1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Toimittajalta: Otin Sputnik-rokotteen Venäjällä vaivatta – venäläisten oma asenne piikkiin on kuitenkin penseä, ja siihen on ainakin kolme syytä

Venäjän valtiollisilla tv-kanavilla paljon lähetysaikaa menee siihen, että katsojille kehutaan Sputnikia.

rokotteet
Sputnik graffiti
Helsingin Itäkeskuksessa metroradan varrella tehtiin maaliskuussa Sputnik V -graffiti.Maxim Fedorov / Yle

Punaisen torin laidalla on vilkas ja pramea ostoskeskus. Kalliiden putiikkien lisäksi keskuksessa sijaitsee rokotuspiste. Ystävälliset nuoret miehet ja naiset opastavat kolmanteen kerrokseen, jossa kuka tahansa Venäjän kansalainen voi saada pistoksen Sputnikia saman tien. Käytännössä rokotetta varten vaaditaan pelkkä passi. Jonotuksen jälkeen pääsee lyhyeksi ajaksi lääkärin puheille ja sitten pistettäväksi. Palkkioksi saa jäätelöpuikon.

Tällaisia rokotuspisteitä on muuallakin kuin Venäjän pääkaupungin sydämessä: monessa kauppakeskuksessa, teattereissa ja terveysasemilla. Rokotuksen saa helposti kuka tahansa, mutta tunkua ei tunnu olevan. Venäläiset suhtautuvat koronarokotukseen vähintäänkin varauksella.

V niin kuin voitto

Ensimmäinen kosketukseni Sputnik V-rokotteeseen tapahtui joulukuun alussa, kun moskovalainen toimittajatuttavani päätti osallistua Gamaleja-instituutin kehittämän rokotteen testaamiseen. Rokotteen virallinen nimi on Gam-COVID-Vak, ja Sputnik V on kaupallinen nimike. V viittaa kuulemma sanaan victory, voitto.

Ennen koekaniiniksi ryhtymistä tuttavani oli puhunut monien alan asiantuntijoiden kanssa, jotka vakuuttivat Sputnikin olevan turvallinen ja tehokas. Joulukuun aikana hän sai kaksi pistosta ja tammikuussa testi näytti, että hänelle oli muodostunut vasta-aineita. Näin kävi ilmi, että hänelle annettiin oikeaa rokotetta eikä lumelääkettä.

– Tiedeyhteisön käsitys Sputnikista on pysynyt muuttumattomana siitä asti, kun Lancet-lehdessä julkaistiin kolmannen vaiheen tutkimusten tulokset. Yleinen käsitys on, että Sputnik V antaa tehokkaan suojan taudin vakavaa muotoa vastaan ja vähentää tartunnan saamisen riskiä. Sen tehokkuus on verrattavissa muihin markkinoilla olevien rokotteiden tehokkuuteen, kertoo Anton Barchuk, joka tutkii epidemiologiaa Tampereen yliopistossa ja Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa.

Epidemiologin mukaan muut Venäjällä kehitetyt rokotteet eli CoviVac ja EpiVacCorona eivät ole vielä käyneet samoja tutkimusvaiheita läpi kuin Sputnik, eikä niitä voi vielä verrata käytössä oleviin rokotteisiin.

Talven ja kevään aikana lähes kaikki venäläiset tuttavani olivat saaneet rokotteen, joten viimeiset epäilyni Sputnikia kohtaan olivat haihtuneet ja tiesin, mitä tuleman pitää. Pistoksen jälkeisenä yönä olin tuntevinani, että minulle nousee kuume, mutta mittari ei aluksi suostunut näyttämään muuta kuin normaalia lämpötilaa. Lopuksi se kertoi, että lämpöni oli 37,2 astetta. Aamulla kuumeen lisäksi koko kehossa oli lihasheikkoutta. Se ei tosin haitannut tavallisia kotiaskareita. Illan mittaan kaikki oireet poistuivat joko itsestään tai yhden ottamani parasetamolitabletin ansiosta.

– Reaktiot kaikkiin rokotuksiin ovat yksilöllisiä. Lohduttavaa on, että toistaiseksi mitään pahoja haittavaikutuksia Sputnikista ei ole havaittu. Jos niitä olisi ollut, olisimme saaneet kuulla niistä joko mediassa tai somessa, sanoo Barchuk.

sputnik rokotuspiste moskova
Rokotuspisteitä on avattu Venäjällä kauppakeskuksiin ja teattereihin.Maxim Fedorov / Yle

Sputnik Light

Maaliskuun lopussa Yle Uutiset kertoi kotkalaispariskunnasta, joka oli varta vasten käynyt Petroskoissa ottamassa Sputnikit, jotta voisi “elää vapaammin”. On vaikea sanoa, mitä vapaammalla elämällä tarkoitetaan, sillä toistaiseksi Suomessa mistään rokotteesta ei ole muuta kuin terveydellistä hyötyä. Rokotus ei avaa suljettujen huvittelupaikkojen ovia, kuten kaavaillaan Israelissa, ei vaikuta karanteerisääntöihin, kuten Virossa, ei vapauta testauksesta, ei päästä maskipakosta, eikä salli vapaata matkustamista ulkomaille.

Itse matkustin Venäjälle muista syistä, ja otin rokotteen ennemmin journalistisesta uteliaisuudesta kuin pakottavasta tarpeesta. Kaltaisillani perusterveillä kolmekymppisillä ei ole syytä erikseen lähteä hakemaan rokotusta, vahvistaa epidemiologi.

– Kaikki riippuu henkilökohtaisesta tilanteesta. Jos on muutenkin asiaa Venäjälle, voi käydä samalla rokotuksessa. Se suojaa taudilta ja vähentää leviämisriskiä. Rokotuksen ottaminen on myös perusteltua, jos joutuu matkustamaan pandemian aikana.

Samoin kuin Suomessa käytössä olevat rokotteet, myös Sputnik on kaksivaiheinen. Annosten välillä pitää olla vähintään kolme viikkoa, mutta Sputnikin kehittäjät sanovat, että kaksikin kuukautta on turvallinen aikaväli. On myös mahdollista ottaa pelkkä ensimmäinen annos, niin sanottu Sputnik Light.

– Tutkimuksista näemme, että jo ensimmäisen annoksen jälkeen muodostuu suoja ja vakavan taudin riski vähenee. Mutta ne, joille annetaan vain yksi annos, jäävät varmaan yksittäistapauksiksi, sanoo Barchuk.

Venäjällä rokotukset ottanut joutuu ratkaisemaan yhden pulman: kannattaako ottaa toisen valmistajan rokote asuinmaassaan, kun sen vuoro tulee?

– Jos rokotteiden teho on samantasoinen ja henkilö on saanut molemmat annokset, toiseen kertaan ei tarvitse rokotuttaa itseään. Toisaalta on vielä ratkaisematta, hyväksytäänkö venäläinen rokote EU:ssa ja annetaanko sen perusteella niin kutsuttu vihreä todistus, pohtii epidemiologi.

Sputnik Euroopassa

Sputnik V:n myyntilupahakemus on jo toista kuukautta käsiteltävänä Euroopan lääkevirasto EMA:ssa. Maaliskuussa virastosta sanottiin, että rokote hyväksyttäneen aikaisintaan toukokuussa. Tällä hetkellä käynnissä on valmisteen koeprosessin eettinen arviointi.

– Pitäisin hyvänä asiana, jos Sputnik hyväksyttäisiin EU:ssa. Ensinnäkin se kävisi suunniteltujen rokotuspassien myöntämiseen. Toiseksi monet EU-maat haluaisivat päästä rokottamaan Sputnikilla.

Näiden maiden joukossa on muitakin kuin vain Itä-Euroopan valtioita. Koska EU:n yhteishankintapäätös Sputnikista on vielä vaakalaudalla, omasta halukkuudestaan ostaa venäläistä rokotetta ovat ilmoittaneet Itävalta, Saksa ja jopa sen yksittäinen osavaltio Baijeri. Suomi ei sulje pois mahdollisuutta ottaa käyttöön Sputnik-rokotetta, mutta vasta EU-hyväksynnän jälkeen.

– En tiedä, liittyykö hyväksyntään joitakin poliittisia motiiveja, mutta täytyy muistaa, että Venäjältä tulee vain harvoja lääkevalmisteita Euroopan markkinoille. EU:ssa rokotteensa jo rekisteröineet yhtiöt ovat tuttuja lääkevirastolle ja ovat käyneet myyntilupaprosessin lukuisia kertoja. Sputnikin tapauksessa kaikki on toisin: oletan, että on törmätty kommunikointivaikeuksiin ja byrokraattisiin ongelmiin, toteaa epidemiologi Anton Barchuk.

Sputnik V -rokotteen ampulleja pöydällä.
Sputnikia on kutsuttu Venäjän ja Putinin aseeksi.Grigori Vorobjov / Yle

Venäjän kiila

On vaikea kuvitella, että tätä nykyä rokotekysymys olisi täysin poliittisen pelin ulkopuolella niin Euroopan kuin Venäjänkin puolelta. Venäjän valtiollisilla tv-kanavilla paljon lähetysaikaa menee siihen, että katsojille kehutaan Sputnikia ja kerrotaan EU:n rokotuskampanjan epäonnistumisesta. Euroopan unionissa taas kiistellään siitä, tarvitaanko venäläistä rokotetta ollenkaan. Pari viikkoa sitten ranskalainen Le Monde väitti, että venäläinen rokote on aiheuttanut välirikon EU:n sisällä.

Kaikki tämä hyödyttää Venäjää, joka yrittää ottaa kaiken irti EU:ssa hyväksyttyjen rokotteiden ongelmista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

– Venäjä pyrkii mustamaalaamaan lännen koronapandemian hoitoa ja korostamaan omia saavutuksiaan. Venäjän vuosi sitten Italiaan lähettämä apu tai nykyiset rokotetoimitukset eivät ole pyyteettömiä. Venäjä auttaa näyttävästi niitä maita, joiden kanssa sillä on perinteisesti ollut hyvät välit, ja yrittää lyödä kiilaa EU:n sisälle, selittää Lassila.

Tutkijan mukaan venäläiset huomaavat kyllä ristiriidan siinä, kuinka innokkaasti venäläisjohto kaupittelee rokotetta ulkomaille ja kuinka hitaasti rokottaminen maan sisällä etenee.

– Venäläiset näkevät, että rokotetoimituksia tehdään sinne sun tänne, jopa rikkaisiin maihin, mutta omille kansalaisille sitä ei riitä, sanoo Lassila.

Sputnikia on riittämiin ainoastaan pääkaupunki Moskovassa. Jopa toiseksi suurimmassa miljoonakaupungissa Pietarissa kavereideni rokotusaikoja on lykätty moneen kertaan rokotepulan vuoksi. Toimitusvaikeuksia on koettu monilla alueilla, jopa Viron rajan vastaisella seudulla, jonne luvattiin lisäeriä vironvenäläisiä ajatellen.

Sputnikia ovat kutsuneet Venäjän ja Putinin aseeksi niin Ukrainan ulkoministeri kuin itävaltalainen ja ruotsalainen lehdistökin. Venäläinen rokote on jo muodostunut ainakin propagandan aseeksi. Esimerkiksi Leningradin alueen kuvernööri Alexandr Drozdenko pyysi hallitusta sallimaan Suomessa ja Virossa asuville kansalaisilleen lisämahdollisuuden käydä Venäjällä rokotuksessa. Tällä hetkellä Venäjän kansalainen saa poistua maasta ulkomailla asumisen perusteella maanteitse vain yhden kerran.

Hiljattain Euroopassa alettiin järjestää rokotusmatkoja Venäjälle, jotka on aluksi tarkoitettu EU:ssa asuville venäläisille, mutta suunnitelmissa on laajentaa niitä koskemaan myös ulkomaan kansalaisia. Matkojen takana on norjalainen matkatoimisto World Visitor ja Vladimir Putinin perustama poliittinen liike Yleisvenäläinen kansanrintama.

Viime viikolla Venäjä vaati Slovakiaa palauttamaan sille toimitetun Sputnik-erän sen jälkeen, kun slovakialaisviranomaiset olivat kritisoineet lääkevalmisteen laatua. Aiemmin Sputnik-kohu oli johtanut maassa pääministerin eroamiseen.

Venäjän toimia voi verrata Kiinan harjoittamaan niin kutsuttuun rokotediplomatiaan. Kiinalaisjohto on päättänyt toimittaa ilmaiseksi rokote-eriä niihin maihin, jotka ovat lojaaleja Kiinalle, eivätkä esimerkiksi ole tunnustaneet Taiwania tai kritisoineet Kiinan Tiibetiin ja uiguureihin liittyvää politiikkaa. Rokotteita toimitetaan myös niihin maihin, jotka ovat perinteisesti olleet kallellaan länteen, mutta pettyneet lännen hitauteen ja tapoihin suitsia koronavirusta. Näihin lukeutuvat muun muassa Meksiko ja Unkari.

– Kiinan toiminta on paljon systemaattisempaa ja ideologisempaa kuin Venäjän. Sille rokotetoimitusten edellytyksenä on, ettei sitä kritisoida. Venäjä taas on valmis antamaan Sputnikia mille tahansa länsimaalle, joka osoittaa sille vihreää valoa - vaikka kyseessä olisi Iso-Britannia tai jokin EU-maista, joka on sitä kovimmin kritisoinut, huomauttaa Lassila.

Kolmas aalto toden sanoo

Kun nyt matkustaa Euroopasta Venäjälle, huomaa kaksi silmiinpistävää eroa. Ensimmäinen on se, että itänaapurissa eletään lähes normaalia elämää ilman sen suurempia rajoituksia, ellei oteta lukuun maskipakkoa ja teattereiden katsojamäärien rajoittamista. Samalla koronataudin ilmaantuvuus on maailman alhaisimpia, eikä monessa maassa koettua kevään tartuntapiikkiä Venäjällä ole. Epidemiologi Anton Barchuk sanoo, että ilmiölle on tieteellinen selitys.

– Venäjällä ei ole ilmennyt sanottua kolmatta aaltoa. Teimme laajan tutkimuksen Pietarissa ja havaitsimme talvikuukausina korkean tartuntapiikin, johon liittyi ylimääräisiä kuolemia. Monet, lähes puolet Pietarin väestöstä, sairastuivat koronaan myöhäissyksyllä ja talvella.

Barchuk sanoo, että Venäjällä on jo ainakin alueellisesti kehittymässä laumasuoja ilman rokotusta. Tosin sillä varauksella, että sairastaneelle muodostuu riittävän pitkä suoja, eikä mikään uusi virusmuunnos pysty sitä läpäisemään.

Pandemian kolmas aalto Euroopassa liittyy vahvasti viime vuoden lopussa ilmestyneisiin SARS-CoV-2 -viruksen muunnoksiin – brittiläiseen, eteläafrikkalaiseen ja brasilialaiseen. Ne osoittautuivat entistä tarttuvammiksi ja johtivat koronaviruksen nopeaan leviämiseen. Barchukin mukaan Venäjällä näitä muunnoksia tavataan myös, mutta ne eivät aiheuta tartuntatilanteen huononemista.

– Me teemme yhteistyötä Pietarissa sijaitsevan Influenssan tutkimusinstituutin kanssa, jonka tutkijat kertovat nähneensä uusia virusmuunnoksia. Niiden leviämistä on mahdotonta pysäyttää jopa rajojen ollessa suljettuna. Mutta Venäjälle nämä muunnokset pääsivät myöhemmin kuin Eurooppaan. Ennen toista aaltoa EU:n sisärajat pysyivät kutakuinkin auki ja Venäjä oli eristetympi. Tutkijat löytävät uusia muunnoksia vasta nyt, mutta se ei johda tartuntalukujen kasvuun, koska suuri osuus väestöstä on jo sairastanut taudin, selittää Barchuk.

Toinen silmiinpistävä asia on rokotuksen ja Sputnikin laajamittainen mainoskampanja. Televisiossa julkkikset ja lääkärit kertovat rokotuksen hyödyistä, metrossa ja kaduilla julisteet kehottavat kansalaisia käymään rokotuksessa. Euroopassakin on koronavirukseen liittyvää mainontaa, mutta se muistutta maskien pitämisen tai turvaetäisyyksien tärkeydestä. Rokotusta ei tarvitse mainostaa, koska rokotettavia riittää, mutta ei riitä rokotetta.

sputnik rokote ulkomainos moskova
Moskovassa ja Pietarissa on paljon mainosjulisteita, joissa julkkikset ja tunnetut lääkärit kehottavat ihmisiä käymään rokotuksessa.Maxim Fedorov / Yle

Ensimmäisen rokotteen saaneiden osuus on Venäjällä lähes neljä kertaa matalampi kuin Suomessa ja yli kaksi kertaa pienempi kuin EU:ssa yhteensä. Se ei kuitenkaan kerro rokotuskampanjan huonosta menestyksestä. Euroopassa rokotusta tarvitaan, jotta ihmishenget säästyisivät ja rajoitukset olisi mahdollista purkaa. Venäjällä rajoituksia on jo nyt jäljellä minimimäärä, ja ylimääräiset kuolemat ovat jo fakta. Viime vuoden aikana kuolemia oli rekisteröity 18 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, tämän vuoden tammikuussa kasvu oli yli 33 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Venäläiset eivät kiirehdi ottamaan rokotetta, sillä se ei tuo mitään suoria bonuksia.

Roolinsa asiassa on myös kansalaisten yleisellä epäluottamuksella valtiota kohtaan, lisää Jussi Lassila. Anton Barchuk mainitsee tämän lisäksi muitakin syitä.

– Ensimmäisenä on se tosiasia, että monet ovat jo sairastaneet taudin. He ovat teettäneet vasta-ainetestejä ja vertailevat tuloksia keskenään. Tavallisella kaduntallaajalla on sellainen käsitys, että sairastanut ei tarvitse rokotetta, vaikka ei olekaan mitään suositusta jättää rokotusta väliin. Toisena syynä on perinteinen epäluulo terveydenhuoltoa ja valtiovallan sanomisia kohtaan. Näiden takia kysyntää ei juuri ole. Onkin paradoksi, että esimerkiksi Suomessa otetaan käyttöön rajoituksia, jotta saataisiin tarpeeksi rokotetta kaikille, kun taas Venäjällä on rokotetta, mutta ei halukkaita tulla rokotetuksi.

Lue seuraavaksi