1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rakentaminen & kiinteistöt

Kiinnostaisiko asua kerrostalossa, joka muovautuu toiveidesi mukaan? Katso Tallinnan arkkitehtiopiskelijoiden ideat Uuteenkaupunkiin videolta

Ryhmärakennuttamiskohteita on Suomessa vasta vähän, mutta rakentamismuodon suosioon uskotaan.

Rakentaminen & kiinteistöt
Arkkitehtiopiskelijat loihtivat unelmataloja Uuteenkaupunkiin
Arkkitehtiopiskelijat loihtivat unelmataloja Uuteenkaupunkiin

UusikaupunkiUudesta kerrostalosta kotia mielivällä on sananvaltaa tulevan asuntonsa ratkaisuihin tiettyyn pisteeseen asti, mutta tuskin koko taloon jo suunnitteluvaiheessa. Osallistavassa asuntotuotannossa asiakasta kuullaan enemmän, ja jo alkuvaiheessa.

Uudenkaupungin keskustaan on suunnitteilla ryhmärakennuttamiskohde, jonka asukasryhmää kootaan parhaillaan.

Kaupungissa on työpaikkoja. Sen takaa Valmet Automotiven autotehtaan hyvä tilauskanta, mutta monet käyvät vain töissä Uudessakaupungissa.

Kaupunginlahden läheisyyteen uutta kerrostalokohdetta rakentava Varpe Oy uskoo, että ryhmärakennuttamisen malli voisi toimia. Idean on laittanut alulle KOTIOS-palvelun yrittäjä Veli-Pekka Rajala.

– Kaikki lähti siitä, kun sain tiedon, että Varpella on hyvä tontti Uudenkaupungin keskustassa. Se on kuin lottovoitto meille. Uusikaupunki on sopivan haasteellinen paikka, kertoo Rajala.

Tontti Blasieholmantiellä, johon suunnitellaan ryhmärakennuttamiskohdetta.
Tontti Blasieholmankadulla, johon ryhmärakennuttamiskohdetta suunnitellaan Uuteenkaupunkiin. Minna Rosvall / Yle

Asukas päättää, millainen kodista tulee

Veli-Pekka Rajala muistuttaa, että yleensä asuntoja rakennetaan keskimääräiselle asukkaalle ja asuntotarjonta näyttää kaikkialla samalta. Vain sijainti merkitsee kuluttajalle paljon.

Osallistava asuntotuotanto kysyy ensin asiakkaalta, mitä hän haluaa. Rakentaja uskaltaa rakentaa erilaista, kun hän tietää toiveet.

– Yleensä uuden kerrostaloasunnon ostaja saa päättää lähinnä pintamateriaaleista ja väliseinien paikoista, mutta nyt vaikutusmahdollisuuksia on enemmän, kertoo kerrostalohankkeen rakentamisesta vastaavan Varpen tekninen johtaja Jussi Varpe.

Yrittäjä Veli-Pekka Rajala ja Varpen tekninen johtaja Jussi Varpe suunnittelevat ryhmärakentamiskohdetta Uuteenkaupunkiin.
Yrittäjä Veli-Pekka Rajala ja Varpe Oy:n tekninen johtaja Jussi Varpe uskovat, että ryhmärakentaminen sopii Uudenkaupungin keskustaan.Minna Rosvall / Yle

Käytännössä rakentaminen ryhmärakennuttamista säätelevän lain piirissä vaatii sen, että vähintään neljä kotitaloutta päättää rakentaa yhdessä.

Uudenkaupungin hankkeessa tarvitaan alkuvaiheessa vähintään 15–20 kotitaloutta, jotta kerrostalo alkaa nousta. Määrä on mahdollista tuplata myöhemmin, jos kiinnostusta on. Ensimmäisen kerrostalon rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuonna.

Uudenkaupungin Kaupunginlahti
Ryhmärakentamiskohde tulee Uudessakaupungissa kaupunginlahden päähän, puiden takana pilkottavan valkoisen kerrostalon eteen.Minna Rosvall / Yle

Tallinnan arkkitehtiopiskelijat laittoivat tontin hehkumaan

Ideoita tontille tulevien talojen toteuttamiseksi on haettu Virosta saakka.

Tallinnan teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijat ovat osallistuneet arkkitehtikilpailuun 13 työllä. Niistä valitaan viisi parasta, mutta yrittäjä Veli-Pekka Rajala kertoo, että mahdollisesti kaikki muutkin kilpailutyöt voidaan näyttää asukkaille.

Töitä arvioivassa kilpailuraadissa ovat mukana KOTIOS:n ja Varpen lisäksi edustajat Uudenkaupungin kaupungilta, ARA:lta ja arkkitehti Janne Laukka, joka edustaa yritystä Arkkitehdit LSV. Hänestä tulee hankkeen arkkitehti ja pääsuunnittelija.

– Nämä ovat virikekuvia, jotka avaavat asukkaiden ajatuksia. Haluamme näyttää, että rakennuksen ei tarvitse aina näyttää samanlaiselta kuin vakiotuotanto. Poimimme ideoista parhaat palat ja annetaan ammatti-arkkitehdin tehdä siitä esitys, joka voi olla rakentamisen pohjana, kertoo Veli-Pekka Rajala.

Tekninen johtaja Jussi Varpe pitää ideoita toteuttamiskelpoisina, mutta mukana on aika korkealentoisiakin.

– Näiden avulla on hyvä lähteä alkuun. Vanhalla kaavalla on rakennettu paljon. Uudessakaupungissa ei ole ollut uudistuotannolle riittävästi kysyntää. Meillä on ollut rivitalotuotantoa, mutta niidenkin myynnissä on ollut hieman vaikeuksia. Toivottavasti tämä projekti saadaan maaliin saakka, kertoo Varpe.

Uuteenkaupunkiin suunnitellaan Blasieholmankadulle ryhmärakennuttamiskohdetta.
Blasieholmankadulle käännytään Rantakadulta. Tontti sijaitsee vaalean puutalon vieressä.Minna Rosvall / Yle

Miten erilaisten ihmiten toiveet saadaan toteutumaan?

Ryhmärakennuttamislaki tuli voimaan vuonna 2015. Se on lisännyt kuluttajien uskoa asumismuotoon, sillä lain tarkoituksena oli turvata asukkaiden oikeudellinen asema ja helpottaa rahoitusta.

Ryhmärakentamiskohteita on noussut varsinkin Helsingin Jätkäsaareen ja Tampereelle, jossa kaupunki on julkaissut erillisen oppaan ryhmärakennuttamisen pelisäännöistä (siirryt toiseen palveluun). Tampereella on toteutettu ryhmärakentamisella muun muassa peruskorjaushanke puutalokorttelissa.

Veli-Pekka Rajala uskoo, että jopa eläkeläisten ja lapsiperheiden toiveet voivat olla samansuuntaisia.

– Mukaan lähtevien ei tarvitse olla rakennuttamisen ammattilaisia. Tarvitaan vain intoa ja halua perehtyä asioihin ja aktiivista osallistumista päätöksentekoon.

Uuudenkaupungin kaupunginlahden rantaa.
Uudenkaupungin rantanäkymiä. Veneitä on vielä huhtikuussa vähän vesillä. Kuvaushetkellä satoi välillä räntää.Minna Rosvall / Yle

Uusikaupunki haluaa tarjota jotakin uutta

Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén odottaa innokkaasti uusia asukkaita Uuteenkaupunkiin. Hän on mukana arkkitehtikilpailun raadissa ja pitää näkemiään videoita mahdollisista rakennuksista hienoina.

Kaupunki on tehnyt tontille uuden kaavan, joka mahdollistaa ryhmarakennuttamisen.

Leena Arvela-Hellén pohtii, että uusia houkutuksia asukkaiden saamiseksi tarvitaan, sillä ne lisäävät kysyntää. Olemassa oleviin ratkaisuihin ei kannata tyytyä. Lisäksi uusia asuntoja tarvitaan.

– Tiedämme, että autotehtaan työntekijällä kestää vuoden ajan pohtia asumisratkaisuja. Sinä aikana selviää, jatkaako hän matkustamista työpaikalle esimerkiksi Turusta vai muuttaako tänne. Yritämme saada työntekijöitä sitoutumaan muuttamiseen, kertoo Arvela-Hellén.

Ryhmärakentaminen sopisi lähiörakentamiseen

Ammattiryhmät tai suvut ovat rakentaneet yhteisiä koteja Suomessa aiemminkin, mutta kuinka toisilleen vieraiden ihmisten vaatimukset saadaan toteutettua?

Siihen tarvitaan yhteisiä päätöksiä. Käytännössä ryhmä kokoontuu pohtimaan ratkaisuja.

– Jos ihan uniikkia haluaa, pitää ryhtyä omakotirakentajaksi. Yksi tärkeä asia on asumisen hinta. Tässä mallissa säästöä voi syntyä niin, että maksetaan vain siitä, mitä halutaan taloon tulevan. Ekologiset asiat, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö ovat tärkeitä monelle. Asukkaat kertovat toiveensa ja ammattilaiset kertovat, miten ne toteutetaan, kertoo Veli-Pekka Rajala.

Kun koronarajoitukset poistuvat, hankkeesta päästään pitämään yleisötilaisuuksia.

Vaikka arkkitehtiopiskelijoiden ideat näyttävät hulppeilta, Varpen tekninen johtaja Jussi Varpe arvioi, että rakentamisen kustannukset pysyvät samalla tasolla kuin tavallisessa kerrostalossakin.

Veli-Pekka Rajala pohtii, että ryhmärakennuttamista olisi hyvä saada Turkuunkin, josta sellainen vielä puuttuu. Hän pitää Skanssin aluetta mahdollisena tällaiselle rakentamiselle. Myös Raisiosta voisi löytyä idyllinen paikka hankkeelle, mutta juuri nyt siitä ei keskustella aktiivisesti, koska Rajala keskittyy Uudenkaupungin hankkeeseen.

Rajala muistuttaa vielä, että vanhojen lähiöiden korjaus olisi mahdollista ryhmärakennuttamisen avulla. Lähiöiden vetovoimaa saataisiin kasvatettua.

– Turku ja moni muu kaupunki on asettanut erittäin kunniahimoisia hiilijalanjälkitavoitteita, ja vanhan asuntokannan saaminen energiatehokkaaksi tuo haasteita. Lähiöt eivät kiinnosta niin sanottuja kovan rahan rakentajia. Etsimme Varpen kanssa kerrostaloyhtiötä, joka olisi kiinnostunut yhteiskehittämisen hengessä yhteistyöstä, kertoo Rajala.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 16.4. kello 23.

Lue lisää:

Hullun hommaa vai tulevaisuuden valtavirtaa? Seitsemän kysymystä mietittäväksi kimpparakentajalle

Kuningaskuluttaja: Ryhmärakennuttamisen pullonkaulana rahoitus (8.12.2015)

Lue seuraavaksi