1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Hillitseekö kesä koronaa? Seitsemän seikkaa kausivaihtelusta ja siitä, miten se vaikuttaa tulevaan kesään

Kausivaihtelun tarkkaa merkitystä epidemiatilanteeseen ei osata arvioida, mutta jos tartuntoja on loppukevään mittaan vähän, kesästä tulee todennäköisesti helpompi.

koronavirus
Kuvakooste  elämästä ennen koronaa tai sen jälkeen. Kahviloita, uimarantoja jne.
Nämä kuvat ovat viime kesältä, jolloin esimerkiksi terassit olivat auki ja Suomessa järjestettiin myös joitakin keikkoja. Hilma Toivonen / Yle, Silja Viitala / Yle, Jani Saikko / Yle

Kesän tuoma helpotus koronatilanteeseen vilahtelee nyt puheissa tiuhaan.

"-- ja kolmas on sitten tämä mahdollinen kausivaihtelu, joka yhdessä rokotusten ja epidemiatilanteen kanssa voivat vetää meidät hyvään tilanteeseen jos tämä lähtötilanne saadaan pidettyä hallinnassa --"

Näin pääministeri Sanna Marin viittasi kausivaihteluun perjantaina, kun hallitus avasi rajoitusten purkamissuunnitelmaansa.

Kausivaihtelun, rajoitusten ja rokotusten odotetaan yhdessä takaavan meille helpomman, jopa tavallisen kesän. Moni onkin pitkän, rajoituksia vilisseen vuoden jälkeen haaveissaan jo virittäytynyt kesätunnelmiin ja odottaa kesältä vapaampaa arkea.

Miten kausivaihtelun voidaan odottaa vaikuttavan koronatilanteeseen?

1. Kausivaihtelun syitä ei tiedetä…

Hengitystieinfektiot esiintyvät tyypillisesti tiettyihin aikoihin vuodesta, usein syksystä kevääseen. Esimerkiksi influenssaa esiintyy Suomessa usein talviaikaan.

Kuitenkaan ei ole varmaa, mistä kausivaihtelu oikeastaan johtuu ja mitkä seikat siihen vaikuttavat.

– Kausivaihtelu on asia, jonka näemme, mutta ne tekijät, jotka siihen vaikuttavat, ovat vielä epäselviä, sanoo ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Myös se, noudattaako koronavirus kausivaihtelua, on tiedeyhteisölle vielä avoin kysymys. Koronavirustautia on esiintynyt epidemoissa ympäri maailmaa ja vuodenajasta riippumatta, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

– Aallot ovat eri maissa eri aikaan, mutta monissa maissa kesällä tautia on ollut hyvinkin paljon. Esimerkiksi Brasiliassa tautitapaukset eivät noudattaneet erityisesti kausivaihtelua.

Ei varmuudella tiedetä, onko koronapandemiassa kausivaihtelua.

virusopin professori Ilkka Julkunen

Koronaviruspandemia eroaa kausivaihtelua noudattavasta influenssasta ainakin siksi, että suurella osalla ei ole minkäänlaista immuunipuolustusta virusta kohtaan, huomauttaa tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

– Tässä mielessä kausivaihtelu ei meitä pelasta. Ihmiset ovat alttiita niin kesällä kuin talvellakin.

Jos virus kehittyy ja jää väestöön influenssan tavoin, on mahdollista, että koronavirus tulee myös noudattamaan kausivaihtelua.

– Ei varmuudella tiedetä, onko koronapandemiassa kausivaihtelua. Pitäisin kuitenkin todennäköisenä, että varsinaisen pandemian jälkeen SARS-CoV-2 voisi jäädä kiertämään esiintyen erityisesti talvisaikaan, Ilkka Julkunen sanoo.

THL on tehnyt mallinnuksia viime vuoden kokemuksista, ja niiden mukaan kausivaihtelu vähentää tehollista lisääntymislukua eli R-arvoa noin neljänneksellä. THL:n johtaja Mika Salmisen mukaan kausivaihtelu on selvä etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla.

2. … mutta jotakin perää siinä on: kesällä kontaktit vähenevät ja immuniteettijärjestelmä vahvistuu

Kausivaihtelun syitä ei siis tiedetä varmuudella, mutta siihen vaikuttavia, mahdollisia seikkoja on useita.

– Kesäaikaan immuniteetti solumäärien ja aktiivisuuden mittausten perusteella on vähän voimakkaampi kuin talviaikaan, sanoo immunologian professori Seppo Meri. Hän viittaa tutkimukseen, jossa tutkittiin puolen miljoonan ihmisen terveydentilaa vuosikymmenen ajan.

D-vitamiinin merkitystä koronavirusinfektion ehkäisyssä on spekuloitu. Professori Meri uskoo, että jos D-vitamiinin tarve täyttyy, ei lisäannoksiin ole välttämättä epidemian keskelläkään immuniteetin kannalta tarvetta.

Immunologian professori Seppo Meri, Helsingin yliopisto
"Esimerkiksi influenssaviruksilla on yleinen taipumus kadota kesäajaksi. Se vahvasti puoltaa sitä, että etu on meidän puolellamme. Kesäaikaan on odotettavissa parempaa aikaa tämän viruksen suhteen", uskoo Seppo Meri. Markku Pitkänen / Yle

Suuri merkitys lienee sillä, että kesällä tapaamme esimerkiksi lomien vuoksi vähemmän toisia ihmisiä, ja nekin tapaamiset tapahtuvat ulkona, ei sisätiloissa.

– Sisällä on kuivaa. Silloin limakalvoissa on heikompi puolustuskyky, ja virusaerosolit säilyvät ilmassa pidempään, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

3. Viime kesästä ei voida tehdä vedenpitäviä päätelmiä

Viime kesänä Suomessa nähtiin useita “nollapäiviä”, jolloin uusia tartuntoja ei todettu lainkaan.

Tautitapausten piikki nähtiin viime keväänä juuri näihin aikoihin. Tuon ajan tilastot eivät kuitenkaan ole verrannollisia tähän hetkeen, sillä testaus oli vuosi sitten vähäistä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Virusopin professori Ilkka Julkunen uskoo, että viime kesänä tilanne parani nopeasti, koska tartuntaketjut onnistuttiin katkaisemaan tehokkaasti – ei siis niinkään kausivaihtelun ansiosta.

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo taas huomauttaa, että tänä vuonna tilannetta sekoittavat virusvariantit. Britannian virusmuunnos, jota Suomestakin on löytynyt lähes jokaisesta sairaanhoitopiiristä, leviää noin puolet "alkuperäistä" virusta herkemmin. Siksi rajoituksilla on tänä vuonna entistä suurempi merkitys.

– Jos rajoituksia löysätään, on suurempi riski sille, että tartunnat lähtevät karkuun. Niin ei käynyt viime vuonna.

4. Kausivaihteluun ei voida täysin luottaa – rokotukset sen sijaan ovat suuressa osassa

Epidemiaa ei voida sysätä täysin kausivaihtelun harteille, vaan asiantuntijoiden mukaan rokotuksilla ja rajoituksilla on merkittävämpi vaikutus kesän tilanteeseen.

– Kesät ovat usein helpompia, kun toisia ihmisiä voidaan tavata ulkona. Mutta emme voi luottaa siihen, että kausivaihtelu laskisi tartuntamääriä kauhean paljoa, sanoo Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Rokotusten edistyminen sen sijaan näkyy jo nyt: rokotusten arvioidaan vähentäneen kuolemia, sillä suurin osa iäkkäästä väestöstä on jo saanut rokotteen. THL:n arvion mukaan kaikki halukkaat voisivat saada ainakin yhden rokoteannoksen kesä-heinäkuun taitteessa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Rajoitukset ja rokotukset yhdessä hillitsevät epidemiaa, arvioi professori Ilkka Julkunen.

– Näin tilanne on kehittynyt Britanniassa ja Israelissa, missä korkea rokotekattavuus on selvästi vähentänyt tautitapausten määrää ja epidemia menee jyrkästi alaspäin, jos katsotaan uusia tautitapauksia.

5. Asiantuntijat odottavat vapaampaa kesää, samoin hallitus

Asiantuntijat suhtautuvat tulevaan kesään varovaisen positiivisesti. Rokotusten odotetaan tuovan suojaa jo kesän aikana.

– Kevään myötä, huhti-toukokuussa rokotetaan varsin paljon väestöä. Voi olla, että rokotusohjelma jo sellaisenaan tulee merkittävästi vähentämään tautitapauksia, arvioi professori Ilkka Julkunen, joka kertoo olevansa optimistinen kesän suhteen.

Julkunen kuitenkin muistuttaa, että paljon riippuu nyt siitä, miten suomalaiset jaksavat noudattaa torjuntatoimia – siis esimerkiksi hyvää yskimis- ja käsihygieniaa sekä kontaktien vähentämistä.

Myös pääministeri Sanna Marin sanoi viime viikolla, että on mahdollista, että pääsemme viettämään juhannusta tavanomaisissa merkeissä.

Tutkija Tuomas Aivelo kuvattiin lumisena päivänä Pasilassa joulukuussa vuonna 2020.
Uskaltavatko asiantuntijat jo tehdä suunnitelmia kesän varalle? "Olen henkisesti varautunut siihen, että tilanne on epävarma. En suunnittele sen varaan, että tilanne on hyvä, mutta olen valmis ottamaan siitä ilon irti", miettii tutkijatohtori Tuomas Aivelo.Silja Viitala / Yle

6. Seuraavat viikot ratkaisevat?

Hallitus on puhunut rajoitusten purkusuunnitelmista, mutta samalla on korostettu, ettei rajoitusten höllentämisen hetki ole vielä.

STM:n johtaja Pasi Pohjola totesi viime viikolla, että huhtikuu ratkaisee, millainen epidemiatilanne meillä kesäkuussa vallitsee.

Muutaman viime viikon aikana tartuntatapausmäärät ovatkin laskeneet. THL:n johtaja Mika Salminen arvioi aiemmin, että tartunnat tulisi saada laskemaan kesään mennessä viime toukokuun tasolle, jotta kesästä tulisi vapaampi.

Virusopin professori Ilkka Julkunen huomauttaa, että kun tapausmäärät laskevat, ne voivat laskea nopeastikin.

– Kun rajoitetaan ja tartuntaluku saadaan alle yhden, epidemia alkaa hiipua. Se laskeva käyrä ruokkii itseään samalla tavoin kuin nouseva käyrä, Julkunen selittää.

virusopin professori Ilkka Julkunen, Turun Yliopisto
Mitä vähemmän on tartuntatautitapauksia, sitä epätodennäköisempiä ovat uudet tartunnat, sanoo Turun yliopiston professori Ilkka Julkunen. Markku Pitkänen / Yle

– Sitä helpompi kesä on, mitä matalammilla tapausmäärillä sinne päästään, kiteyttää tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

7. Entä syksy sitten?

Hallituksen purkusuunnitelmassa todetaan, että etätyö- ja maskisuosituksen tarvetta (siirryt toiseen palveluun) arvioidaan elokuussa uudelleen, sillä lomien jälkeen on riski, että tauti leviää rokottamattomien piirissä.

Ennusteiden mukaan kaikki halukkaat on saatu Suomessa rokotettua kesän aikana, mutta monissa köyhemmissä maissa rokotukset eivät ole päässeet kunnolla edes käyntiin. Osin tästä syystä virus voi ehtiä vielä muuntumaan, eikä ole vielä varmuutta, miten.

– Syksy näyttää, käyttäytyykö virus sen verran kesysti, ettei se ole muuntunut vastustuskykyiseksi, sanoo immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.

Voit keskustella aiheesta alla.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Rokotustahti kiihtyy: toukokuussa ehkä jo 300 000 suomalaista viikossa voi saada rokotteen

THL:n Salminen: Nykyiset rajoitukset riittävät laskemaan tautimäärää ennen kesää, jos niitä ei pureta liian nopeasti

Lue seuraavaksi