1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puoliväliriihi

Analyysi: Annika Saarikko, montako kertaa keskusta voi uhata hallituksesta lähtemisellä?

Lähtöuhkailuista on tullut etenkin keskustan ja vihreiden poliittista suostuttelutekniikkaa, Ari Hakahuhta kirjoittaa.

puoliväliriihi
 Pääministeri Sanna Marin (vas.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, opetusministeri Jussi Saramo ja sisäministeri Maria Ohisalo.
Annika Saarikko (kesk.) hallituskumppaneiden ympäröimänä eduskunnan kyselytunnilla 8. huhtikuuta. Vasemmalta Sanna Marin, Anna-Maja Henriksson, Annika Saarikko, Jussi Saramo ja Maria Ohisalo.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kun vaikeat ratkaisut hallituksessa ovat kynnyksellä, ministerien puheet julkisuudessa kovenevat. Kuntavaalien lähestyminen ei myöskään ole omiaan hillitsemään kielenkantimia.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko väläytti puolueensa hallituksesta lähtöä Kotimaa-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) perjantaina. “Hallituksessa ollaan tai ei olla hallituksen linjan tai asioiden vuoksi, ja se veri punnitaan jo puoliväliriihessä”.

Saarikon väläyttelyssä on kyse työllisyyden parantamisen keinoista ja talouspolitiikasta. Näistä asioista hallitus linjaa puoliväliriiheksi kutsutussa talousneuvottelussa puolentoista viikon kuluttua.

Saarikko viestii kommentillaan puolueensa haluavan uskottavia työllisyystoimia ja uskottavan julkisen talouden näkymän tulevaisuuteen.

Väläyttely on piikki SDP:lle ja pääministeri Sanna Marinille. Viesti on: jos hallitus ei kykene ratkaisuihin, jotka saavat talouden kasvuun, yritykset palkkaamaan lisää väkeä ja työllisyyden paranemaan, vaihtoehtona ovat leikkaukset tai veronkorotukset.

Saarikon eroväläyttely ei ole ensimmäinen kerta, kun keskusta on niin sanotusti pappia kyydissä tässä hallituksessa.

Ilmiön noteerasi myös poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta viestipalvelu Twitterissä.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Vuoden aikana puhetta sekä erosta että eron vastuuttomuudesta

Miltei samaan hengenvetoon hallituseron väläytysten kanssa keskusta on korostanut, että vaikeina aikoina puolue kantaa vastuuta, hallituksesta lähtemistä ei voisi pitää isänmaan etuna.

Politiikka on siitä kummallista, että kahden näin erilaisen puhetavan yhdistäminen näyttää onnistuvan.

Tähän asti Annika Saarikko on halunnut tulla tunnetuksi yhteistyön rakentajana sekä puolueessa että hallituksessa. Kun Saarikko kävi puheenjohtajakisaa Katri Kulmunia vastaan loppukesästä 2020, yksi teema oli juuri se, ettei koko ajan voi olla epäselvää, onko keskusta hallituksessa vai ei.

Tässä muutama keskustatokaisu takautuvassa järjestyksessä.

Huhtikuu 2021

“Hallituksessa ollaan tai ei olla hallituksen linjan tai asioiden vuoksi, ja se veri punnitaan jo puoliväliriihessä”. Tämä on siis keskustan viimeisin ulostulo, Saarikon haastattelu Kotimaa-lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Helmikuu 2021

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvinen kielsi Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että keskustassa käytäisiin koko ajan hallituskeskustelua: “että ollaanko hallituksessa vai ei, niin ei se pidä paikkaansa”.

Kesäkuu 2020

Ennen juhannusta Annika Saarikolla oli sama viesti. Käytiin keskustan puheenjohtajakisaa ja Saarikko lausui Ylelle. “Jos joku asia on ratkaistu, niin sitten sen takana seistään”.

Saman päivän Ilta-Sanomissa Saarikko vakuutti (siirryt toiseen palveluun), ettei puolue jätä hallitustyötä kesken: “Ovenraossa roikkuessa tulee kylmä. Olemme valinneet tien, jossa kannamme vastuuta.”

Kesäkuun alku 2020

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) jyrähti Länsi-Savo -lehdelle kesäkuun alussa (siirryt toiseen palveluun), että “SDP haluaa hajottaa esityksellä maakunnan ja hallituksen. Tämä on hallituskysymys.”

Kyse oli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta. Tarkemmin siitä, kuuluuko Savonlinna sote-ratkaisussa Pohjois- vai Etelä-Savoon. Leppä puolusti Savonlinnan kuulumista Etelä-Savoon Pohjois-Savon sijaan.

Antti Kurvinen eduskunnassa 5.3.2020
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi Ylen A-studiossa 3. kesäkuuta 2020, että syksyn budjettineuvotteluissa työllisyystoimet ovat keskustalle ehdoton kynnys.

Pari päivää aiemmin Antti Kurvinen oli julistanut Ylen A-studiossa, kuinka tärkeitä syksyllä hallituksen budjettineuvotteluissa työllisyysratkaisut ovat: “Keskustalle ei ole sellaista vaihtoehtoa, että syksyllä ei päätettäisi työllisyystoimista. Se on meille ehdoton kynnys, että on syksyllä tultava päätös työllisyyden nostamisesta.”

Usein politiikassa kynnyskysymyksellä tarkoitetaan hallitukseen osallistumisen tai hallituksessa pysymisen ehtoa.

Syyskuu 2019

Silloinen elinkeinoministeri Katri Kulmuni kävi puolueen puheenjohtajakisaa puolustusministeri Antti Kaikkosta vastaan. Kulmuni muistutti omassa pamfletissaan (siirryt toiseen palveluun), linjapaperissaan, että “sekin on mahdollista, ettei koko hallitusta ole kohta olemassakaan”.

Myös vihreät on käyttänyt eroa vääntömomenttina julkisuudessa

Keskustan hallituksessa olon haluja on kyselty koko vaalikausi. Puolueen lisäksi myös toimittajat ovat kysymyksillään ruokkineet tätä keskustelua.

Myös vihreät ovat käyttäneet julkisessa keskustelussa vääntömomenttina hallituksesta lähtemistä.

Viime kesänä vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo julisti Iltalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että puolue harkitsee hallituksessa jatkamisen mielekkyyttä, jos ilmastopäätöksiä ei synny: “Jos pysähdytään tai mennään taaksepäin, meidän pitää miettiä vakavasti hallituksessa olemistamme”.

Lähdön väläyttely on puhetta sekä kannattajille että hallituskumppaneille

Lähtemisuhasta tai pysymisestä hallituksessa on tullut poliittisen retoriikan eli poliittisen suostuttelupuheen arkea.

Hallituksesta lähdön väläyttely on puhetta sekä puolueen omille kannattajille että hallituskumppaneille.

Omille halutaan kertoa, että aatetta ei ole myyty ja puolue on hallituksessa tiukkana. Kuntavaalien alla viesti on myös äänestäjille: meitä kannattaa yhä äänestää.

Keskustan kannalta merkittävää on, piirtyykö Sanna Marinin johtama ministerikatras ihmisten mieliin punamulta- vai punavihreänä hallituksena.

Niinpä esimerkiksi turvetuottajien asemasta saattaa tulla kokoaan suurempi kiista hallituksen puoliväliriihessä keskustan ja vihreiden välillä. Turve tuskin hallitusta kaataa, mutta turpeesta kiistely on käyttökelpoinen vertauskuva eri aatteille.

Kiistoissa monipuoluehallituksen päätös on aina kompromissi puolueiden välillä.

Hallituskumppaneille väläyttelypuheella halutaan kertoa siis, että jokin asia on puolueelle – aikuisten oikeesti – tärkeä. Hallituskumppanin olisi jossakin asiassa syytä ymmärtää ja suostua sovitteluratkaisuun, jonka väläyttelijäpuolue kehtaa omille kannattajilleen esitellä.

Hallitus menettäisi enemmistönsä keskustan tai vihreiden lähtöön

Keskusta ja vihreät ovat Sanna Marinin hallituksessa vahvemmassa asemassa kuin vasemmistoliitto ja RKP.

Keskustalla ja vihreillä on enemmän kansanedustajia, niiden lähdössä lähtisi hallitukselta myös enemmistö eduskunnassa. Vasemmistoliiton tai RKP:n erossa hallituksella säilyisi vielä niukka enemmistö eduskunnassa.

Joskus on toki menty puheita pidemmälle.

Edellisellä vaalikaudella silloinen keskustapääministeri Juha Sipilä kaatoi hallituksensa, kun hallituksen sote- ja maakuntauudistus karahti karille eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Vihreät erosi Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta syksyllä 2014, kun hallituksen enemmistö puolsi Fennovoiman ydinvoimalaluvan muutosta.

Vasemmistoliitto erosi samasta, mutta silloin vielä Jyrki Kataisen (kok.) johtamasta hallituksesta keväällä 2014, kun hallitus päätti säästöpaketista. Vasemmistoliitto ei hyväksynyt sitä, että työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tukiin ei tullut täysimääräistä indeksikorotusta.

Hallituspuolueissa on keskenään eriäviä odotuksia puoliväliriihestä

Rokotteet ovat tuoneet toivoa koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Hallituspuolueillakin on taas energiaa avata uusia taistelurintamia muussa politiikassa.

Ylen huhtikuun alussa julkaisema kysely kansanedustajille paljasti, että hallituspuolueissa on erilaisia odotuksia, pitääkö jo tämän kuun hallituksen puoliväliriihessä ryhtyä sopeuttamaan maan taloutta koronan jälkeiseen aikaan. Pitäisikö siis jo nyt miettiä, miten koronalasku maksetaan?

Keskustan ja RKP:n kansanedustajista kyselyyn vastanneiden enemmistö halusi sopeutusratkaisuja jo nyt. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajien vastaukset painottuivat siihen, ettei sopeutustoimia ole tarve kiirehtiä.

Mutta pohditaanpa vielä jutun otsikon kysymystä.

Jos sutta huutaa monta kertaa, ottaako huutoa lopulta kukaan enää vakavasti?

Voit keskustella hallituspuolueiden toimintatavoista keskiviikkoon 14.4.2021 kello 23 asti. Napauta jutun lopussa keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Ylen kysely: Keskustan ja RKP:n kansanedustajat haluavat kehysriihestä sopeutuspäätöksiä – SDP, vasemmistoliitto ja vihreät: Ei leikkauslistoille

Analyysi: Työllisyyspäätökset valuivat jälleen hallitukselle – työmarkkinajärjestöt eivät päässeet sopuun työttömyysturvasta

Lue seuraavaksi