1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Hoitajat ja HUS napit vastakkain rokotusjärjestyksen muuttamisesta, Tehy: "Koronarokottajiakaan ei ole vielä rokotettu"

Uudessa rokotejärjestyksessä rokotteita jaettaisiin enemmän alueille, joilla koronaepidemia on pahin.

koronarokote
Helsingin Messukeskuksen rokotuspisteen sisäänkäynti.
Asetusmuutos rokotusjärjestyksestä on parhaillaan lausuntokierroksella. Kuvassa Helsingin kaupungin rokotuspiste Messukeskuksessa. Tiina Jutila / Yle

Suunnitelma rokotusjärjestykseen muuttamisesta kuumentaa taas tunteita. Erimielisyydet koskevat sitä, pitäisikö rokotteita keskittää riskiryhmien, ikääntyneiden ja koronahoitajien jälkeen pahimmille epidemia-alueille.

Käytännössä tämä tarkoittaisi pääkaupunkiseutua ja Varsinais-Suomea.

Muun muassa hoitajia edustava Tehy ihmettelee, miksi rokotusjärjestystä halutaan muuttaa, vaikka terveydenhoitoalan henkilökunnan rokotukset ovat vielä pahasti kesken.

Palautetta tuli viimeksi tällä viikolla syöpäpoliklinikalta.

– Hoitohenkilökunta kertoi, että heitä ei ole rokotettu, vaikka potilaat on. Rokottamatta on myös leikkaussalihoitajia ja koronarokotuksia antavia hoitajia, Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen sanoo.

Viinikainen myöntää, että rokotusjärjestyksen muuttamiselle on perusteet, mutta hän toivoo, ettei asiaa katsottaisi vain Kehä kolmosen sisäpuolelta.

– Jos esimerkiksi Kolarin terveysasemalla yksi viidestä sairaanhoitajasta sairastuu ja muut joutuvat karanteeniin, se romauttaa koko terveysaseman toiminnan.

Juha Tuominen
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen toivoo, että hallitus olisi tehnyt päätöksen ilman lausuntokierrosta. Hän vierastaa ajatusta, että huutoäänestyksen tapaan kysytään mielipiteitä asioista, kun on kyse hengestä ja terveydestä. Petteri Sopanen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pääkaupunkiseudulla enemmän riskejä

Rokotusjärjestyksen muutosta on perusteltu sillä, että se voi vähentää sairastumisia 20 prosentilla. Pääkaupunkiseudulla asuvalla diabeetikolla on suurempi riski sairastua koronan vakavaan tautimuotoon kuin kainuulaisella.

Mutta niin kauan kuin rokotteista on pulaa, niistä myös taistellaan.

Asetusmuutos rokotusjärjestyksestä on parhaillaan lausuntokierroksella. Se päättyy 13. huhtikuuta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupaili Ylen A-Talkissa, että hallitus tekee päätökset lähiviikkoina.

Sen jälkeen pitää vielä järjestää rokotuskuljetukset uusiksi. Se ei käy käden käänteessä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen toivoo, että hallitus olisi tehnyt päätöksen ilman lausuntokierrosta.

– Itse vierastan sitä, että huutoäänestyksen tapaan kysytään mielipiteitä asiasta, jossa kyse on terveydestä ja ihmishengistä.

Tuominen kannattaa mallia, jossa rokotteita kuskataan enemmän tulipaloalueille eli sinne, missä tartuntoja on eniten.

Asiasta ei ole kuitenkaan löytynyt yksimielisyyttä. Yle kysyi asiaa kaikilta Suomen sairaanhoitopiireiltä: valtaosa sairaanhoitopiireistä vastusti rokotusjärjestyksen muuttamista. Osa alueista kokee, että rokotukset pääkaupunkiseudulle ovat oman seudun asukkailta pois.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi
Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi kannattaa rokotteiden suuntaamista alueille, joilla tartuntoja on eniten. Mutta myös hoitohenkilökunnan rokotukset on taattava. Kalle Niskala / Yle

Lääkäriliitto: Suurin osa henkilökunnasta rokottamatta

Lääkäriliitto kannattaa rokotusjärjestyksen muuttamista, mutta tietyin varauksin. Puheenjohtaja Tuula Rajaniemi uskoo, että päätöksenteon pitää perustua lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon.

Mutta samalla pitää miettiä, miten terveydenhuollon kantokyky varmistetaan. Se tarkoittaa esimerkiksi sairaalapaikkoja.

– Se heikkenee kahdesta syystä: joko sairaalaan tulee paljon koronapotilaita tai henkilökunta sairastuu. Suurin osa terveydenhoidon henkilökunnasta on yhä rokottamatta.

Esitys sallisi rokotteiden pistämisen myös hammaslääkäreille ja terveydenhoitoalan opiskelijoille.

– Me emme näe tässä mitään huomautettavaa. Jos rokotteiden saatavuus lisääntyy, niin on tärkeätä, että voidaan myös kouluttaa ihmiset rokottamaan.

Kuntaliitto: Riskiryhmät ensin

Kuntaliitto olisi valmis muuttamaan rokotusjärjestystä, mutta vasta sen jälkeen, kun riskiryhmät on rokotettu. Joustavuuttakin tarvitaan. Sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen muuttaisi rokotusjärjestystä, jos jonkun alueen tilanne äkisti heikkenee.

Myös Astra Zenecan rokotteeen saatavuus voi tuoda yllätyksiä. Suomessa Astra Zenecalla rokotetaan tällä hetkellä vain yli 65-vuotiaita.

– Tämä yksistään voi horjuttaa sitä, miten rokotteita kohdennetaan. Jos sen (Astra Zenecaa) käyttöön tulee lisää rajoituksia, joudutaan taas miettimään uusi reitti eteenpäin.

Myös rokotusjärjestyksen ikäjärjestystä on täsmennetty. Riskiryhmien, koronahoitajien ja iäkkäiden jälkeen aletaan rokottaa kansalaisia vanhimmasta nuorimpaan: 60–69-vuotiaat, 50–59-vuotiaat, 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja 16–29-vuotiaat.

Mitä vanhempi ihminen, sitä suurempi riski on sairastua taudin vakavaan muotoon.

Voit keskustella aiheesta 11.4. kello 23 saakka.

Juttua muokattu 10.4.2021 klo 16.12: Korjattu Tehyn kehittämispäällikön nimessä ollut virhe.

Lisää aiheesta

Korona lukuina ja graaffeina

EU tutkii Johnson & Johnsonin rokotteen mahdollista yhteyttä veritulppaan – Astra Zenecan rokotteen yhteyttä toiseenkin verisuoniongelmaan selvitetään

THL:n pääjohtaja myöntää, että keskustelu Suomen rokotusjärjestyksestä on politisoitunut: "Tässä asiassa on puoluepoliittisia painotuksia"

Lue seuraavaksi