1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Posttraumaattinen stressihäiriö

Menneisyyden traumat muuttuivat painajaisiksi ja hämärsivät todellisuuden – nyt Anna Vehkalampi, 22, käy terapiassa ja opiskelee terapeutiksi

Toimintaterapeutiksi pian valmistuva opiskelija tietää, mitä on istua molemmin puolin terapiapöytää.

Posttraumaattinen stressihäiriö
Anna Vehkalampi tähyilee kaupungin yli Harjun rinteillä
Anna Vehkalampi ei häpeile kertoa sairastumisestaan postraumaattiseen stressihäiriöön. Hän toivoo auttavansa sillä muita: joku voi kärsiä samasta mielenterveyshäiriöstä ymmärtämättään.Jarkko Riikonen / Yle

Anna Vehkalampi heräsi painajaiseen likomärkänä hiestä.

Oli talvinen pakkasyö vuonna 2018 jyväskyläläisessä opiskelija-asunnossa.

– Minun täytyy hakea apua, Vehkalampi ajatteli.

Painajaiset olivat piinanneet häntä kahden viikon ajan. Ne saattoivat muistua mieleen myös keskellä päivää ja häiritä keskittymistä. Nykyhetki ja menneisyys sekoittuivat niissä häiritsevästi.

22-vuotias Vehkalampi oli muuttanut toimintaterapeuttiopintojensa perässä Perhosta Jyväskylään muutamaa kuukautta aiemmin ja asui ensimmäistä kertaa yksin.

Hän oli myös liiallisen urheilun vuoksi ylikunnossa ja fyysisesti uupunut. Painajaisten aiheuttaman sekavuuden lisäksi Vehkalammella ilmeni muistamattomuutta, ylivirittyneisyyttä ja ahdistuneisuutta.

Terapia vangitsemaan menneisyyden haamuja

Vehkalampi löysi netistä oireitaan vastaavan diagnoosin: posttraumaattinen stressihäiriö. Hän hakeutui terapiaan, jossa sairaus varmistui.

– Tiesin tarvitsevani jossain vaiheessa elämääni pitkäkestoista terapiaa menneisyyden vahingollisten tapahtumien vuoksi, mutta yllätyin, että tarve tuli jo nyt opiskellessani itse terapeutiksi.

Vehkalampi ei tiedä, miksi juuri hänellä puhkesi posttraumaattinen stressihäiriö. Siihen saattoi vaikuttaa se, että elämään oli tullut yhtäaikaisesti paljon erilaisia stressitekijöitä: ensi kertaa yksinasuminen, uudet kaverit sekä uusi opiskelu- ja asuinpaikka.

Vehkalampi ei halua avata traumojensa taustoja julkisesti.

Traumaperäinen stressireaktio esiintyy yhdysvaltalaisen väestötutkimuksen mukaan noin kahdeksalla prosentilla ihmisistä (siirryt toiseen palveluun) (Käypä hoito). On myös arvioitu, että se voi tulla enintään 20–30 prosentille potentiaalisesti traumaattisen tapahtuman kokeneille.

Taustalla on yleensä tapahtuma, johon liittyy joko kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka. Siihen voi olla myös syynä oman tai toisen fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen.

Erityisherkkä mieli tuntee voimakkaasti

Vehkalampi kertoo kokemuksistaan rauhallisen oloisesti, eikä mielen varjoja huomaa päällepäin. Hän tarjoaa haastattelijalle tummapaahtoista kahvia.

Vehkalampi on Kelan tukeman pitkäkestoisen psykoterapiapolun puolessa välissä. Opiskelija on säilynyt koko ajan täysin toiminta- ja työkykyisenä.

– Mieleni kamppailut eivät ole selkeästi näkyneet ulospäin. Haluan kertoa tarinani poistaakseni mielenhäiriöihin liitettäviä harhakäsitteitä. Esimerkiksi sitä, että mielen ongelmat näkyisivät aina päällepäin sekä niihin liitettävää stigmaa: häpeää ja negatiivisuutta.

Anna Vehkalampi Harjun rinteillä
Vehkalampi haluaa muistuttaa, että jokainen ihminen voi tarvita terapiaa, eikä se katso ammattia. Myös auttaja voi joskus olla autettava.Jarkko Riikonen / Yle

Hän ajattelee myös erityisherkkyydellään olevan sairastumiseensa yhteyttä.

– Tunnen syvästi ja olen aina aistinut paljon asioita huomioiden pieniä vivahteita. Voin esimerkiksi tulkita ihmisiä tarkasti eleistä, ilmeistä ja olemuksesta. Näen herkästi elämän kauneutta, mutta myös epäkohtia ja julmuutta.

Vehkalampeen vaikuttaa voimakkaasti, mitä läheisille tapahtuu. Hän myös pohtii asioita hyvin syvällisesti, analysoi jatkuvasti ja sortuu joskus yliajatteluun.

Herkkyys voi olla altistava tekijä

Erityisherkkyys ei ole virallinen käsite, vaan se on erityisherkkien yhdistyksen käyttämä termi.

Erityisherkkä ihminen aistii ja kokee kaikkea ympäristöä tavallista voimakkaammin.

Psykoterapeutti Erja Kemilä on perehtynyt herkkiin ihmisiin ja hän puhuu mieluummin pelkästään herkkyydestä kuin erityisherkkyydestä. Hänen mukaansa kaikissa ihmisissä on herkkyyttä.

– Herkkyys on hermoston korkeaa reaktiivisuutta. Yleisesti tunnistetaan aisti- ja tunneherkkyys. Tavallisesti ihmisessä ilmenee molemmat herkkyydet yhtä aikaa. Herkät ihmiset ovat usein empaattisia, tunnollisia ja ystävällisiä.

Luontaisten ominaisuuksiensa puolesta herkät soveltuvat hyvin kasvatus- ja hoitotyöhön.

Herkillä ihmisillä on usein hauraat rajat. He eivät aina tunnista mikä on omaa tunnetta ja mikä toisen tunnetta. He myös kuormittuvat helposti, koska reagoivat niin voimakkaasti erilaisiin ärsykkeisiin.

Kemilä arvioi, että erityinen herkkyys voi olla yksi tekijä, joka on yhteydessä posttraumaattisen stressihäiriön puhkeamiseen.

– Herkkyyteen kuuluu vahva ja voimakas kokeminen. Traumaperäisessä stressihäiriössä jokin voimakas tapahtuma on jäänyt kehomuistiin jäsentymättä. Voimme torjua jonkin traumaattisen asian hyvinkin pitkään, mutta kun tapahtuu jotain samankaltaista, alamme reagoida menneeseen.

Traumaperäisen stressihäiriön oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja samoin niiden kesto. Usein oireisiin liittyy paniikinomaisia reaktioita, sisäistä levottomuutta ja turvattomuutta.

Häiriöön auttaa tilanteen vakauttaminen ja turvallisuuden tunteen takaisin löytäminen. PTSD ei aina vaadi hoitoa ja siitä voi parantua.

Runojen kirjoittamisesta mielen hoivaa

Anna Vehkalampi esittelee juuri postista saapunutta toista runokirjaansa "Hukutettuja unelmia". Hän aloitti runojen kirjoittamisen kolme vuotta sitten hänen läheisensä sairastuttua vakavasti ja myöhemmin kuoltua sairauteensa.

– Runoja alkoi pulpahdella mieleeni. Ensimmäinen runokirjani oli positiivisempi, mutta tämä toinen on hyvin voimakas traumakattojen rikkoja. Siinä sukelletaan syvälle ja käsitellään vahvoja tunteita sekä tunnetiloja.

Kirjoittaminen on auttanut Vehkalampea paljon toipumisessa.

– Kirjoittaminen vapauttaa alitajunnastani ajatuksia ja tunnetiloja. Pystyn silloin hyvin käsittelemään ja yhdistämään tietoa sekä tunteita. Myös urheilusta, meditaatiosta sekä ystävistä ja perheestä on ollut paljon apua.

Erityisherkät ihmiset ovat usein hyvin luovia ja tarvitsevat psykoterapeutti Erja Kemilän mukaan aina jonkun ilmaisukanavan. Taiteilijoissa on paljon hyvin herkkiä ihmisiä.

Haaveissa terapian lisäopinnot

Ihmisen mieli on on aina kiinnostanut Vehkalampea.

Hän opiskeli lukiossa psykologiaa ja on nyt jatkanut sen sekä filosofian opiskelua itsenäisesti. Haaveissa siintää opintojen jatkaminen.

– Valmistun ensi kuussa toimintaterapeutiksi. Se on hyvä pohja lisäopiskeluille. Haaveilen psykoterapeutin ja kirjallisuusterapeutin ammateista.

Vehkalampi oli hyvä koulussa. Nyt hänen opiskeluaan haittaa uniongelmista johtuva keskittymiskyvyn puute. Hän näkee edelleen painajaisia noin neljänä yönä viikossa ja joutuu ponnistelemaan keskittymisen eteen.

Anna Vehkalampi kiipeää Harjun portaita
Vehkalampi haluaa olla tulevaisuudessa ennaltaehkäisemässä mielenterveyden häiriöitä. Hän jo kirjoittaa esimerkiksi kolumneja yrittäen vaikuttaa ihmisten mieliin tuomalla uusia näkökulmia elämään.Jarkko Riikonen / Yle

Vehkalammen terapiakokemus on ollut antoisa. Hän on saanut siitä paljon apua ja uusia näkökulmia asioihin.

– Menneisyyden traumoihin palaaminen on ollut rankkaa. Mutta kun olen käynyt läpi omat kipukohtani, tulee siitä olemaan paljon hyötyä tulevassa työssäni, se on iso voimavara.

Ensi vuonna Vehkalampi aikoo pitää välivuoden ja lähteä ystäviensä kanssa vapaaehtoistyöhön Keniaan.

– Se on puolen vuoden suunnittelun tulos. Odotan sitä innolla. Sen jälkeen katsotaan, että mikä on minun tapani olla täällä ja elää.

Jyväskyläläinen Anna Vehkalampi, 22, muutti kotipaikkakunnaltaan yksin asumaan, kun menneisyyden traumat alkoivat varjostaa mieltä. Hän sairastui posttraumaattiseen stressihäiriöön. Nyt hän käy terapiassa ja opiskelee toimintaterapeutiksi. Anna Vehkalampea haastattelee Titta Puurunen. Audio: Yle

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi