säilyttää tasapaino silloin, kun ulkoiset seikat, omat valinnat tai häirivitsevät havainnot uhkaavat suistaa mielen raiteiltaan, kirjoittaa Torkki kirjan esipuheessa.

Plutarkhoksen keskeinen ohje on keskittyä sisäiseen elämään.

Neuvoja aikalaiselle, jotka toimivat myös nykyihmiselle

Kun Plutarkhos haluaa kohentaa mielenrauhaansa, ensin hän pysähtyy, sitten tutkiskelee jotain pahettaan, analysoi sen ja keksii keinot sen kukistamiseen.

Tämän lisäksi kirjassa opetetaan vihanhallintaa.

Mielen tyyneydestä on yksi Plutarkhoksen 26 niteen teoksesta.

Suomentaja Juhana Torkin esipuheen mukaan kyse ei ole yksittäisestä tutkielmasta, vaan henkilökohtainen viesti tai puhe Pacciucselle.

Paccius on Torkin mukaan:

  • Ilmeisen rikas ja kuuluu yhteiskunnan eliittiin
  • Julkinen puhuja ja aktiivinen julkisessa elämässä
  • Sivistynyt ja harrastaa filosofiaa.

Näistä ei tietenkään voi vetää mitään yhtäläisyyksiä nykypäivään.

Antiikin filosofi Plutharkos
Antiikin filosofi PlutharkosWikimedia Creative Commons

Kirjan sanoma toki puhuttelee nykyihmistäkin:

Voisi kysyä, mitä meillä ei ole. Jollakin on maine, jollakulla talo, jollakin puoliso, jollakin hyvä ystävä. Kun Antipatros Tarsolainen muisteli kuolinvuoteellaan kohdalleen osunutta hyvää, hän ei jättänyt mainitsematta suotuisaa purjehdusta Kilikiasta Ateenaan. Meidän ei pidä väheksyä tavanomaisiakaan asioita vaan ottaa nekin lukuun; iloita siitä että ylipäänsä elämme, olemme terveitä ja näemme auringon; että ei ole sotaa eikä sekasortoa; että maa on viljelyskelpoinen ja meri turvallinen purjehtijoille; että on sananvapaus, vapaus tehdä työtä, vapaus vaieta, vapaus olla jouten.

Nämä asiat lujittavat mielenrauhaamme entistäkin enemmän kuvitellessamme millaista on, jos niitä ei olisi, ja palauttaessamme aika ajoin mieleen, miten kiihkeästi sairas kaipaa terveyttä, sodasta kärsivä rauhaa, suurkaupunkiin tullut muukalainen arvostusta ja ystäviä – ja miten kipeää on niiden menetys sille, jolla ne kerran olivat. Näin siksi, etteivät nuo asiat olisi meille suuriarvoisia vasta sitten, kun ne on menetetty, ja kuin tyhjää silloin kun ovat tallessa. Sillä olemattomuus ei lisää mihinkään arvoa.

Kirjan suomentaja Juhana Torkki ei halunnut kommentoida kirjaa tässä kontekstissa.

Sitaatit ovat Plutarkhoksen kirjasta.

Lue seuraavaksi