1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkeologia

Kiveen kaiverrettu – Euroopan vanhin tarkka kartta kuvaa minivaltiota nykyisessä Ranskassa 4 000 vuotta sitten

Pronssikautinen kartta oli niin perusteellinen, että sen avulla olisi voinut suunnistaa pätevästi. Kivikaudella puolestaan maalattiin taivaankarttoja symboleina luoliin, sanoo toinen tutkimus.

arkeologia
Kivenmurikka, johon on tehty uurteita ja kuoppia.
Kartan halki virtaavan Odetjoen ympärillä on pronssikautista asutusta ja viljelmiä. Bournemouthin yliopisto

120 vuotta sitten Saint-Bélecin arkeologisilla kaivauksilla Finistèresta Luoteis-Ranskasta löytyi kaiverrettu kivilaatta. Kun se viimein pääsi kunnon syyniin, se osoittautui lähes neljän vuosituhannen takaiseksi kartaksi, jonka esittämä alue on tunnistettavissa.

Toista yhtä vanhaa tarkkaa karttaa Euroopasta ei ole löytynyt.

Kivi ehti olla runsaat 20 vuotta löytäjällään ja sitten museossa, jonne hänen lapsensa lahjoittivat arkeologi-isänsä yksityiskokoelman. Laatta paljastui museon kellarin syvennyksestä kuusi vuotta sitten.

Pronssikaudella tehty kartta esittänee jotakin aikansa poliittista valtakeskittymää, päättelee Bulletin de la Société préhistorique française (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu ranskalais-brittiläinen tutkimus.

Osittain murtunut laatta kierrätettiin osaksi hautaa varhaisen pronssikauden lopulla, joskus vuosina 1640–1900 eaa. Laatasta tuli yksi sivuseinistä kivilaatikkoon, jollaisiin ruumiit oli tapana panna.

Kolmiulotteiseksi hiottu

Korkearesoluutioisen 3D-tutkimuksen ja fotogrammetrian keinoin kiven kuvioista alkoi paljastua logiikkaa, joka toi mieleen kartat, ja sellainenhan se olikin: maastonmuotojen mukaisesti kolmiulotteiseksi hiottu kuva Odetjoen laaksosta.

Odet laskee Atlanttiin Bretagnen etelärannikolla.

Kiveen uurretuista linjoista useat ovat Odet'n sivujokia, ja muut kaiverrukset esittänevät vuorien ja luonnon muiden muotojen lisäksi asutuksia, peltoja ja kalmistokumpareita.

Alue on laajuudeltaan noin 30 x 21 kilometriä, karttakiven koko puolestaan 2,2 x 1,5 metriä.

Kaapihin ja lannevaatteisiin pukeutunt ihmisjoukko pellon laidalla.
Ranskalaistaiteilija Fernand Cormon arveli pronssikauden ranskalaiset tällaisiksi teoksessaan vuonna 1897.Artepics / AOP

Kivisiksi kartoiksi pääteltyjä esihistoriallisia löytöjä tunnetaan kyllä ennestään, ei vain Euroopasta, vaan myös muun muassa Afrikasta. Saint-Bélecin laatan tekee ainutlaatuisesti sen maantieteellinen tarkkuus, jonka takia alue on ollut paikallistettavissa.

Kartta esittää Odet'n jokivarren 80-prosenttisen tarkasti, kertoo Bournemouthin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) arkeologi Clément Nicolas. Länsi-Bretagnen yliopiston arkeologi Yvan Pailler ei usko, että karttaa kuitenkaan oli tarkoitettu suunnistamiseen.

– Siihen aikaan suunnistuskartat olivat ihmisten päässä. Niitä ei ollut tarvetta hakata kiveen, ne kerrottiin eteenpäin suullisesti: "Sieltä sinne pääset, jos ylität sen ja sen joen", Pailler selittää arkeologisen INRAP-insitituutin (siirryt toiseen palveluun) lehdessä.

Saint-Bélecin laatta kaiverrettiin aikana, jolloin poliittinen valta oli hyvin hierarkista ja tiukasti valvottua. Alueen vallanpitäjä lienee ollut joku paikallinen prinssi tai kuningas, tutkimuksessa päätellään.

Kartan rikkominen saattaa kertoa siitä, että hänet oli syrjäytetty, tutkijat arvelevat. Samasta syystä laatta ehkä päätyi hautalaatikon rakennusaineeksi kaiverruspuoli sisäänpäin, näkymättömiin.

Viljapeltoja kivikautisessa kartassa?

Esihistoriallisiksi kartoiksi tulkitut löydöt ovat enimmäkseen symbolisia kuvia aikansa ympäristöistä, eivät tarkkaa maantiedettä, kuten Saint-Bélecin löytö.

Symboliseksi kartaksi on päätelty esimerkiksi Tanskasta Bornholmin saarelta neljä vuotta sitten esiin kaivettu kaiverrettu kivi, yksityiskohtaisin kymmenen samantapaisen kiven joukossa.

Löydöt ajoitettiin neoliittiselle kivikaudelle, tuhat vuotta vanhemmiksi kuin Saint-Bélecin karttalaatta.

Bornholmin Vasagårdin neoliittisella asuinpaikalla kolmen vuosikymmenen aikana tehdyissä kaivauksissa on löytynyt myös 200 kiveä, joiden säteittäiset kuviot on tulkittu Auringoksi.

Uurteiden peittämä kivi, josta puttuu kiilan muotinen kappale.
Keskellä tuleentuu vilja, ympärillä on aurattuja peltoja. Niin tutkijat kiven uurteet tulkitsivat. Bornholmin museo

Karttakivi on viiden sentin mittainen ja rikki, kuten Vasagårdin muutkin kaiverretut kivet.

Tanskan kansallismuseon tutkijoiden hypoteesin mukaan kiven keskellä on viljapeltoja, joilla sato jo varttuu. Ympärillä puolestaan on aurattuja peltoja odottamassa uutta kylvöä. Muiden uurteiden pääteltiin esittävän aitoja, puita ja mahdollisesti polkuja.

Tutkijoiden mukaan kivet lienee rikottu tarkoituksella Aurinkoa palvoneissa riiteissä, joilla anottiin hyvää satoa. Silloisilla pelloilla kasvoi vehnää, ohraa, papuja, herneitä ja pellavaa.

Tutkijat havaitsivat löydöissään yhtäläisyyksiä Pohjois-Italian Alpeilta tehtyihin löytöihin, jotka on ajoitettu samanikäisiksi. Myös niiden on tulkittu kuvaavan tuonaikaisia elinympäristöjä.

– Löytöjen perusteella Tanskan ja Italian kivikautisilla viljelijöillä oli samanlaisia uskomuksia Auringon satoa siunaavasta voimasta. Karttakivet eivät olleet alueellinen ilmiö vaan trendi Euroopan henkisessä ja hengellisessä kehityksessä, arvioi arkeologi Flemming Kaul LiveScience (siirryt toiseen palveluun)-lehden haastattelussa.

Tähtikarttoja luolamaalauksissa?

Maailman vanhimmat kartat ovat astronomisia ja ne on maalattu luolien seiniin, sanoivat ranskalaisia, espanjalaisia, saksalaisia ja turkkilaisia luolamaalauksia tutkineet brittiarkeologit kaksi vuotta sitten.

Edinburghin (siirryt toiseen palveluun) ja Kentin yliopistojen tutkimuksen mukaan maalaukset osoittavat, että ihmiset käsittivät jopa jo 40 000 vuotta sitten, että tähtien asema yötaivaalla muuttuu hyvin hitaasti mutta varmasti vuosituhansien aikana.

Jopa Maan akselin hidas kallistuminen oli tiedossa kauan ennen kuin havainnosta kunnian saaneet antiikin kreikkalaiset pääsivät sitä perille, tutkijat päättelivät.

Mustalla maalattuja kuvia makaavasta ihmisestä ja eläinhahmoista hänen ympärillään.
Lascaux'n luolastoon erilliseen kuiluun maalatun kuvan eläimet on tulkittu sarvikuonoksi, hanheksi tai sorsaksi ja teurastetuksi puhveliksi tai alkuhäräksi. Kokonaisuudella on päätelty olleen šamanistinen merkitys, mutta brittitutkijoiden mukaan taiteilijalla onkin voinut olla astronominen syy. Caroline Blumberg / EPA

Tutkijat selvittivät maalausten ikää kemiallisesti väriaineiden perusteella ja vertasivat tulosta tähtien asemiin muinaisina aikoina.

He tulivat siihen tulokseen, että eläinten kuvat ajoittavat symbolisesti tähtikuvioita ja komeettojen kaltaisia taivaan erityistapahtumia.

He purkivat selkokielelle myös yhden kuuluisimman luolamaalauksen symboliikan: ranskalaisen Lascaux'n luolaston arvoituksellinen kuva, joka näyttää esittävän eläinten ympäröimää kuolevaa ihmisä, saattaa olla muistiinpano komeetan iskusta noin vuonna 15200 eaa.

Lue seuraavaksi