1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lohen kalastus

Tenojoki on Otto Paltolle kuntosali ja monelle se tuo myös leivän pöytään – lääkäri pelkää lohenpyyntikiellon vaikuttavan asukkaiden hyvinvointiin

Utsjoen vastaava lääkäri Heidi Eriksen kertoo, että lohenpyynnin rajoittaminen on ennenkin vaikuttanut paikallisten jaksamiseen.

lohen kalastus
Otto Paltto
Utsjokelainen Otto Paltto on lapsuudestaan saakka pyytänyt lohta. Vaikka hän ymmärtää, miksi viranomaiset ehdottavat lohenpyynnin kieltämistä, niin kuitenkin se tuntuu ikävältä. Vesa Toppari / Yle

UTSJOKI Tenojokilaaksossa odotetaan synkin mielin tulevaa kesää, kun Suomen ja Norjan viranomaiset aikovat kieltää lohenpyynnin kokonaan.

Monelle paikalliselle lohenpyynti on tuonut iloa ja voimia talvea varten, niin myös Tenojokivarren Tanssijoella asuvalle Otto Paltolle.

Paltto näkee kiellossa monta puolta. Hyvää on se, jos kielto kestää vain yhden vuoden ja siitä olisi hyötyä lohikannalle, niin että tulevaisuudessakin on lohta mitä pyytää ja syödä.

– Mutta tällä kertaa tuntuu todella ikävältä, kun koko ikänsä on tottunut pyytämään ja syömään kalaa ja lähtemään joelle silloin kun on halunnut.

– Virkakunta on näin nähnyt ja me varmaankin joudumme tyytymään siihen, arvelee Paltto.

Lohi on Paltolle arkiruokaa ja hän pyytää kesäisin aina kun ehtii. Soutaminen on tuonut mukanaan ruoan lisäksi myös terveyttä. Paltto kuvaileekin Tenoa saamelaisten kuntosaliksi.

– Se on selälle ja käsille hyvä, kivut unohtuvat ja syksyn tullen ihminen on niin notkea, kun on kesän soudellut.

Otto Paltto
Utsjoen kunnassa asuvalle Otto Paltolle lohenpyynti on myös tärkeä tapa ylläpitää terveyttä. Hän kuvailee pyyntiä saamelaisten kuntosalina. Vesa Toppari / Yle

Paltto on varma, että ehdotettu lohenpyyntikielto vaikuttaa ihmisten jaksamiseen.

– Kyllä se vaikuttaa, senhän kuulee jo puheista, miten se vaikuttaa. Se ottaa ihmisten hermoille, kertoo Paltto.

Lohenpyynnin rajoittaminen on ennenkin vaikuttanut ihmisten jaksamiseen

Utsjoen vastaava lääkäri Heidi Eriksen vahvistaa, että jos ehdotus lohenpyynnin kieltämisestä toteutuu, se on haaste paikallisten jaksamiselle. Lohenpyynti on jokisaamelaisen kulttuurin perusta, mutta sen lisäksi tuo myös monelle ruuan pöytään.

– Teno on meidän elämämme virta täällä Saamenmaalla, sanoo Eriksen.

Hän muistuttaa, että Utsjoen elinkeinot ovat muutenkin kärsineet kovasti koronan takia: talvimatkailu on lähes kokonaan loppunut, poronlihaa on vaikea saada myytyä, raja on kiinni ja rajakauppa ei vedä alkuunkaan.

– Monet ovat ajatelleet, että kesä kun tulee ja vähän hellittää, niin kyllähän me siihen asti pärjäämme. Nyt tämä uutinen vielä tähän lisäksi, että meillä Tenokin menee kiinni, niin kyllä se on sellainen taakka monille miettiä, miten nyt pärjää, miten maksaa velat ja voi suorastaan ajatella, että mistä sen leivän saa pöytään.

Heidi Eriksen
Utsjoen vastaava lääkäri Heidi Erikseen sanoo, että Tenojokilaakson ihmisillä ovat hyvät selviytymiskeinot, mutta nyt vaikeuksia kasaantuu enemmän ja enemmän. Vesa Toppari / Yle

Tenojokilaakson ihmisillä on Eriksenin mielestä hyvät selviytymiskeinot, mutta nyt vaikeuksia tuntuu tulevan aina vain enemmän.

– Kun tilanne vain kiristyy koko ajan, niin kyllä se tuo haasteita: pitää yrittää työskennellä, ihminen väsyy, stressaantuu, unet saattavat mennä, masentuu, ahdistuu ja joillakin saattaa päihteiden käyttö lisääntyä.

Eriksen tietää, että lohenpyynnin rajoitus on ennenkin vaikuttanut paikallisten jaksamiseen. Se oli havaittavissa silloin, kun edellisen kerran paikallisten kalastusta rajoitettiin vuonna 2017.

– Kyllä ihmiset olivat masentuneita, ahdistuneita, se epävarmuus siinä, miten me pärjäämme tästä eteenpäin, kyllä se näkyi täällä meilläkin sosiaali- ja terveyspuolella. Silloin jo oli kovat olot ja nyt tämä täyskielto on todella masentava uutinen.

Ristenrauna Magga
SámiSoster-yhdistyksen toiminnanjohtaja, sosiaalineuvos Ristenrauna Magga uskoo lohenpyynnin kieltämisen vaikuttavan kaikenikäisiin ihmisiin.Sáárá Seipiharju / Yle

Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö SámiSosterin toiminnanjohtaja, sosiaalineuvos Ristenrauna Magga pelkää kiellon vaikuttavan kaiken ikäisten asukkaiden hyvinvoinnin lisäksi myös saamelaisten perinteisen tiedon ja taidon siirtymiseen.

– Kansamme on satoja vuosia pyytänyt joella, ja sitten perinne katkeaa valtion päätöksellä. Miten sitten, kun perinnetieto ja -taito ei siirrykään, eikä osata lukea luontoa? Sitä ei opita kirjoista.

Mikäli ehdotus täyskiellosta toteutuu, on Maggan mielestä tarvetta jonkinlaiselle tuelle. Mutta millaista tukea, sen pohtiminen tulee varmasti vielä eteen, sanoo Magga.

– Olemme pian samassa tilanteessa kuin silloin, kun meiltä kiellettiin kieli. Nyt kielletään perinteiset taidot ja toimet. Se vaikuttaa etenkin Tenojokilaakson ihmisiin.

vene
Jos lohenpyynti kielletään, ei Otto Palton veneet taida päästä tänä kesänä Tenolle.Vesa Toppari / Yle

Lääkäri neuvoo mitä tehdä, jos tilanne masentaa

Vastaava lääkäri Heidi Eriksen muistuttaa, ettei yksin kannata jäädä, jos asiat pyörivät päässä ja aiheuttavat ongelmia jaksamiseen.

– Silloin kannattaa etsiä apua, puhua läheisille ja jos tuntuu, että se ei riitä, niin sitten hakea apua ammattilaisilta.

Hänellä on myös toinen neuvo.

– Kannattaa yrittää huolehtia niin hyvin kuin pystyy omasta hyvinvoinnista, esimerkiksi liikkua, nukkua, tavata ihmisiä, olla ystävien kanssa, puhua näistä asioista, sellaisia aivan tavallisia asioita, joiden tiedetään vaikuttavan hyvinvointiin.

Otto Paltto Tanssijoelta tietää jo mitä tekee, jos ei pääse lohenpyyntiin. Jos on lupa, hän aikoo rannassa heitellä viehettä ja onkia harjusta ja meritaimenta.

Lue aiheesta lisää:

Tenon lohesta voi tulla ensi kesänä tuhansien eurojen sakkolaji: vaikka raju kalastuskielto harmittaa, pidetään sitä silti tarpeellisena

Poikkeuksellinen esitys Tenolle: Suomi ja Norja haluavat kieltää lohestuksen ensi kesänä

Lue seuraavaksi