1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viimeinen sana

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sai yliopistoväen veren kuohumaan: "Siellä oli onnettomia sanankäänteitä", myöntää päätoimittaja

Pääkirjoitus ei olekaan pelkkä journalistinen muinaisjäänne, vaan merkityksellinen osa yhteiskunnallista keskustelua.

Viimeinen sana
yleiskuva
Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Ylen Viimeisen sanan vieraina 9.4.2021.

Lauantaina 3. huhtikuuta Helsingin Sanomat julkaisi "Professorin kirja paljastaa vasemmistoradikaalien likaiset temput" (siirryt toiseen palveluun) otsikoidun pääkirjoituksen.

Korkeakouluissa 1970-luvulla tapahtunutta opiskelijoiden poliittista kuohuntaa käsitelleen kirjoituksen koettiin kritisoivan yhteiskunnallisten ja humanististen alojen ideologisuutta ja asemoivan nämä tieteen ytimen ulkopuolelle.

Pääkirjoituksessa kirjoitettiin näin: "Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa."

Pääkirjoituksesta virinnyttä keskustelua käytiin muun muassa Helsingin Sanomien yleisönosastolla (siirryt toiseen palveluun) ja Twitterissä. Siellä pääkirjoitus tulkittiin jopa sodanjulistukseksi (siirryt toiseen palveluun) yhteiskuntatieteille, humanismille ja taiteen tutkimukselle.

Ylen mediaohjelman Viimeisen sanan vieraana ollut Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on sitä mieltä, että pääkirjoituksen aiheuttama someroihahdus on osoitus pääkirjoitusten merkityksellisyydestä eli siitä, että pääkirjoituksia luetaan ja että ne ovat yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä.

Niemi sanoo, että kyseinen pääkirjoitus oli tyyliltään totuttua kolumnimaisempi ja vaikka sen perimmäinen viesti, eli varoitus siitä, mitä yliyhteiskunnallistuminen ja sitä myöten mahdollinen radikalisoituminen toisivat oppilaitoksiin, oli kyllä Helsingin Sanomien linjan mukainen (siirryt toiseen palveluun). Se viesti ei kuitenkaan mennyt maaliin.

– Siellä oli onnettomia sanankäänteitä ja se varsinainen idea karkasi tekstistä, Niemi myöntää.

Hänen mukaansa tekstin perusajatus on hyvinkin linjassa lehden kanssa, vaikka yksittäisistä sanavalinnoista voisi tulkita muuta. Niemi kertoo, että vuonna 2020 Helsingin Sanomissa julkaistiin kaikkiaan 1 001 pääkirjoitusta.

– Siitä kokonaisuudesta on hankalaa löytää sellaista pohjavärettä, että Hesari vähättelisi yhteiskuntatieteitä tai humanistista tieteentekemistä. Päinvastoin!

Iltalehden pääkirjoitustoimittajan Kreeta Karvalan mielestä tekstin alku oli ansiokas, mutta se kompastui muutamaan epäselvään lauseeseen.

– En ikinä lähtisi heittämään ketään kollegaa kivellä epäselvistä lauseista, niitä on tullut itsekin kirjoitettua, Karvala sanoo.

Pääkirjoitukset nousevat toisinaan luetuimpien juttujen kärkeen verkossa

Helsingin Sanomissa pääkirjoitustoimitus kirjoittaa pääkirjoitukset nimettömästi. Iltalehden pääkirjoituksissa on vuodesta 2015 lähtien ollut mukana kirjoittajien nimet ja kasvokuvat.

– Emme halua olla mediamöhkäle, joka sanoo jotain ylhäältä päin. Tarkoituksena on muistuttaa, että tekstin takana on aina ihminen, vaikka pääkirjoitus olisikin Iltalehden linjan mukainen (siirryt toiseen palveluun), Karvala muistuttaa.

yleiskuva
Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ovat sitä mieltä, että pääkirjoituksilla on merkityksellinen paikkansa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mikko Koski / YLE

Nimet tulivat Iltalehden pääkirjoituksiin lehtiuudistuksen myötä (siirryt toiseen palveluun). Karvala kertoo, että samaan aikaan pääkirjoituksiin haluttiin tuoda ajankohtaista klangia, vapautta ja räväkkyyttä. Pääkirjoitusten julkaisu ei ole ollut riippuvainen printtilehden painoaikatauluista, vaan sanottavansa on voinut sanoa verkossa heti.

Myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksia julkaistaan verkossa ennen kuin paperilehden tilaajat ovat saaneet sanomalehden aamupalapöytäänsä. Pääkirjoitusten julkaiseminen verkossa on Niemen mukaan tärkeää, koska digitaalinen muoto mahdollistaa pääsyn lukujen äärelle. Lehti saa lukujen välityksellä tietoa esimerkiksi siitä, minkä ikäiset ihmiset pääkirjoituksia lukevat.

– Ei pääkirjoituksilla ole tulevaisuutta, jos ei oteta nuoria huomioon. Täysin valtakunnallisena lehtenä Hesarin pitää puhutella myös ihmisiä, jotka asuvat pohjoisessa ja maakunnissa. Emme voi eriytyä kuplaan. Analytiikka auttaa meitä tässä, Niemi sanoo.

Karvala muistuttaa, että pääkirjoitusta kirjoittaessa täytyy pitää mielessä samat asiat, jotka ylipäänsä tekevät jutusta onnistuneen. Hänen mukaansa hyvä pääkirjoitus on ajankohtainen, kiinnostava, hyvin kirjoitettu ja tietysti myös hyvin otsikoitu, ja vain ne ehdot täyttäessään pääkirjoitus kiinnostaa verkkolukijoita.

– Iltalehden verkossa on viikoittain 3,1 miljoonaa lukijaa. Toisinaan pääkirjoitus saattaa nousta luetuimpien juttujen kymmenen kärkeen. Se kertoo, että niitä todella luetaan.

Poikkeusajassa pääkirjoitukset keräävät kiitosta

Sekä Kaius Niemi että Kreeta Karvala ovat huomanneet, että kuluneen kevään aikana pääkirjoituksista on tullut lukijoilta yllättävän paljon positiivista palautetta.

– Se johtuu varmaankin näistä koronan torjuntatoimista ja siitä, että maailmanmeno on mennyt hankalaksi, Karvala sanoo.

– Pääkirjoituksissa on yritetty selventää ja arvioida hallituksen toimia. On tullut kiitosta siitä, että selkeästi esitetään asioita ja tuodaan esiin näkökantoja ja ehdotuksia, miten voisi toimia.

Pääkirjoituksia saatetaan toisinaan pitää ympäripyöreinä, koska analyysiä tehdään niissä monelta kantilta. Viljellään "mutta toisaalta" -alkavia ajatuskulkuja. Niemi muistuttaa, että se on yksi pääkirjoituksen lajityyppi.

– Silloin ei vedetä lekalla yhtä ajatusta, vaan analysoidaan ja tuodaan monia näkökulmia. Tällainen analysoiva teksti voi tarjota lukijalle itselleen mahdollisuuksia oivalluksiin ja se ole ollenkaan hullumpi juttu, jos ajatellaan pääkirjoituksen perusfunktiota.

Lue myös:

Media puhuu keskiluokan äänellä – "Aiheita kaivellaan omasta maailmasta", sanoo palkittu freetoimittaja

Toimituspäällikkö: ”Media toimi parittajana Peter Nygårdille – nyt on anteeksipyynnön aika”

Lue seuraavaksi