1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppivelvollisuus

Sata vuotta täyttävä oppivelvollisuuslaki yhdisti sisällissodan repimän kansan – seuraava laajennus tapahtuu syksyllä

Vuonna 1921 vahvistettu maamme ensimmäinen oppivelvollisuuslaki oli sekä sivistys- että demokratiateko.

Suomen ensimmäinen kansakoulu sai oman koulurakennuksen vuonna 1857. Tukeva hirsitalo on edelleen pystyssä Hausjärvellä Kuva: Ville Välimäki / Yle

Kansakoululaitoksen vakiinnuttanut oppivelvollisuuslaki saatiin voimaan Suomessa vain pari vuotta itsenäistymisen ja sitä seuranneen repivän sisällissodan jälkeen. Presidentti K.J. Ståhlberg vahvisti lain 15.4.1921.

– Lailla oli iso merkitys paitsi koulutus- ja sivistystekona myös demokratiatekona. Ajatuksena oli kansalaistaidon kautta yhdistää kansaa, arvioi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen satavuotiasta lakia.

Tuon ajan päättäjiä kaukaa viisaiksi kehuu myös opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Oppivelvollisuuslaki on ollut yksi itsenäisyyden alun suurimmista ja merkityksellisimmistä ratkaisuista. Siinä oli jo tuolloin näkemys siitä, että koko Suomen kansa tarvitsee koulutusta, sanoo Luukkainen.

Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki toi lapsille kuusivuotisen koulutuksen. Peruskoulu laajensi opetuksen yhdeksään vuoteen 1970-luvulla. Ensi syksynä astuu voimaan uusi oppivelvollisuuslaki ja oppivelvollisuus laajenee kahteentoista vuoteen.

– Nämä kolme päätöstä ovat tärkeimpiä Suomen koulutuspolitiikassa. Ensimmäinen laki oli tärkein, mutta kyllä tämä uusi lakikin on erittäin merkittävä. Se on tasa-arvo-, tulevaisuus- ja oikeudenmukaisuusteko, luettelee Olli Luukkainen.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen näkee koulutuskehityksen jatkumona.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo, että kaikkia koulu-uudistuksia on vastustettu ensin, mutta kritiikki on vaimentunut ajan myötä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

– Oikeastaan tämä alkoi jo 1866 annetusta kansakouluasetuksesta. Kaikki nämä muutokset ovat niitä tekoja, jotka ovat tehneet Suomesta oppimisen ja koulutuksen mallimaan, mutta myös vakaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan.

Lue lisää: Liitutauluista läppäreihin, kiiltokuvista pokemoneihin: oppivelvollisuuslaki täyttää 100 vuotta – Tiesitkö nämä asiat koulun historiasta?

Kansakouluja jo 165 vuotta

Suomessa oli kansakouluja yli puoli vuosisataa ennen oppivelvollisuuslakia. Keisari Aleksanteri toinen antoi kansakouluasetuksen vuonna 1866, mutta suomalaiset olivat innokkaita ja Suomen suuriruhtinaskuntaan nousi kansakouluja jo ennen keisarin komentoa.

Ensimmäisen kaikille alueen nuorille avoimen kansakoulun perusti kartanonherra, kenraali Johan Reinhold Munck Hausjärvelle Erkylän kartanon maille 1856. Vuotta myöhemmin rakennettiin koulua varten oma talo, joka on edelleen pystyssä.

Ensimmäisen kunnallisen kansakoulun perustivat Janakkalan isäntämiehet Hamppulaan tasan 160 vuotta sitten. Koulua voi kutsua kunnalliseksi, vaikka Janakkalan kuntaa, eikä muitakaan kuntia ollut vielä olemassa.

Suomen vanhin kunnallinen kansakoulu on purettu, mutta muistokivi kertoo koulun paikan. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Koulu perustettiin kirkkokokouksessa ja rakennus päätettiin pystyttää pitäjäkokouksessa sen aikaisten demokraattisten menetelmien mukaan.

Kansakouluaatetta ajoivat 1800-luvun puolivälin jälkeen useat henkilöt. Merkittävimmäksi nousi kansakoulun isäksi sanottu, Hämeenlinnassa syntynyt ja Janakkalassa nuoruutensa viettänyt Uno Cygnaeus.

Cygnaeus kylvi kansakoulaatteensa otolliseen maaperään, sillä suomalaiset perustivat kansakouluja ahkerasti. Niitä oli ennen oppivelvollisuuslain määräämistä lähes neljä tuhatta. Koulut kuitenkin keskittyivät Etelä-Suomeen ja ennen kaikkea kaupunkeihin sekä isompiin kirkonkyliin.

Kansakoulun isä Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa. Suurmiehen muistokivi on puretun koulun pihalla. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Ahkerasta koulurakentamisesta huolimatta vielä vuonna 1917 vain puolet kouluikäisistä kävi kansakoulua.

Oppivelvollisuuslaki jakoi kansakoulun kaksivuotiseksi alakansakouluksi ja nelivuotiseksi yläkansakouluksi.

Oppivelvollisuuslain jälkeen yläkansakouluja perustettiin tiheään. Kymmenessä vuodessa niitä nousi yli 1400.

Lähinnä maaseudulle perustettujen alakansakoulujen määrä kasvoi vielä nopeammin. Kymmenessä vuodessa vajaasta 700:sta noin 4500:n kouluun. Oppilaiden määrä alakouluissa nelinkertaistui samassa ajassa.

Maaseudun lapset pääsivät kansakouluun vasta 1950-luvulla

Kehitys ei kuitenkaan kohdellut koko maata tasapuolisesti. Laissa suotiin maalaiskunnille 16 vuoden siirtymäaika ja vielä siirtymäajan jälkeen 15 prosenttia maaseudun lapsista oli kansakouluopetuksen ulkopuolella.

Syrjäseuduilla alakakansakouluopetusta annettiin pitkään kiertokoulussa, joka oli lähes samanlainen kuin oppivelvollisuuslakia edeltävä kirkollinen kiertokoulu.

Kiertokouluista päästiin eroon vasta 1950-luvun alussa, jolloin myös käytännössä kaikki suomalaiset lapset pääsivät kansakouluun.

Peruskoulu oli seuraava suuri mullistus koulumaailmassa. 1970-luvulla siirryttiin asteittain yhdeksänvuotiseen peruskouluun. Uuden oppivelvollisuuslain myötä laajentuu kaikille annettava opetus kahteentoista vuoteen.

Koulutus tuo vain juoppoja ja laiskoja

Kaikki Suomessa tapahtuneet koulu-uudistukset ovat herättäneet vastustusta.

Kun Janakkalassa perustettiin Hamppulan ensimmäistä kunnallista kansakoulua, vastusti paikallinen isäntämies päätöstä sanoen koulutuksen vievän talonpojat juoppouteen ja laiskuuteen. Janakkalassa enemmistö oli eri mieltä ja kansakoulu on toiminut nyt kunnassa 160 vuotta.

Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki poiki myös kovia kiistoja. Kyse oli rahasta. Joidenkin mielestä Suomella ei ollut vielä varaa kaikille annettavaan opetukseen. Tätä mieltä oli muun muassa Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustaja August Ramsay puhuessaan oppivelvollisuuslain toisessa käsittelyssä lokakuussa 1920.

Maantieto oli tärkeä aine kansakoulussa jo 1930-luvulla. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Lakiehdotus tulee hylätä (siirryt toiseen palveluun), koska se aiheuttaa valtiolle tavattomat menot nykyaikana, jolloin yksityinenkin henkilö pyrkii säästämään. Kansanopetukselle lain hylkääminen ei aiheuta voittamattomia tappioita (stilisointi lehtijutusta toimittajan).

Peruskoulun perustaminen heilui myös kiistojen aallokossa. Peruskoulun katsottiin tasapäistävän oppimisen ja oppilaat.

– Eikö uudessa peruskoulussa se osa ikäluokasta, jolla on pienemmät edellytykset teoreettiseen opiskeluun, hidasta sen ikäluokan puoliskon opettamista, joka tulee jatkamaan teoreettisemmalla linjalla, kysyi kansanedustaja (siirryt toiseen palveluun)Tuure Salo (Liberaalinen Kansanpuolue) peruskoulun puitelain lähetekeskustelussa eduskunnassa huhtikuussa 1967.

– Kritiikissä oli mukana aika paljon elitististä ajattelua. Joidenkin mielestä ei ollut hyvä antaa kaikille tasa-arvoista mahdollisuutta edetä opinnoissaan. Uskottiin myös, että kaikki eivät pysty peruskouluopintoihin. Enää ei juuri kukaan peruskoulupäätöstä arvostele, muistuttaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Opetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että uusi oppivelvollisuuslaki on paitsi koulupoliittinen uudistus myös tasa-arvoteko. Kuva: Mikko Koski/Yle

Myös tuorein oppivelvollisuuslaki syntyi pitkän poliittisen väännön jälkeen. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen arvioi kiistelyjen tuoneen myös myönteisiä asioita.

– Näen, että keskustelu ja jännitteet ovat rikastuttaneet ratkaisuja, joita on syntynyt. Yleensä jälkeenpäin on oltu tyytyväisiä siitä, että ratkaisut on saatu keskustelujen jälkeen tehdyiksi. Näin uskon myös uuden oppivelvollisuslain kanssa käyvän.

Lue lisää: Eduskunnan keskustelu oppivelvollisuuden laajentamisesta yltyi kiivaaksi