1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vankeinhoito

Koronarajoitukset ovat rauhoittaneet vankiloiden huumetilannetta, vankiloihin saapuu kuitenkin aiempaa huonovointisempia ihmisiä – ”Varsinkin asunnottomat ovat olleet todella huonossa kunnossa”

Korona on vaikeuttanut myös vankiloiden päihdetyötä. Esimerkiksi päihteettömiä osastoja on pitänyt ottaa karanteenikäyttöön.

vankeinhoito
Helsingin vankila
Koronan vuoksi myös sakkovankien ja enintään puolen vuoden vankeusrangaistukseen tuomittujen rangaistusten täytäntöönpanoa on jouduttu osan aikaa rajoittamaan vankimäärän vähentämiseksi. Kuvassa Helsingin vankila.Juha Kivioja / Yle

Vankiloiden koronarajoitukset ovat vähentäneet merkittävästi huumeiden määrää ja rauhoittaneet oloja laitoksissa. Koronan takia muun muassa vankilavierailut ja vankien poistumisluvat ovat olleet pitkiä aikoja jäissä viimeisen vuoden aikana.

– Päihteitä on liikkeellä paljon vähemmän, koska toimitusväylät on hyvin pitkälti tukittu näiden rajoitusten takia. Seurauksena löydökset ja päihtymistapaukset ovat vähentyneet ja osastoilla on rauhallisempaa, sanoo Turun vankilan johtaja Juhani Järvi.

Myös Helsingin vankilan johtaja Eeva Säisä kertoo, että tilanne vankilassa on rauhallisempi koronarajoitusten myötä. Päihteitä yritetään kuitenkin edelleen toimittaa vankilaan monin tavoin, kuten heittämällä muurin yli tai postin mukana. Säisän mukaan korona-aikana Helsingin vankilassa on törmätty myös yhteen takavuosilta tuttuun ilmiöön.

– Klassinen esimerkki siitä, että huumausaineiden ja huumaavien lääkeaineiden saanti on heikkoa, on se, että vankilasta alkaa löytyä kiljupanoksia. Takavuosina kiljunkeittely-yritykset olivat tavallisia, mutta ei muuten enää, Säisä kertoo.

Vankeja tulee sisään entistä huonommassa kunnossa

Vaikka päihteiden vähenemistä ja tilanteen rauhoittumista vankiloissa voidaan pitää hyvinä asioina, Järvi korostaa, että pitkään kestäneet rajoitukset ovat vangeille vaikeita.

– Vangeille ja heidän omaisilleen on raskasta, kun ei pääse tapaamaan. On kurjaa, että rajoituksia on jouduttu jatkamaan, mutta olemme siinä pakon edessä, hän sanoo.

Koronan vuoksi myös sakkovankien ja enintään puolen vuoden vankeusrangaistukseen tuomittujen rangaistusten täytäntöönpanoa on jouduttu osan aikaa rajoittamaan vankimäärän vähentämiseksi. Säisä on huolissaan siitä, miten käy, kun heitä aletaan taas kesällä ottaa sisään vankilaan.

– Viime syksyn perusteella vankien tulva tulee olemaan valtava, ja se liittyy myös päihdeongelmaan vahvasti. Lyhytaikaisvangit ja sakkovangit ovat monella tapaa kaikista syrjäytyneimpiä ja osattomampia, ja korona-aikana erityisen huonossa tilanteessa. Siinä joukossa on myös hyvin vakavia päihdeongelmia ja niihin liittyviä päihdesairauksia, jolloin tullaan jo siihen, että miten fasiliteetit riittävät ja muutakin terveydentilaa pystytään hoitamaan, Säisä sanoo.

Tartuntavaara vähentänyt päihdetyötä ryhmissä

Myös Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) päihdetyön erityisasiantuntija Ulla Knuuti kuvaa kulunutta vuotta "ihan kauheaksi".

– Päihdeongelmaiset vangit, varsinkin asunnottomat, ovat koronavuoden aikana olleet todella huonossa kunnossa vankilaan saapuessaan. Koronan takia monet paikat ovat olleet kiinni, eivätkä he ole saaneet oikein mitään apua siviilissä. Nyt kun vankilatkin ovat olleet kiinni sikäli, ettei sisään oteta lyhytaikaisia ja sakkovankeja, he eivät pääse edes meille vähäksi aikaa lepäämään, hän sanoo.

Vankiloiden sisällä koronarajoitukset ovat vaikuttaneet tarjottavaan päihdehoitoon ja päihteettömien osastojen toimintaan. Knuutin mukaan esimerkiksi ryhmämuotoista kuntoutustoimintaa on järjestetty vähemmän.

– Ryhmiä ei ole tartuntavaaran vuoksi uskallettu pitää, koska niihin osallistuu yleensä vankeja useilta eri osastoilta. Lisäksi suuressa osassa vankiloista päihteettömät osastot on jouduttu lopettamaan, koska tiloja on tarvittu karanteeni- ja eristysosastoiksi, Knuuti sanoo.

Päihteettömillä osastoilla vangit sitoutuvat päihteettömyyteen ja antavat suostumuksensa siihen, että heille voidaan tehdä päihdetestejä alemmalla kynnyksellä kuin suljetuilla osastoilla yleensä.

Vangeista noin 80 prosentilla päihdeongelma

Risen mukaan noin 80 prosentilla vangeista on päihdeongelma, mutta normaalitilanteessakin ryhmämuotoisiin päihdeohjelmiin osallistuu vangeista vain 10–15 prosenttia. Knuutin mukaan korona-aikana määrä on edelleen laskenut.

Ryhmien lisäksi vankiloissa on tarjolla yksilöpäihdetyötä, mutta sen osanottajamääriä on vaikea tilastoida tarkkaan.

– Keskustelut saattavat olla sellaisia, että niistä on vaikea sanoa, onko kyseessä päihdekeskustelu vai jokin muu. Meidän asiakkaillamme on paljon ongelmia elämän joka saralla. Siksi ei riitä, jos hoidetaan vain päihdeongelmaa, vaan pitää hoitaa paljon muitakin asioita sen ihmisen elämässä, Knuuti korostaa.

Säisän mukaan ryhmämuotoinen päihdetyö on vaativaa eikä se ole kaikkien juttu.

– Ryhmässä pitää olla luottamusta ja tilanteen turvallinen, koska siellä avataan omia asioita vankikaverien kuullen. Näkisin laajemmin, että muukin kuntouttava toiminta ihan työtoiminnasta lähtien on myöskin päihdekuntoutusta. Päihteetön elämäntapa on läpäisyperiaatteella läsnä kaikessa, ja päihdetyötä tehdään vähän joka jutussa täällä.

Moni vangeista myös kokee, ettei heillä ole päihdeongelmaa, tai he eivät halua apua siihen.

– Vuonna 2019 tehtiin kysely, johon vastasi noin puolet vangeista. Vastaajista 30 prosenttia sanoi saaneensa apua päihdeongelmansa hoitoon. 20 prosenttia sanoi, ettei ollut saanut apua ja loput 50 prosenttia olivat sitä mieltä, etteivät he tarvitsekaan mitään apua, Knuuti kertoo.

Lue seuraavaksi