1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kiusaaminen

Lapset jäivät riitelevien poliitikkojen jalkoihin: kiusaaminen on jatkunut Sysmässä jo vuosia, koska kukaan ei valvo koulun aikuisia

Julkisoikeuden apulaisprofessori pitää merkittävänä epäkohtana, ettei koulujen opettajia ja rehtoreita valvota. Aluehallintovirastoilla ei ole oma-aloitteista oikeutta valvoa, että koulu puuttuu kiusaamiseen lain mukaisesti.

Sysmäläiset Kia Alanne, Lauri Hildén ja Ronja Lind ihmettelevät koulun aikuisten passiivisuutta ja asennetta kiusaamisen ehkäisemisessä. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Kiusaamiseen on hyvin vaikea puuttua Suomessa, jos koulu ja kunta eivät siihen kykene. Laissa kiusaamiseen puuttuminen on koulun henkilöstön virkavastuulla. Mutta kuka valvoo, että näin todella tehdään?

Vastuun rajautumisesta on tullut ongelma reilun 3 000 asukkaan kokoisessa Sysmässä. Kunnassa on kipuiltu vakavan kiusaamisongelman kanssa vuosia. Sysmässä koulua käyvät kertovat Ylelle, että tilanne ei ole parantunut.

Miten näin voi olla?

Sysmän kaltaisissa tapauksissa keinot ovat vähissä, vastaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä. Nykyinen laki ei mahdollista rehtoreiden ja opettajien valvontaa ilman, että huoltaja osaa täsmällisesti kannella, mitä koulussa tapahtuu.

Tämä on Mäntylän mukaan suuri ongelma, johon palaamme jutun lopussa. Käydään ensin läpi, miten Sysmä on ajautunut umpikujaansa.

Oppilas: "Täällä vähätellään kiusaamista"

Sysmä päätyi valtakunnallisen huomion keskipisteeseen tammikuussa 2019, kun Ylen MOT-toimitus teki jutun vakavasta kiusaamisongelmasta kunnassa.

Jutussa vanhemmat syyttivät koulua siitä, että kiusaamista pidetään kiusatun omana vikana. He toivat myös esille, että kiusaamisesta kertominen saatetaan kostaa koulussa lapselle.

Sysmän yhtenäiskoulun vt. rehtorin Tuula Vuorisen kommentit aiheuttivat kohun tammikuussa 2019. Arkistokuva. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Kohu nousi etenkin koulun vt. rehtorin Tuula Vuorisen kommenteista, jotka koettiin vanhempien väitteitä vahvistaviksi eli kiusattuja syyllistäviksi.

Sysmän yhtenäiskoulussa opetetaan peruskoulun 1.–9.-luokkalaisia. Samoissa tiloissa on myös lukio. Peruskoulussa ja lukiossa on kaikkiaan noin kolmesataa oppilasta ja opiskelijaa.

Kohusta alkoi sysmäläisten poliitikkojen välinen kärhämä, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Kiusaaminen sekä lasten ja nuorten hätä jäivät aikuisten riitelyn varjoon.

Ylen haastattelemien nuorten mukaan juuri mikään koulun toimintakulttuurissa ei ole muuttunut. Kiusaamista ja sen vähättelyä tapahtuu edelleen ja siitä on vaikea kertoa kenellekään.

Sysmän koululaiset ja lukion opiskelijat ovat palanneet etäkoulusta vellovin tuntein. Toissa viikolla uutisoitiin, että koulun oppilas sai kovan tuomion tapon yrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja viidestä pahoinpitelystä. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Tuomittu käytti raakaa ja julmaa väkivaltaa myös koulussa. Teot jatkuivat koko syyslukukauden 2019, eli yli puoli vuotta sen jälkeen, kun MOT toi Sysmän kiusaamisongelman ensi kertaa päivänvaloon.

Koulua ei syytetty laiminlyönneistä, mutta poliisin mukaan koulussa vallitsi vaikenemisen kulttuuri. Rehtorin mielestä koulu oli tehnyt kaikkensa.

Sysmän kunnanvaltuusto on riidellyt monta vuotta kouluasioista. Erimielisyyksiä on ollut muun muassa uuden koulun paikasta. Tällä hetkellä Sysmän yhtenäiskoulu ja lukio toimivat vuokralla elementtikoulussa. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Ylen haastattelemien nuorten mukaan koulussa olisi kuitenkin paljon petrattavaa. He haluavat esiintyä jutussa omilla nimillään ja kasvoillaan. Heidän vanhempansa ovat hyväksyneet asian.

– Koulu ei puutu kiusaamiseen tarpeeksi. Täällä myös vähätellään kiusaamista, sanoo yhdeksäsluokkalainen Ronja Lind.

Lind on nähnyt välitunnilla tönimistä ja potkimista, johon välituntivalvoja menee väliin vain, jos oppilaat ovat käyneet asiasta huomauttamassa.

– Se on minusta huolestuttavaa. Kyllähän tämä olisi aikuisten tehtävä, sanoo lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Lauri Hildén.

Lukiolainen Kia Alanne on käynyt itse kertomassa koulun henkilökunnalle toisen oppilaan fyysisestä kiusaamisesta.

– Minulle vastattiin mielestäni epäasiallisesti. Sanottiin, että ehkä nämä oppilaat pitävät tästä, jota kiusaavat.

Lind ja Alanne ovat nuorisovaltuutettuja. Hildén taas on koulun opiskelijakunnan hallituksen jäsen.

Nuoret eivät luota koulun aikuisiin

Lindin, Hildénin ja Alanteen mielestä fyysisen kiusaamisen lisäksi Sysmässä on vaikea hyväksyä erilaisuutta. Syrjimistä, huomauttelua tai pilkkaa voi tulla lähes mistä vain: pukeutumisesta, vammasta, seksuaalisesta suuntautumisesta. Siihen syyllistyvät jopa jotkut opettajat.

– Jos jollain oppilaalla on vaikea lukea tai omaksua lukemaansa, on saanut kommentteja, että pitäisi suoriutua paremmin. Itselle on jäänyt kuva, että ei täysin ymmärretä, minkä takia jollakin voi olla vaikeuksia oppimisessa. Ei se johdu siitä, että oppilas on tyhmä, sanoo Hildén.

Lauri Hildénin mielestä oppilaiden luottamus koulun aikuisiin on koetuksella. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Nuoret eivät pidä kaikkia koulun aikuisia muutenkaan luotettavina. Heidän mukaansa opettajat ovat kertoneet koko luokalle oppilaan henkilökohtaisia asioita.

– Kahden kesken opettajan kanssa puhutut asiat saatetaan tuoda luokalle julki ikäväänkin sävyyn, kertoo Ronja Lind.

Tällainen henkilökohtainen asia voi olla esimerkiksi se, ettei oppilas uskalla käydä koululla. Kun arkaluontoiset tiedot pääsevät vääriin korviin, ne leviävät pienessä kunnassa nopeasti.

Kia Alanne on miettinyt, uskaltaako opettajia huomauttaa epäasiallisuuksista.

– Totta kai itsekin pelkään, että jos menen sanomaan opettajalle, ettet voi tehdä noin, hän puhuu minusta toisen luokan kuullen.

Yhdeksäsluokkalainen Ronja Lind ja lukiolainen Lauri Hildén kertovat, että kiusamiseen ei puututa, elleivät muut oppilaat tuo sitä esille.

Alanne, Hildén ja Lind eivät halua saattaa kouluaan huonoon valoon. Heistä on kuitenkin tärkeää tuoda koulun toimintakulttuuri julki, että ikävät asiat saataisiin vihdoin kitkettyä pois.

Nuorisovaltuusto, tukioppilaat, oppilaskunta, oppilashuolto ja vanhempainyhdistys aloittavat Sysmässä #uskalla-kampanjan, jolla he haluavat kitkeä kiusaamista. Nuoret ovat nousseet puolustamaan oikeutta kaikille turvalliseen kouluympäristöön, sillä Sysmässä koulun toimintaan on ulkopuolisen vaikea puuttua.

Rehtori on immuuni kritiikille

Lain mukaan oppilaiden suojeleminen ja psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisesti koulun henkilöstön tehtävä. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu koulun henkilöstön virkavastuuseen.

Virkavastuun piiriin kuuluu myös koulun henkilöstön oma asianmukainen käyttäytyminen oppilaita kohtaan.

Siksi Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohta Jaakko Palvaila (kesk.) päätti puuttua rehtorin kommentteihin heti MOT:n jutun julkaisun jälkeen tammikuussa 2019. Palvaila työskentelee Ylellä e-urheiluun erikoistuneena toimittajana.

Palvailan mielestä rehtorin puheet ovat kestämättömiä. Hän halusi, että rehtorin asemaa punnitaan hyvinvointivaliokunnassa ja kiusaamiskierteelle pannaan stoppi.

Asia kääntyi kuitenkin päälaelleen. Palvaila jäävättiin asian käsittelystä, sillä rehtori oli tehnyt hänestä työsuojeluilmoituksen. Palvailan poliittiset vastustajat alkoivat väittää, että hän käyttäytyi epäasiallisesti rehtoria kohtaan.

Keskustan Jaakko Palvaila yritti ottaa kiusaamisongelman esille johtamassaan hyvinvointivaliokunnassa. Sen seurauksena hän menetti asemansa. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Vt. rehtori Tuula Vuorinen on kokoomuksen varavaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen. Hän on kunnan joukkoliikennevastaava. Kokoomuslainen valtuuston puheenjohtaja Mika Järvinen on puolestaan liikennöitsijä, joka hoitaa koulukuljetuksia.

Yle on kertonut rehtori Vuorisen kytköksestä Sysmän kokoomukseen tammikuussa 2019.

Kokoomuslaisten lisäksi rehtoria puolustaa myös Sysmän sitoutumattomat. Rehtorin puoliso on sitoutumattomien valtuutettu.

Rehtori on pysynyt tähän asti virassaan. Palvaila sen sijaan erotettiin hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Poliittiset vastustajat ovat jopa kyseenalaistaneet Palvailan vaalikelpoisuuden kunnassa tutkimalla sosiaalisesta mediasta hänen asuin- ja työpaikkatietojaan. Tiedot tuotiin valtuustoon, joka äänestyksen jälkeen totesi Palvailan säilyttävän vaalikelpoisuutensa Sysmässä. Palvaila ei asettunut enää ehdolle tulevissa kunnallisvaaleissa.

MOT-kohu, kiusaaminen ja rehtorin puheet lakaistiin maton alle poliittisen riitelyn viedessä huomion.

Koulu vastaa: tilanne vaatii tarkkaa tutkiskelua

Koulu on lisännyt oppilashuoltoon kokoaikaisen kuraattorin ja koulutyöntekijän, mutta toisaalta rehtori on myös antanut ymmärtää, että suuria ongelmia ei ole tai niitä on liioiteltu.

Sysmän nuoriso- ja liikuntapäällikkö Tuija Pessa on myös kuullut nuorilta, että kiusaaminen jatkuu.

– Usein kuulen syrjinnästä. Ei oteta mukaan porukkaan, käännetään selkä, supistaan ja jätetään ulkopuolelle. Se on julmaa.

Sysmän kunta on ottanut maakunnallisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ykköstavoitteekseen kiusaamisen ehkäisyn. Keinoja kiusaamisen puuttumiseen ovat KiVa-koulu ja arvokeskustelut. Pessan mukaan arvokeskustelut ovat jääneet vähemmälle.

– Pitäisi ottaa enemmän asiaksi, että kiusaaminen selvitetään. Nyt tuntuu siltä, että mieluummin annetaan ajan hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. Kiusaaminen ei lakkaa niin.

Sysmässä on enää kaksi koulua. Yhtenäiskoulun lisäksi kunnassa on yksi kyläkoulu. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Yle pyysi vt. rehtoria Tuula Vuorista kommentoimaan nuorten esiin tuomia huolia koulun ilmapiiristä. Vastauksen antoi koko yhtenäiskoulun opiskeluhuoltoryhmä sähköpostilla. Koulun mukaan kiusaaminen otetaan vakavasti ja vastuu puuttumisesta on aikuisilla. Yksityisyyden suojan vuoksi yksittäisen henkilön asian käsittelystä ei kerrota yleisesti.

Se, että puuttumista ei koeta riittävänä, on huolestuttava asia. Miksi tällainen käsitys on vallalla ja kuinka muuttaa toimintatapojamme, ovat asioita, jotka ilmiselvästi vaativat tarkkaa tutkiskelua, he vastaavat.

Oppilashuoltoryhmä ei ottanut kantaa opettajien käytökseen tai luottamuksellisten tietojen kertomiseen koko luokalle. He tyytyivät toteamaan, että oppilaitosyhteisön hyvinvointi on koko yhteisön yhteinen asia.

Yle antoi rehtori Vuoriselle mahdollisuuden kommentoida juttua vielä kertaalleen ennen julkaisua. Hän vastasi lyhyesti sähköpostilla:

– En vähättele kiusaamista enkä ole väittänyt, etteikö meidän koulussa ole ongelmia, kuten muissakin kouluissa.

Kiusaamisen vähättely kostautuu

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Niina Mäntylän korvaan ei kuulosta asianmukaiselta, että koulun viranhaltija puolustautuu työsuojeluilmoituksia tekemällä.

– Kuuluu asiaan, että näitä asioista selvitetään, ja se kuuluu kunnassa kaikille. Kiusaamisasioiden vähättely ei auta ketään.

Koulukiusaamisen uhrit kokevat usein, ettei heitä ole kuunneltu aidosti, kun kiusaamista on selvitetty.

– Tilannetta vähätellään tai sanotaan, että lyökää kättä päälle tai sovitellaan tämä tilanne. Jos kiusaaminen on jatkunut vuosia, se tuntuu uhrista erittäin epäoikeudenmukaiselta.

Mäntylän mielestä kunnan päättäjien pitäisi ymmärtää, että kuntien tehtävänä on valvoa, että kouluissa tehdään turvallisen oppimisympäristön eteen kaikki lainmukaisesti.

Vaasan yliopiston apulaisprofessori Niina Mäntylä on vetänyt Pelastakaa koulukiusattu! -tutkimushanketta. Tutkimuksessa tuli ilmi, että Suomen lainsäädäntö ei osoita selvästi, mitä toimia koulun henkilökunnalta edellytetään turvallisen opiskeluympäristön luomiseksi. Kuva: Niina Mäntylä / Vaasan yliopisto

Jos kiusaamiseen halutaan puuttua, se pitää tehdä nimenomaan silloin, kun se on vielä vähäistä. Jos kiusaaminen jatkuu, se muuttuu vakavammaksi.

– Kiusaaminen aiheuttaa todella vakavia ongelmia, jotka jatkuvat aikuisuuteen asti. Mitä pidemmälle kiusaaminen kestää, sitä vakavampia vaikutuksia sillä on, sanoo Mäntylä.

Rehtorin ja opettajien toimintaa ei valvota

Mikä siis neuvoksi, jos kunta ei saa kiusaamista loppumaan?

Asiasta voi tehdä kantelun Aviin. Kantelut jäävät usein huoltajien harteille, mikä on apulaisprofessorin mukaan suuri ongelma.

– Huoltajat eivät aina uskalla käyttää kanteluoikeuttaan. He pelkäävät, että lapsen kohtelu koulussa muuttuu.

Ongelmana voi myös olla se, että tieto epäkohdista ei kantaudu huoltajan korviin. Koulun arjen kokevat vain koulussa olevat.

Kaikki huoltajat eivät myöskään kykene tai jaksa ajaa lastensa oikeuksia. Apulaisprofessorin mielestä juuri tässä tulee selvästi näkyväksi, että koulujen valvontaa pitää lisätä.

– Kaikille lapsille kuuluvat omat, itsenäiset oikeudet riippumatta huoltajista. Kun on kyse heikoista asianosaisista, kuten lapsista, tulee valvonnan tarve voimakkaasti esille.

Avilla ei ole oma-aloitteista valvontaoikeutta perusopetuksen puolella. Ilman kantelua Avi voi selvittää vain, onko koulu järjestänyt tarvittavat opiskeluhuollon palvelut kuten kuraattori- ja psykologipalvelut.

Sen sijaan rehtorin tai opettajan toimintaa Avit eivät voi oma-aloitteisesti valvoa.

Sysmäläiset saavat siis ratkaista koulunsa kiusaamisongelman itse. Ulkopuolista apua ei ole näköpiirissä, ellei Suomen laki muutu.

Juttua päivitetty 28.4.2021 klo 13:08: Täsmennetty vt. rehtorin Tuula Vuorisen työnkuvausta joukkoliikennevastaavaksi.

Marjo Pirilä haastattelussa Sysmän yhtenäiskoulun oppilas Ronja Lind ja opiskelijat Kia Alanne ja Lauri Hildén kertovat koulun arjesta.