1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Uhraatko kodin neliöitä etätoimistoksi? Pakkoetätyön kulut eivät kuulu työntekijälle – asia otetaan tes-pöytään, sanovat kahden ammattiliiton johtajat

Etätöitä on tehnyt kuluneen vuoden aikana puolet kaikista työntekijöistä eli miljoona suomalaista ja heidän perheensä.

etätyö
Susanne Ojaniemi opettaa luokkaansa etäyhteyden välityksellä omasta makuuhuoneestaan.
Etätyöt nappaavat monesta kodista nurkan tai joskus kokonaisen huoneen. Myös ergonomia saattaa jättäää toivomisen varaa. Jarkko Riikonen / Yle

Pandemia on muuttanut monen kodin osittaiseksi etätoimistoksi.

Parhaimmassa tapauksessa työntekijän kotoa löytyy toimistoksi soveltuva huone, mutta usein kotitoimisto pystytetään keittiön pöydän reunalle tai lapsen makuuhuoneeseen.

Joka tapauksessa työtilaksi on täytynyt käyttää kodin neliöitä. Etätöitä on tehnyt (siirryt toiseen palveluun) kuluneen vuoden aikana puolet kaikista työntekijöistä eli miljoona suomalaista ja heidän perheensä.

Viikonloppuna arkkitehti, asuntorakentaja ja Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö varoittivat kodin muuttumisesta vaivihkaa toimistoksi. He ehdottivat yhdeksi ratkaisuksi yhteisiä, erikseen varattavia etätyötiloja esimerkiksi taloyhtiön vähällä käytöllä oleviin tiloihin.

Näin koti voisi pysyä kotina.

Etätoimistojen kulut liittojen sopimuspöytään

Niin yhteiset etätyötilat kuin lisäneliöiden hankkiminenkin maksavat.

Eri alojen asiantuntijoita ja esimiehiä edustava sttk:laisen ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen katsoo, että kotona tehtävästä etätyöstä koituvat kulut eivät saa jäädä ainakaan työntekijän maksettavaksi.

– On väärä ajatusmalli, että työntekijän täytyisi itse hoitaa kotona tehtävän työn kustannukset.

Malisen mukaan kulujen kattaminen kuuluu työnantajalle tai verottajalle, mutta pääasia on, että ne eivät jää palkansaajan kannettaviksi.

– Olisihan se erikoista että, jos joudut vuokraamaan työtilan, joudut kompensoimaan sen omasta palkasta. Eihän työnantaja nytkään veloita työtilojen kuluja, vaan hoitaa ne täysimääräisesti.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen .Roni Rekomaa / Lehtikuva

Pakkoetätyötä

Myös akavalaisen Tekniikan Akateemisten (TEK) toiminnanjohtaja Jari Jokinen on samoilla linjoilla.

– Työtilojen järjestäminen ei saa jäädä työntekijän velvollisuudeksi, Jokinen linjaa.

Hän korostaa etätyön hyviä puolia, mutta myös sitä, että tilanteeseen on jouduttu koronan takia valmistautumattomina. Nyt etätyöt ja paikkariippumattomuus alkavat kuitenkin vakiintua työmuodoksi.

TEK:n Jokisen mukaan suurin osa suurten yritysten pääkonttoreista on kiinni ja toimistoon sopii mennä vain perustellusta syystä. Niinpä etätyöskentely on ollut jo vuoden käytännössä pakollista.

Etätyöhön on suhtauduttu ymmärtäväisesti, koska Jokisen mukaan kaikki ovat käsittäneet, että poikkeusoloissa se on ollut välttämätöntä ja yhteinen etu.

TEK:n tietojen mukaan työantajat eivät maksaneet työntekijöille mitään erityisiä korvauksia kodin käyttämisestä toimistona.

– Nyt poikkeusolot ovat kestäneet runsaan vuoden ja alkaa olla aika rakentaa pelisäännöt. Ainakin työhuoneen vuokrakuluista pitää ehdottomasti sopia, Jokinen sanoo.

Pron tavoin myös TEK:ssä halutaan tuoda etätyön kustannukset työehtosopimuksiin.

Jari Jokinen
Jari JokinenMarkus Sommers / Tek

– Nämä kysymykset pitää ehdottomasti ottaa esiin. Tes-pöytä olisi siihen luontevin paikka.

Etätyökäytäntöjen arvioidaan jäävän merkittävästi aiempaa yleisemmäksi pandemian jälkeenkin ja siksi Malisen ja Jokisen mukaan kustannusten jaosta on päätettävä pian.

– Kyllä etätyöhön liittyvät asiat varmasti tulevat työehtosopimusneuvotteluissa pöydälle. Mutta mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, se arvioidaan meillä kevään aikana, Malinen sanoo.

Nyt verotuksessa työhuonevähennystä (siirryt toiseen palveluun) voi saada korkeintaan 900 euroa tai erikseen todellisten kulujen mukaan. Pron sopimusneuvottelut alkavat elokuussa, jolloin teknologiateollisuuden työehtosopimus on päättymässä.

Toimistojen neliöt mietitään uudestaan

Työnantajapuolella Malisen ajatukselle ei löydy minkäänlaista vastakaikua. Etätyökysymyksiä ei haluta tes-pöytiin.

– Nämä ratkaisut tehdään yritystasolla, sanoo Palvelualojen työnantajaliitto Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Myös Aarton mukaan etätyö tulee jäämään pysyvästi yleisemmäksi, kuin ennen pandemiaa. Hän uskoo, että samalla toimistot tulevat pienentymään.

– Moni yritys miettii tilojen käyttöä uudestaan. Näyttää siltä, että nyt varaudutaan siihen, että koko henkilöstö ei ole yhtä aikaa paikalla. Silloin voitaisiin tulla toimeen pienemmillä tiloilla.

Mutta se, kuinka paljon toimistoneliöistä luovutaan ja kotityötä lisätään alkaa selvitä Aarton mukaan vasta alkusyksynä.

Dna:lla lähes kaikki etätöissä, mutta toimistoon saa mennä

Puhelinoperaattori Dna:ssa ehdittiin siirtyä laajasti etätöihin jo ennen viruksen aiheuttamaa yleistä digiloikkaa. Etätyömahdollisuutta kuitenkin laajennettiin, niin että asiakaspalvelutyönkin voi tehdä kokonaan etänä. Aikaisemmin oli mahdollista tehdä etänä 1-2 päivää viikossa.

Nyt 95 prosenttia Dna:n työntekijöistä voi tehdä työnsä vaikka kotoa. Ainoastaan myymälöiden työntekijöille se ei ole mahdollista.

– Etätyön mahdollisuuden käyttäminen on kuluneen vuoden aikana pompsahtanut, sanoo toimihenkilöiden pääluottamusmies Mika Oja.

Anniina Keiskanderin etätyöpiste Helsingissä.
Etätoimistoja on monessa kodissa. Miljoona suomalaista teki viime vuonna etätöitä, mutta yleensä niiden ehdoista ei ehditty sopia etukäteen poikkeusolojen takia. Anniina Keiskander

Ojan mukaan Dna:lla ei ole keskusteltu siitä, miten kodin käyttämistä toimistona pitäisi korvata, koska etätyö ei ole pakollista.

– Meillä ei ole erillisestä korvauksesta puhuttu, koska toimipaikat ovat auki ja työntekijä voi itse valita meneekö toimistolle.

Dna:n Oja, TEK:n Jokinen ja Pron Malinen ovat kaikki huolestuneita etätyön muista pitkän ajan ilmiöistä, kuten työssä jaksamisesta, ergonomiasta ja työterveyshuollosta. Myös vakuutukset olisi syytä mietittävä uudestaan.

– Olisi hyvä, että työnantajan työtapaturmavakuutukset olisivat paikasta riippumattomia. Moni työnantaja on hankkinut vapaaehtoisia tapaturmavakuutuksia, mutta parasta olisi että tämä olisi lakisääteistä, Oja sanoo.

Nyt työnantajan tapaturmavakuutus ei korvaa, jos etätyöläinen vaikkapa kaatuu kotona portaissa työpäivän aikana ja loukkaantuu.

Valtion etätyölinjaukset viilataan toukokuussa

Myös valtion etätyösääntöjä rakennetaan kiireellä. Ehdotuksen monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn säännöiksi esitellään ensi kuussa hallitukselle. Työtä vetää valtiovarainministeriössä Hannu Mäkikangas.

– Lähtökohtana on, että koronapoikkeusolojen jälkeen valtiolla etätyöt ovat aina vapaaehtoisia. Aina voi tehdä työt myös työnantajan osoittamassa paikassa, sanoo Mäkikangas.

Pohjola rakennus asuntoja.
Nyt valmistuvat asunnot on suunniteltu pari vuotta sitten. Lisätilalle on kysyntää, kun etätyöt ovat tulleet koteihin. Markku Rantala / Yle

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla valtion "toimistohotelli", johon kuka tahansa valtion työntekijä voi tulla tekemään töitä. Oman kodin lähistöllä sijaitseva toimistohotelli voisi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi tietoturvan kannalta. Kaikkea työtä ei voida tehdä kotona, saati kahvilassa.

Valtion palkkalistoilla on noin 75000 työntekijää, joista noin puolella on mahdollisuus tehdä etätöitä. Mäkikankaan mielestä valtio ei voi alkaa varustaa joka kotiin etätyöpistettä.

Esimerkiksi taloyhtiön etätyötilojen kustannuksiinkaan valtio ei voisi Mäkikankaan mielestä osallistua.

Lue seuraavaksi