1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulvat

Rovaniemi tekee viimeisenä Lapissa pysyvät tulvasuojarakenteet – oli korkea aika, huokaisee valtion viranomainen

Rovaniemen kaupungininsinööri Jukka Ylinamman mukaan yleissuunnitelma tulvasuojauksesta tehdään tämän vuoden aikana ja rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna.

Rovaniemen Saarenkylään rakennettiin viime touko-kesäkuussa vankat tulvasuojat. Tärkein suojattava kohde oli terveysasema. Kuva: Maija-Liisa Juntti / Yle

Rovaniemi suunnittelee pysyviä tulvamuureja Saarenkylään ja muille tulvariskialueille. Kaupungin on määrä aloittaa suojamuurien ja tulvapenkereiden rakentaminen ensi vuonna.

Viimekeväisen suurtulvan suojaus hiekkasäkeillä ja muilla tilapäisillä rakenteilla maksoi Rovaniemen kaupungille, valtiolle ja yksityisille yhteensä arviolta puoli miljoonaa euroa.

Pysyvä tulvasuojaus on jäänyt Rovaniemellä tekemättä. Kaupunki ajoi vuosikaudet Lapin liiton tuella Vuotoksen tekoaltaan pienempää versiota Kemihaaran allasta Rovaniemen tulvasuojelun nimissä.

Vuotos kariutui lopullisesti valtioneuvostossa jo kolme vuotta sitten. Nyt Rovaniemen uusi kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio on pistänyt virkamiehet suunnittelemaan pysyviä tulvasuojarakenteita. Vainio esitteli alustavaa suunnitelmaa Rovaniemen valtuutetuille viime viikolla.

Kaupungininsinööri Jukka Ylinamman mukaan yleissuunnitelma tehdään tämän vuoden aikana.

– Työssä tarkastellaan Rovaniemen kaupungin tulvariskialueita ja etsitään teknis-taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja pysyvien tulvasuojarakenteiden rakentamiseksi. Lisäksi tarkastellaan olemassa olevan katuverkon käyttömahdollisuuksia tulvasuojelurakenteina, Ylinampa kuvailee suunnitelmaa.

Virkamiehillä eri käsitys kustannusjaosta

Käsitykset tulvasuojarakenteiden maksajasta tuntuvat vaihtelevan kaupungin ja Lapin ely-keskuksen vastauksissa.

Kaupungininsinööri Ylinamman mukaan kaupunki suojaa omat kiinteistönsä ja yksityiset omansa. Kaupungin kiinteistöistä suurin tulvariskikohde on Pulkamontien terveysasema palvelutaloineen Saarenkylässä.

– Toteuttamisesta vastaa aina maanomistaja ja mikäli on rakenteita, jotka ovat useamman maanomistajan alueella, niin maanomistajat laativat keskenään sopimuksen ja jakavat kustannukset.

Lapin ely-keskuksen yksikönjohtajan Arto Seppälän mukaan kunta maksaa rakenteet ja valtio avustaa puolet kustannuksista.

– Lähtökohtaisesti sen maksaa kaupunki, mutta toki siihen voidaan hakea valtionavustusta. Muissakin Lapin merkittävissä tulvariskikohteissa valtio on osallistunut 50 prosentin avustuksella. Pyrimme myös tässä [Rovaniemen] kohteessa löytämään siihen valtion budjetista rahat, Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan Rovaniemi on viimeinen Lapin tulvariskikunnista, joka on viivytellyt pysyvien suojausten teossa. Esimerkiksi Inarin kunnan Ivalon taajamaa alettiin suojata Ivalojoen tulvilta jo 1980-luvulla. Inarin kunta on puoliksi valtion avustuksella korottanut suojapengertä, niin että sen pitäisi pitää talot kuivana kerran 250 vuodessa toistuvassa hirmutulvassakin.

Kittilässä tehdään tulevana kesänä pysyvä penger Pääskylänniemen palvelutalojen suojaksi. Terveyskeskus sekä kerrostaloja keskustassa on suojattu pysyvällä penkereellä jo aiemmin. Suojaukset on maksanut kunta ja valtio puoliksi.

Myös Torniossa, Simossa ja Kemijärvellä on tehty pysyviä suojauksia.

– Oli jo korkea aika, että Rovaniemen kaupunki lähtee liikkeelle tässä, Seppälä puuskahtaa.

Omakotiyhdistys on tyytyväinen käänteeseen

Saarenkylän omakotiyhdistys on tyytyväinen, että pysyvää suojausta nyt suunnitellaan, sanoo puheenjohtaja Jukka Aula.

– Tämä oli meille positiivinen yllätys. Hienoa että kaupunki on lähtenyt tähän mukaan.

Omakotitalojen kannalta Aulan mukaan on olennaista, että tulvasuojarakenteet sopivat maisemaan ja mahdollistavat kiinteistön käytön.

– Saarenkylä ja Saarenpudas on erikoinen alue. Ongelmana on, että maat ovat paikka paikoin vettä lapäiseviä, alue on tiheästi asutettua rantaa myöten ja pihapiirit ulottuvat useasti rantaan asti. Kyllä tässä nämä maisematekijöiden, asumisviihtyvyyden ja olemisen tarpeet täytyy ottaa huolellisesti huomioon. Siinä mielessä tämä tulee olemaan ilman muuta vaativa kohde, Aula sanoo.

Aulan mukaan kaupunki on vastuussa kustannuksista muun muassa siksi, että kaikki tulvariskialueen talot on rakennettu kaupungin tai entisen maalaiskunnan rakennusluvilla.

Ely-keskuksen viime kevään suurtulvan pohjalta tekemien alustavien arvioiden mukaan maisemoituja penkereitä, muureja tai seinämiä tarvittaisiin Rovaniemellä avainpaikkoihin yhteensä neljän kilometrin matkalle. Kadusta voidaan myös tehdä tulvaeste korottamalla penkkaa.

Kaupungin tavoite on tehdä yleissuunnitelma pysyvistä rakenteista tämän vuoden aikana yhteistyössä yksityisten kanssa.