1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. omaishoito

Lähiomaisen auttamisen takia saa pian olla pois töistä palkatta – uudistus on torso, katsovat ammattiliitot ja valmistautuvat ajamaan palkallisuutta

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja OAJ ajavat palkallista omais- tai saattohoitovapaata. Muillakin liitoilla tarve on nousemassa esiin.

omaishoito
Omaishoitaja on vastassa kun hänen aviomiehensä saapuu taksilla kotiin.
Omaishoitovapaata voisi käyttää esimerkiksi oman vanhemman auttamiseen lääkärikäynnille.Petteri Bülow / Yle

Työntekijälle on tulossa oikeus olla pois töistä lähiomaisen auttamisen takia. Vapaata voisi käyttää esimerkiksi omaisen saattamiseen lääkärikäynnille tai kuolemansairaan omaisen saattohoitoon. Palkatonta omaishoitovapaata saisi pitää viisi päivää vuodessa.

Suurta suosiota uusi omaishoitovapaa tuskin saavuttaa, koska suurin osa työntekijöitä välttelee palkattomia vapaita viimeiseen asti.

Yle kysyi suurimmilta ammattiliitoilta niiden valmiutta ryhtyä ajamaan omaishoitovapaata palkalliseksi työehtosopimusten kautta.

Väestön ikääntyminen merkitsee sitä, että yhä useammalla työikäisellä on huolta vanhemmistaan. Se alkaa näkyä myös työpaikoilla. Lue lisää:

Heikki Valkama: Viisas työnantaja ei julista surevalle ensimmäisenä, että suru ei sitten ole sairaus

Robert Sundman: Väestö ikääntyy, mutta miksi mummin vieminen sairaalaan vaatii silti lomapäivän käyttämisen?

Juko ja OAJ ovat ajaneet palkallista saattohoitovapaata

Palkansaajaliittojen mukaan omaishoitovapaan kirjaaminen lakiin selkeyttää tilannetta. Uudistus jää kuitenkin torsoksi, koska ajalta ei makseta palkkaa.

Seitsemän haastateltua liittoa ovat kaikki valmiit ajamaan omaishoitovapaata palkalliseksi omissa työehtosopimusneuvotteluissaan.

Liitoista kolmella palkallinen omaisiin liittyvä vapaa oli neuvottelupöydässä jo viime keväänä. Niillä tavoite on kaikkein todennäköisimmin mukana neuvotteluissa myös ensi keväänä.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ajoivat sopimuksiinsa saattohoitovapaata.

– Niissä tilanteissa, joissa kuoleman läheisyys on selvillä, ihminen ei ole vahvimmillaan työelämässäkään. Sen vuoksi me on lähdetty hakemaan vapaata nimenomaan saattohoitotilanteisiin, Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo.

Saattohoitovapaa on Löfgrenin mukaan päänavaus. Yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän läheisten apua omaisista huolehtimiseen.

– Tulevaisuudessa sen lisäksi, että hoidat lapsesi, niin voi olla, että hoitovelvoitteita on aiempaa enemmän myös suhteessa omiin vanhempiin.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL yritti edistää viime keväänä viiden päivän palkallista vapaata omien vanhempien hoidon järjestämiseen.

– Siitä käytiin hyvää keskustelua ja kaikki kyllä näkivät, että tällaiselle on tarvetta, JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch sanoo.

Hän uskoo, että myönteistä palautetta kerännyt tavoite on mukana jatkossa, vaikka tavoitteita ei ole vielä vahvistettu.

Pienituloiset eivät ota palkatonta vapaata

Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa ja Teollisuusliitossa on keskusteltu palkallisesta vapaasta, mutta se ei ole edennyt neuvotteluihin asti.

Ensi kevään neuvottelutavoitteita vasta pohditaan useimmissa ammattiliitoissa. Palkallinen omaishoitovapaa otetaan tavoitteeksi, jos jäsenistö sitä toivoo.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sallinen uskoo, että tarve omaishoitovapaisiin lisääntyy.

– Ikääntyneitä on entistä enemmän ja monilla on vastuuta omaisten hoidosta, joten varmasti paineet tämäntyyppisiin vapaisiin kasvaa.

Hänen mukaansa palvelualoilla palkat ovat pienet, joten palkattomia vapaita ole helppo ottaa.

– Niin kauan kun siitä ei mitään korvauksia makseta, en usko että se räjähdysmäisesti alkaa kasvaa.

Myös Teollisuusliitossa omaisten hoitoon tarkoitettu palkallinen vapaa on noussut esiin.

– On ollut esillä, mutta ei ole päässyt maaliin asti, sanoo teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen ja korostaa, että asia on tärkeä.

Seuraavista syksyllä alkavista neuvotteluista ei Teollisuusliitossa osata sanoa mitään "kun ei tiedetä edes kenen kanssa neuvotellaan". Suurin sopimuskumppani Teknologiateollisuus jakautui kahtia ja irtautuu osittain tes-neuvotteluista.

Äitiys- ja isyysvapaiden palkallisuus tulee tes-sopimuksista

Monissa liitoissa nähdään, että omaishoitovapaan säätäminen lakiin on ensimmäinen askel.

Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta muistuttaa, että tes-neuvotteluissa on saatu sovittua monilla aloilla esimerkiksi äitiys- ja isyysvapaiden palkallisuudesta.

– Kun omaishoitovapaa on tulossa lakiin, se on ensimmäistä kertaa akuutti aihe, Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja sanoo. Hänen mukaansa palkallinen vapaa nousee erittäin todennäköisesti esiin, kun neuvottelutavoitteita kootaan syksyllä.

Jukon Maria Löfgrenin mukaan saatto- tai omaishoitovapaa sopii hyvin kuumana käyvään keskusteluun paikallisesta sopimisesta.

– Yksi mahdollisuus on, että lähdetään laajentamaan tämän tyyppistä palkallista vapaata paikallistasolta käsin. Silloin se vaihtelee työpaikoittain.

Lääkeannostelija
Työntekijät hoitavat omaisiaan työaikajoustojen puitteissa tai vapaapäivinä, jos hoito ei työn ohessa onnistu. Palkattomia vapaita vältetään.Jari Kärkkäinen / Yle

Kela-korvaus helpottaisi työnantajan kustannusta

Neuvottelut työnantajien kanssa omaishoitovapaan palkallisuudesta helpottuisivat, jos Kela korvaisi kuluja poissaoloista työnantajalle samaan tapaan kuin korvataan sairauspäivien kuluja. Tämä vaatisi lainmuutosta.

– Koko kustannus ei tulisi kaikkineen työnantajalle vaan tietyn osuuden saisi Kelalta. Sen jälkeen liitot voivat omissa neuvotteluissaan ajaa eteenpäin, Rönni-Sallinen sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi, että Kela maksaisi palkattomista vapaista työntekijälle päivärahaa.

Työnantajalle palkatonkin ylimääräinen vapaa on rasite

Työnantajien näkemyksen mukaan vapaata on saanut tarvittaessa joustavasti.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan palkattomista vapaista ja muista työajan järjestelyistä sovitaan työpaikoilla hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Toiveena on, että näistä voidaan jatkossakin sopia työpaikan olosuhteet huomioiden, EK:n työelämän lainsäädännön asiantuntija Katja Miettinen sanoo.

Hän toteaa, että laissa ei ole säädetty palkanmaksuvelvollisuutta minkään perhevapaan ajalle vaan ne ovat lähtökohtaisesti palkattomia.

– En pidä todennäköisenä, että tämä omaishoitovapaa jollain tavalla poikkeaisi muista perhevapaista tältä osin. Työehtosopimusten perusteella osa perhevapaista voi olla osittain palkallisia.

Palkattomastakin vapaasta koituu työnantajalle usein vaivaa ja kustannuksia.

– Joillakin toimialoilla työntekijän jokaiselle poissaolotunnille tarvitaan sijainen ja usein haasteena on se, että sijaista on vaikea löytää lyhyellä varoitusajalla ja lyhyeen sijaisuuteen.

Jos taas poissaolijan työt jaetaan muille työntekijöille, voi syntyä ylityökustannuksia. Perehdyttämisestä syntyy kuluja, mutta tekemättä jääneestä työstä aiheutuu tulonmenetyksiä.

Selvitys: Palkattomilla vapailla hoidetaan omia asioita

Myöskään Suomen Yrittäjät ei näe suurta tarvetta omaishoitovapaan sääntelylle. Asioista voidaan sopia työpaikoilla ja työntekijät tekevät itse järjestelyjä muutenkin. Palkaton poissaolo ei ole ensisijainen keino.

– Selvityksemme perusteella palkatonta vapaata saa erilaisiin tarpeisiin erittäin joustavasti jo tällä hetkellä, on ne tarpeet sitten omaisen hoitamiseen liittyviä tai jotain aivan muuta. Siksi lakiin säädetty subjektiivinen oikeus ei ole välttämätön Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Hän ymmärtää, että direktiiviin perustuva omaishoitovapaa on säädettävä jonkinlaisessa muodossa.

Suomen Yrittäjät teki viime vuonna selvityksen työaikajoustoista.

Sen mukaan työntekijöiden yleisin syy palkattomalle vapaalle oli omien asioiden hoito. Sairaan läheisen hoidon mainitsi 17 prosenttia vastaajista ja perheenjäsenen auttamisen 30 prosenttia.

Liki 70 prosentilla vastaajista oli mahdollisuus sopia joustavista työjärjestelyistä työntekijän tarpeiden takia. Puolet vastaajista oli saanut palkatonta vapaata tarvitessaan, noin 40 prosenttia ei ollut vapaata tarvinnut ja seitsemän prosenttia ei ollut saanut palkatonta vapaata.

Viime tingassa ilmoitettu vapaa haittaa työnantajaa

Subjektiivinen oikeus, jossa työntekijällä on yksipuolisesti oikeus ilmoittaa poissaolosta voi Mäkelän mukaan aiheuttaa ongelmia.

– Meillä on paljon työpaikkoja, joissa pitää olla jokin vähimmäismiehitys, näin on ennen kaikkea hoitoalalla. Jos sitten yksi henkilö kovin lyhyellä varoitusajalla ilmoittaa olevansa pois niin se tietysti aiheuttaa haasteen, että mistä saadaan pätevä henkilö tilalle.

Palkallinen omaishoitovapaa kuulostaa yrittäjien korviin vielä pahemmalta.

– Työnantajille kaikki lisäkustannukset näkyvät suoraan siinä, mitkä ovat yritystoiminnan harjoittamisen edellytykset.

Jos palkallisuus säädettäisiin laissa, korvattavuus työnantajalle olisi seuraava askel.

– Sairaspäivärahallahan katetaan valtaosa sairastumiseen liittyvästä kustannuksesta, niin kyllä tähän sitten jokin vastaava malli pitäisi kehittää.

Nykyisin työntekijällä on oikeus saada vapaata lähiomaista kohdanneen äkillisen tilanteen osalta. Kyseeseen tulee esimerkiksi sairaskohtaus tai kuolemantapaus. Omaishoitovapaa on tarkoitettu vähemmän kiireellisiin tilanteisiin.

Lue myös:

Omaisen saattohoito tulossa ensi kertaa lakiin perusteeksi poissaololle työstä – vapaata voi ottaa myös läheisen käyttämiseen lääkärissä

Lue seuraavaksi