1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. malminetsintä

Kaivosyhtiö haluaa etsiä malmia 500 neliökilometrin alueelta Päijänteen rannoilla: ajatus kaivoksesta kauhistuttaa alueen asukkaita

Kyseessä on vasta varausilmoitus, ja varsinaisen kaivostoiminnan alkuun menee vielä vuosia, jos hanke etenee.

malminetsintä
Kalkkisen kylän kyltti Kymijoen rannalla kirkkaana kevätaamuna kuvattuna.
Kalkkisten kylä on tehdyn varausalueen sisällä. Alueen asukkaat aktivoituivat välittömästi varausilmoituksen tultua julki.Mika Moksu / Yle

Suomalaiset ovat Talvivaaran jäljiltä herkillä, kun puhutaan kaivoshankkeista. Viimeisin kohu on noussut Päijänteen luonnonsuojelualueen tuntumaan kaavaillusta hankkeesta, jonka pelätään jopa saastuttavan Päijännetunnelin veden laadun.

Malminetsintävaraus koskee noin 470 neliökilometrin aluetta Asikkalassa, Heinolassa ja Sysmässä.

Brittitaustainen Pallagen oy lähtee etsimään varausalueelta muun muassa kuparia, kultaa, nikkeliä, kobolttia ja palladiumia. Suunnitelmissa on kahden vuoden varausaikana selvittää alueen maankäyttöä, veden laatua sekä kasvi- ja eläinlajeja. Yle ei tavoittanut yhtiön edustajaa kommentoimaan suunnitelmia.

Seudulta on aiemminkin etsitty malmia, mutta löydökset eivät johtaneet kaivosluvan hakemiseen. Muun muassa kasvava akkuteollisuus hamuaa maaperästä mineraaleja.

Samalla kuntien asukkaat ja kesävieraat vastustavat yhä kiivaammin malmien etsintää. Asenteet malminetsintää kohtaan muuttuvat yhä kielteisemmiksi koko maassa.

Kartta, jossa näkyy kaivosyhtiö Pallagenin tekemä malminetsintävarausalue.
Pallagen oy:n varaus Päijänteen alueella. Vääksy on Asikkalan keskustaajama.Laura Merikalla / Yle

Asukkaissa heräsi syvä huoli

Pallagenin varausilmoitus herättää huolta alueen asukkaissa. Kyläyhteisöt ovat aktivoituneet sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun) ja ottaneet yhteyttä alueen päättäjiin.

– Haluamme olla etunojassa liikkellä ja antaa sekä kaivosyhtiölle että päättäjille viestin, että tämä ei ole kannattava yritys, toteaa Kalkkisten kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Koskinen.

Useimpien huolena on alueen herkkä luonto sekä elinkeinon harjoittaminen. Hannu Kaila on maaseutuyrittäjä Särkijärven kylässä Asikkalassa. Maitotilan lisäksi perheellä on vuokramökkejä Kalkkisten koskella. Ajatus kaivoksesta alueella tuntuu hämmentävältä.

– Se kuulostaa erittäin hullulta, kun otetaan huomioon, että eletään niinkin herkällä aluella kuin eteläinen Päijänne ja vielä Kymijoen varressa. Täällä on harvinaista kyläkulttuurimaisemaa ja kesäasukkaita aivan valtavasti.

– En haluaisi, että omat jälkipolvet näkevät tässä kyläyhteisön paikalla kaivoskaupungin ja sen toimialat. Jos emme alkuvaiheessa älähdä ja pidä puoliamme, se voi olla menoa sen jälkeen, toteaa Hannu Kaila.

Kaksi viikkoa sitten brittiläinen malminetsintäyhtiö sai alustavan varauksen malminetsintään kolmen itähämäläisen kunnan alueelta. Seudun asukkaat nousivat välittömästi vastarintaan. Toimittajana Mika Moksu.

Päättäjät yllättyivät ja seuraavat tilannetta tarkasti

Varausilmoitus jätettiin Tukesille (siirryt toiseen palveluun) maaliskuun viimeisenä päivänä, ja alueille tieto siitä tuli 1. huhtikuuta. Asikkalan, Heinolan ja Sysmän päättäjillä ei ollut ennen tätä mitään tietoa aikeista.

– Kun ilmoitus tuli, niin kyllähän siinä kulmakarvoja hieman kohoteltiin, toteaa Heinolan kapunginjohtaja Jari Parkkonen.

Myös Asikkalan ilmoitus yllätti. Kunnnajohtaja Rinna Ikola-Norrbacka ei kuitenkaan vielä hätäile.

– Pallagenilla ei ole lupaa perustaa kaivosta vaan ainoastaan lupa tutkia maastoa kahden vuoden ajan. Asikkala tulee seuraamaan prosessia hyvin tarkasti.

Päättäjät eivät siis ole vielä huolestuneita tilanteesta. Varausilmoituksesta kaivostoimintaan on nimittäin pitkä matka. Kunnat eivät käytännössä voi tässä vaiheessa tehdä mitään asian suhteen, eivät puolesta eivätkä vastaan.

– Tämä ei ole mikään kaivoslupa tai kaivosvaraus siinä merkityksessä kuin osin julkisuudessa keskustellaan, korostaa Parkkonen.

Kymijoki Asikkalan Kalkkisissa kirkkaana kevätaamuna kuvattuna.
Päijänne on myös yli miljoonan suomalaisen juomaveden lähde. Mika Moksu / Yle

Myös Sysmän kunnajohtajan Marketta Kitkiöjoen mukaan nyt ollaan odottavalla kannalla.

– Tässä vaiheessa seurataan asiaa. Runsaan vapaa-ajan asutuksen kunnassa tämä herättää luonnollisesti huolta.

Asikalassa kunnahallitus on keskustellut alustavasti asiasta kokouksessaan 12. huhtikuuta.

– Kunnanhallitus seuraa tilannetta tarkasti ja tulee antamaan asiassa lausunnon heti, kun se prosessin mukaisesti on mahdollista. Alue on matkailullisesti arvokas ja vesistön merkitys on elintärkeä, painottaa kunnanjohtaja Ikola-Norrbacka.

Tukesin mukaan alueen kallioperä ei ole kiinnostava

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkisuudessa rauhoitellut asukkaita. Tukes korostaa kunnanjohtajien tavoin, että alustava varausilmoitus ei vielä merkitse lupaa kaivostoimintaan. Ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa avaa varausilmoituksen merkitystä.

– Se on rekisteröity meidän karttajärjestelmään, jolloin on tullut julkiseksi, että meillä on varausilmoitus vireillä. Varausilmoituksen aikana yhtiöllä on muihin kilpaileviin malminetsintäyhtiöihin etuoikeus laittaa vireille malminetsintälupa tälle alueelle.

Eli kaivaus- poraus- tai muutakaan lupaa ei tässä vaiheessa ole annettu. Jos alueelta löytyy jotain kiinnostavaa, on seuraavan vaiheen vuoro.

– Jos joskus päästään siihen vaiheeseen, että löytyisi taloudellisesti järkeviä määriä mineraaleja tai malmeja, tarvitaan lukuisia muita lupia ennen varsinaista kaivostoimintalupaa. On tehtävä muun muassa ympäristövaikutusten arviointi ja tarvitaan ympäristölupa, selittää Liikamaa.

Tukesin mukaan alueella ei edes ole huomattavia malmivarantoja eivätkä alan toimijat pidä kallioperää erityisen kiinnostavana.

– Suomessa malminetsinnät ovat viime vuosina keskittyneet pääasiassa Lappiin. Lapissakin käytännössä pääosa etsinnästä tapahtuu Kittilän ja Sodankylän alueella, joissa on kiinnostava kallioperä.

Kaivoslain uudistaminen junnaa

Kaivoslain uudistamisesta on sovittu hallitusohjelmassa. Lain uudistamista valmistelevat työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet ja ministeriön asettama työryhmä. Näillä näkymin asia etenee kuitenkin vasta ensi vuoden puolella.

Kaivoslain uudistamisesta on myös tehty kansalaisaloite. Se sai riittävästi allekirjoituksia jo vuonna 2019. Aloite annettiin eduskunnalle saman vuoden lokakuussa.

Kaivoslakia pyritään uudistamaan niin, että se ottaisi nykyistä paremmin huomioon luontoarvot sekä kuntien ja maanomistajien kannan. Myös malminetsintälupien voimassaoloaikaa aiotaan lyhentää.

Kalkkisten seudun kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Koskinen ja vapaa-ajan asukas Esa Mikkonen Kymijoen rannalla Asikkalan Kalkkisissa.
Minna Koskinen on Kalkkisten kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Esa Mikkonen aktiivinen mökkiläinen alueella.Mika Moksu / Yle

Kaivoslain uudistamista pikaisesti toivovat myös Asikkalan, Heinolan ja Sysmän alueen mökkiläiset ja asukkaat.

– Kyllähän tämmöinen hämmästyttää ja kummastuttaa. Ei mahdu minun oikeustajuuni, että joku ulkomainen firma voi tulla ja varata tämmöisen 500 neliökilometrin alueen, mikä on siis Helsinki ja Espoo yhteensä, summaa Esa Mikkonen, jolla on mökki alueella.

Mikkonen jatkaa nykyisen kaivoslain arvostelua.

– Jos katsotaan näitä muita Suomessa olleita kaivoshankkeita, ne ovat edenneet juuri tällä systeemillä. Sitten jossain vaiheessa todetaan, että nyt ollaan näin pitkällä ja mitään ei voi enää tässä vaiheessa muuttaa. Koko kaivoslaki pitäisi muuttaa.

Heikki Kaila on mukana muun muassa Kalkkisten kosken kunnostusprojektissa, Asikkalan maatalousseurassa ja Särkijärven vesialueiden hoidossa. Mitä ajatuksia kaivoshanke herättää? Toimittajana Riitta Tapiomäki.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi