Hyppää sisältöön

Lyhyempi työaika lisää hyvinvointia ja motivaatiota, silti siihen suhtaudutaan varauksellisesti

Sosiaalialalla työn kuormittavuus on usein iso ja työntekijöiden jaksaminen koetuksella.

Pidemmät vapaa-ajat ovat kokeiluissa lisänneet ihmisten työmotivaatota ja hyvinvointia. Kuva: All Over Press

Uutiset sosiaalityöntekijöiden uupumisesta ja alanvaihtohaluista toistuvat mediassa säännöllisesti. Lastensuojelussa sattuneet tapaukset ovat nousseet syyllistävinä otsikoihin.

Pieni turkulainen lastensuojelun avohuollon palveluita tarjoava yritys aloittaa kesäkuun alussa kokeilun, jossa työntekijät työskentelevät puolen vuoden ajan vain neljänä päivänä viikossa täydellä palkalla. Tavoitteena on tehdä lyhyemmästä työajasta pysyvä ratkaisu, jotta työntekijöillä olisi parhaat mahdolliset edellytykset tehdä työtään.

Särskild-yhtiö on perustettu pari vuotta sitten, vuonna 2019. Henkilökuntaa on tällä hetkellä 19, joista neljä työskentelee kokopäiväisesti. Toimitusjohtaja Jesse Särs on juuri lähdössä tukihenkilönä poikien kanssa grillaamaan omaan metsäleiriin.

Yhtiön työntekijät puuhaavat monenlaisia aktiviteetteja samalla, kun kunkin nuoren kehitystä tuetaan valitulla polulla.

– Kun toimintamme on alkanut alun jälkeen vakiintua, niin pystymme tehostamaan työskentelytapoja, rutiineja ja aikataulutamme työskentelyä uudelleen. Tuodaan näkyväksi se, ettei meillä tehdä liukuhihnalla töitä, Jesse Särs selventää kokeilua.

Työntekijöitä on tarkoitus palkata vielä pari kolme lisää vakituiseen työsuhteeseen. Käytännössä työajan lyhennys ei toimi niin, että vain neljänä päivänä viikossa työskenneltäisiin, vaan lyhennetyn työajan voi jakaa useammalle päivälle niin, että 32 tuntia jakaantuu eri päiville.

Kilpailutus tekee alasta haastavaa

Lastensuojelualalla on keskusteltu paljon työn kuormittavuudesta ja työntekijöiden vaihtuvuudesta, samalla kun asiakkaat tarvitsisivat tuekseen pysyvän ammattilaisen. Vaikka tilanne on lastensuojelun avohuollon palveluita tarjoavan Särskildin kohdalla parempi, on kilpailutus luonut omat haasteemme.

Lastensuojelun tukipalveluja tarjoavan yrityksen varastossa on paljon liikuntavälineitä. Toimitusjohtaja Jesse Särs oli itse lähdössä metsäiselle grillipaikalle asiakkaidensa kanssa. Kuva: Markku Sandell / Yle

Isot kunnat kilpailuttavat ostopalvelunsa ja tällöin palveluita myydään Jesse Särsin mielestä liian halvalla. Tämä johtaa siihen, että tuntiveloitukseen perustuvalla yksityisellä puolella työntekijöiltä odotetaan 25–34 tuntia asiakastyötä viikossa.

Tämän päälle kasautuu muuta työtä, kuten dokumentointi, työn suunnittelu ja kehittäminen sekä palaverit.

Ei ihme, jos työntekijän jaksaminen on koetuksella, vaikka työmotivaatio olisi kohdillaan.

Mikä sitten saa pienen avohuoltopalveluyrityksen ryhtymään työaikakokeiluun?

– Halusimme vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Myös siihen miten kohdataan asiakas. Tämä ei ole korjaava toimenpide, vaan pikemminkin ennaltaehkäisevä. Työntekijät tekevät sellaista työtä, mikä motivoi, niin jaksamisongelmia ei ole tullut esiin, toimitusjohtaja Jesse Särs sanoo.

Työajan lyhentämistä kokeiltu monta kertaa

Särskildin kokeilu ei ole ainutlaatuinen, mutta ehkä ensimmäinen sosiaalipalvelualan yrityksessä. Viime syyskuussa Yle Uutiset kertoi vaasalaistehtaan 16 vuotta kestäneestä työajan lyhennyksestä.

Mainostoimisto Wörksissä kokeilu (siirryt toiseen palveluun) oli menossa, kun koronaepidemia alkoi. Työajanlyhennys jäi tauolle.

Työajan lyhentäminen ei onnistu kaikilla aloilla. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ruotsissa työajan lyhentämisestä (siirryt toiseen palveluun) on saatu hyviä kokemuksia, kerrotaan tässä Ilta-Sanomien jutussa vuodelta 2015. Työaikaa oli lyhennetty niin vanhainkodissa kuin autokorjaamollakin.

Viime vuosilta ehkä tunnetuin avaus lyhennetystä työajasta saatiin pääministeri Sanna Marinilta SDP:n 120-vuotisjuhlissa elokuussa 2019 hänen ollessaan liikenne- ja viestintäministeri. Aiheesta lisää tässä jutussa:

Keskustelua on käyty työajan pituudesta jo pitkään eikä kokeiluista ole ollut pulaa. Kuuden tunnin työpäiviä tehtiin jo 90-luvulla Suomessa. Eri puolilla maailmaa on ollut monenlaisia kokeiluja.

Kun työaika lyhenee, hyvinvointi kasvaa

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä on selvitellyt työajan lyhentämisen vaikutuksia eri aloilla. Hänen mukaansa selviä hyötyjä nousee esiin varsinkin silloin, kun työaika lyhenee kahdeksasta kuuteen tuntiin.

– Palautuminen lisääntyy. Nukkumiseen, uneen ja työstressiin liittyvät oireet vähenevät. Ihmiset kokevat myös, että saavat vapaa-ajasta enemmän irti, Härmä luettelee.

Unen laatu kärsii työstressistä. Kuva: Matheus Vinicius, Unsplash.

Nelipäiväinen työviikko tarjoaa pitemmän viikonloppuvapaan ja auttaa työstä irtautumista sekä palautumista etenkin päivätyössä. Tutkimusprofessorin mukaan osatyökykyisten tai erittäin kuormittavassa työssä olevien kohdalla päivittäisen työajan lyhentäminen voi olla hyvä ratkaisu.

Tuottavuuden pelätään laskevan, jos työtunteja on entistä vähemmän. Härmän mukaan näin asia ei suoraviivaisesti ole.

– Motivaatio usein kasvaa työaikaa lyhennettäessä. Ihmiset haluavat satsata työhön enemmän. Uskoisin myös, että työ voi tehostua samalla, Mikko Härmä sanoo.

Vaikututusta voi olla myös yhtiön parempaan maineeseen. Samalla se on keino houkutella työntekijöitä tällaiseen motivoidumpaan työhön, Härmä arvioi.

Mielekäs työ lisää motivaatiota ja hyvinvointia. Monella alalla yksitoikkoinen ja raskas työ lisää alanvaihtohaluja. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Tuottavuushyödyt näkyvät paremmin, jos siirrytään 6+6 -malliin, kuten kokeiltiin aikanaan presidentti Martti Ahtisaaren alkuunpanemassa työllisyyskokeilussa. Siinä siirryttiin osittaiseen vuorotyöhön. Pekkaspäivien taustalla Matti Pekkanen ja teknologiapaniikki

Tämä malli pätee erityisesti silloin, kun koneita on käytössä ja investoinneille tulee enemmän hyötykäyttöä. Myös palveluajat paranivat.

Kuntatasolla kokeilun tulokset eivät olleet aivan yhtä hyviä. Toisaalta tavoitteena oli laman aikana luoda uusia työpaikkoja. Mikko Härmän mukaan Suomen ja Ruotsin laajoissa kokeiluissa valtio on tukenut työllistymistä, koska näin on saatu ihmisiä pois kortistosta.

Tämä työllistämistavoite saattaa toteutua myös Särskildin tapauksessa.

Missä piilevät sudenkuopat, jos työtunnit vähenevät?

Työpäivän tiivistyminen saattaa aiheuttaa huolta ja stressiä, jos työntekijä kokee joutuvansa tekemään samat työt lyhyemmässä ajassa.

Työnantajapuolella ajatellaan helposti, että työtä jakamalla kakku ei kasva eikä tuottavuus parane. Mikko Härmän mukaan työn tuottavuus ei kuitenkaan mene suoraviivaisesti työajan pituuden suhteen.

– Jos katsotaan bruttokansantuotetta ja maailman maita, niin ne maat, joissa on paras työn tuottavuus, niissä on lyhimmät työajat.

Työajan pidennyksellä saadaan tutkimusprofessorin mukaan isoissa sairaaloissa lisättyä laskennallisesti työn tuottavuutta, mutta monessa asiantuntijatyössä yhteys ei ole useinkaan näin lineaarinen. Enemmän tuottavuuteen vaikuttaa tällöin ihmisten motivaatio ja työn imu.

Työn tuottavuus ei ole suorassa suhteessa työajan pituuteen. Kuva: Mostphotos

Tuottavuuden ja työajan suhdetta pohdiskellaan laajasti eri näkökulmista muutama vuosi sitten ilmestyneessä STTK:n julkaisemassa artikkelikokoelmassa:

Lastensuojelun tukipalveluissa kuntien ostama työ laskutetaan tuntihinnalla, joten käytännössä firman laskutuksessa kokeilu tulee näkymään.

Kokeilu tulee maksamaan Särskildille arviolta 20 000–30 000 euroa, toimitusjohtaja Jesse Särs laskeskelee. Suurimmat haasteet liittyvätkin kokeilun taloudelliseen puoleen.

– Kokeilu maksaa ja olemme varanneet kassaa sitä varten. Emme odota tekevämme liikevoittoa kokeilun aikana, Särs myöntää.

Mutta aikooko toimitusjohtaja sulkea puhelimensa, kun työtunnit ovat täynnä?

– En laita puhelinta kiinni, mutta työntekijät toivottavasti laittavat.

Lue myös

.
.