1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lukeminen

Kun Jason Reynoldsin ystävä ammuttiin, hän halusi kostaa – nyt hän on suosittu nuortenkirjailija ja ikionnellinen, että valitsi toisin

Amerikkalainen Jason Reynolds on nykyisin myös lukemisen lähettiläs, vaikka luki kokonaisen romaanin vasta 17-vuotiaana. Hän haluaa omalla esimerkillään näyttää, että kaikki on mahdollista.

Lukeminen
Jason Reynolds
Jason Reynolds haluaa omalla esimerkillään näyttää, että kaikki on mahdollista. Mediapunch / Shutterstock / All Over Press

Washington DC:ssä asuva Jason Reynolds koki 19-vuotiaana elämänsä järkytyksen. Hänen hyvä ystävänsä sai surmansa katuammuskelussa. Suru, viha ja epätoivo valtasivat Reynoldsin. Hän halusi kostaa.

Hän marssi kuolleen ystävänsä äidin luo, ilmoitti etsivänsä murhaajan käsiinsä ja kostavansa. Vaikka edesmenneen ystävän äiti oli surun murtama, hän osasi onneksi valita sanansa oikein ja sai Reynoldsin luopumaan aikeistaan.

– Tapahtumista on nyt kulunut 17 vuotta. Olen yhä surullinen ystäväni vuoksi, mutta olen todella onnellinen, etten ryhtynyt toteuttamaan kauheaa suunnitelmaani, kertoo Reynolds videohaastattelussa, jonka hän antoi Ylelle.

Jason Reynolds
Jason Reynolds on kirjoittanut yli kymmenen teosta. Säeromaani Minuutin mittainen ikuisuus on ensimmäinen suomennos.Dayo Kosoko

Nuoruuden tapahtumien pohjalta syntyi kuitenkin kirja Minuutin mittainen ikuisuus (suom. Niko Toiskallio, Otava, 2021), joka on hiljattain suomennettu.

Säemuotoon kirjoitettu romaani kertoo alaspäin menevästä hissimatkasta, jonka aikana teini-ikäisen Willin täytyy päättää, kostaako hän isoveljensä murhan väkivallalla vai ei. Will kasvaa yhteisössä, jossa nuorten elämää määrittävät tietyt säännöt: ei saa itkeä, ei saa vasikoida ja aina pitää kostaa.

Samanlaiset säännöt pätivät myös Reynoldsin ystäväporukassa Washingtonin kaduilla.

– Olimme kasvaneet siihen. Emme voineet luottaa poliisiin, joten meidän oli itse otettava homma haltuun.

Runous pelasti

Reynolds kasvoi äitinsä ja sisarustensa kanssa, mutta vietti vapaa-aikaansa enemmän kadulla kuin kotona. Koulunkäynti ei juuri kiinnostanut ja vielä vähemmän lukeminen, paljastaa Reynolds. Ensimmäisen kokonaisen romaanin hän luki vasta 17-vuotiaana.

Kirjoittaminen oli kuitenkin hänelle tärkeää pienestä pitäen. Ensimmäiset runot syntyivät jo 10-vuotiaana. Reynolds kertoo olleensa kiinnostunut rapista, mutta ei niinkään musiikin takia, vaan sanojen. Hän halusi nähdä sanat paperilla.

– Voin sanoa, että runous ja kirjoittaminen pelastivat minut. Niiden avulla pystyin ilmaisemaan itseäni ja tunteitani. Ilman runoutta – en tiedä, mihin olisin joutunut. Se oli minulle pakotie.

Rap-musiikki kuului kiinteästi mustaihoisten nuorten elämään. Reynolds ei kuitenkaan koskaan halunnut ryhtyä rap-artistiksi. Hän haaveili tulevaisuudesta runoilijana.

Sellainen hänestä tulikin kivisen tien kautta.

Reynolds kitkutteli koulun läpi välttävin arvosanoin ja pääsi ihmeen kaupalla yliopistoon lukemaan englantia.

Pesti lukemisen lähettiläänä

Vähän yli parikymppisenä Reynolds sai julkaistua ensimmäisen runoteoksensa. Sittemmin runoteoksia ja nuorille aikuisille suunnattuja romaaneja on syntynyt jo yli kymmenen. Nykyisin Reynolds on palkittu kirjailija, ja hän on ollut ehdolla muun muassa merkittävän National Book Awardin saajaksi.

Tällä hetkellä Reynoldsia työllistää eniten pesti lukemisen lähettiläänä. Maailman suurin kirjasto, Washingtonissa sijaitseva Kongressin kirjasto, nimitti Jason Reynoldsin tehtävään vuosi sitten.

Jason Reynolds luennoimassa.
Jason Reynolds kiertää kouluissa puhumassa lapsille ja nuorille. Pandemian aikana vierailut on täytynyt tehdä virtuaalisesti.John Kibler

Saimme sovittua videohaastattelun varhaiseen aamuaikaan, ennen kuin Reynolds ottaa yhteyttä kouluihin eri puolilla Yhdysvaltoja. Koronan takia kouluvierailut tehdään virtuaalisesti.

–Haluan ennen kaikkea viedä lukemisen sanomaa syrjäseuduille. Ne jäävät usein paitsioon. Virtuaaliset vierailut ovat toki tehneet työstä helpomman, sillä aikaa ei kulu matkusteluun.

Reynolds ottaa tehtävänsä hyvin vakavasti. Hän haluaa, että lapset ja nuoret tuntevat tulevansa nähdyiksi. Hän haluaa omalla esimerkillään vakuuttaa lapsille, että kaikki on mahdollista.

– Kuka olisi uskonut, että minusta, kirjoja välttelevästä nuoresta, tulee jonain päivänä lukemisen lähettiläs, Reynolds naurahtaa.

Hän kertoo vastaavansa auliisti kaikenlaisiin kysymyksiin, joita lapset esittävät. Usein kysymykset ovat hyvin käytännönläheisiä: Onko Reynolds rikas, osaako hän ajaa autoa, onko kirjoittaminen vaikeaa?

– En paasaa heille, kuinka lukeminen kasvattaa empatiakykyä ja kärsivällisyyttä. Yritän puhua heille heidän maailmastaan.

Kirjat eivät kiinnostaneet nuorena

Yhdysvalloissa kuten Suomessakin nuorten into lukemiseen on laskenut. Etenkin poikia on vaikea houkutella kirjojen pariin. Reynolds ymmärtää nuorten tilanteen hyvin. Nuorena hänkin piti kirjoja tylsinä ja pölyisinä.

– Kirjat liittyivät kouluun tai arvosanoihin. Minua kiinnosti kaikki muu, mikä oli koulumaailmana ulkopuolella.

Kirjat eivät tietenkään ole tylsiä, Reynolds korostaa. Ne eivät vain usein kosketa millään tapaa nuoren, ja varsinkaan mustaihoisen nuoren elämää.

Siksi Reynolds kirjoittaa juuri heille. Hän tietää miten puhutella nuoria, joiden lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset.

– Nuoret muuttuvat jatkuvasti. Siksi meidänkin on muututtava ja kirjoitettava niin, että he kiinnostuvat kirjoista.

Jason Reynolds
Jason Reynoldsin pesti lukemisen lähettiläänä jatkuu vielä tämän vuoden.Justin Chanda

Reynolds kertoo, että etenkin pojat ovat olleet innoissaan Minuutin mittainen ikuisuus -romaanista. Säemuotoon kirjoitettu teos on helppo lukea. Lisäksi Reynoldsin tyyli puhuttelee nuoria. Se karttaa kirjakielisyyttä ja korulauseita.

– Jokin on pielessä, kun niin moni koulunsa päättävä nuori kerta kaikkiaan vihaa lukemista ja kirjoittamista. Jotain täytyy ruveta tekemään toisin.

Reynolds näkee tulevaisuuden kuitenkin valoisampana.

– Verrattuna omaan nuoruuteni tilanne on kuitenkin nykyään paljon parempi. On paljon hyviä kirjoja, kunhan vain lukijat löytävät ne.

Lue lisää:

Aleksis Salusjärven kolumni: Rapistuva lukutaito sai uusia ratkaisuja, mutta hyvinvointivaltion rei’istä vuotaa yhä ihmisiä

Aleksis Salusjärven kolumni: Tarpeettomien ihmisten aikakausi