1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarajoitukset

Ylen peli: Miten päättäisit itsevaltiaana koronarajoituksista – valitsetko talouden vai terveyden ehdoilla?

Asiantuntijat kommentoivat pelin jälkeen, mitkä koronatoimet ovat tehokkaimpia ja miten talous vaikuttaa terveyteen.

Pitäisikö ravintolat sulkea, tulisiko liikkumisrajoitukset ottaa käyttöön? Kärsiikö talous liikaa, vai tehdäänkö päätöksiä euronkuvat silmissä? Arkistokuva suljetusta ravintolasta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Koronakriisin hoito on tyrmätty nettipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa vuoroin täysin taloudesta piittamattomaksi ja toisinaan taas on julistettu, että ihmishenkiä uhrataan talouden alttarilla.

Ylen pelissä pääset itse kokeilemaan, minkälaista olisi joutua itse punnitsemaan koronarajoituksia talouden ja terveyden välillä.

Peli on koostettu suomalaistutkijoiden haastatteluiden ja kansainvälisten tutkimusten pohjalta sekä valtioneuvoston kanslian kokoamien tutkimuskatsausten (siirryt toiseen palveluun) ja lakiesitysten taustaselvitysten perusteella.

Pelin jälkeen voit lukea tutkijoiden vastauksia siitä, mitkä koronatoimet ovat tutkimusten perusteella kannatettavimpia.

Päätösvalta rajoitustoimista jakautuu todellisuudessa hallitukselle ja alueellisille viranomaisille, mutta pelissä olet kaikkivoipa itsevaltias, joka päättää itse kaikista toimista. Päätökset tehdään pelissä kuvitelluissa epidemiatilanteissa.

Minkälainen koronapäättäjä sinä olisit?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Terveystaloustieteilijät: Terveys ja talous ovat koronakriisissä harvoin aidosti vastakkain

Ylen haastattelemat terveystaloustieteilijät painottavat, että useimmissa koronapäätöksissä taloutta ja terveyttä ei tulisi nähdä kolikon kääntöpuolina, koska ne ovat voimakkaasti toisistaan riippuvaisia.

Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveystaloustieteen professori Ismo Linnosmaa toteaa, että kun epidemia yltyy pahasti, samalla putoaa kulutus, palveluiden käyttö ja töitä on vähemmän.

Talouden rajusta heikkenemisestä taas voi seurata haitallisia vaikutuksia esimerkiksi irtisanottujen mielenterveydelle ja samalla julkisen sektorin rahoitus heikkenee, mikä uhkaa tulevaa terveyden- ja sairaanhoitoa.

– Vähäinen koronatartuntojen määrä palvelee tietenkin kansanterveyttä, mutta se on hyvä myös kansantaloudelle, koska ihmiset uskaltavat liikkua ja kuluttaa, kun virusta on vähemmän, Linnosmaa sanoo.

Koronatoimien kustannusvaikuttavuutta arvioitaessa tulisi Linnosmaan mukaan tarkastella sekä varsinaisia sairaanhoidon kuluja että välillisiä kuluja, joita kansantaloudelle koituu tartuntoja ennaltaehkäisevistä toimista eli koronarajoituksista.

Yksittäisen hoitotoimenpiteen, kuten tehohoidon, kuluissa tuskin on merkittäviä eroja koronapotilaan tai muun vastaavaa hoitoa saavan potilaan välillä.

– Jos kuitenkin katsotaan preventiotoimia eli koronatapausten estämistä rajoituksilla, niin sitten lasku kansantaloudelle muuttuu hyvin erilaiseksi ja tällöin voi aidosti syntyä tilanteita, jossa terveys ja talous ovat vastakkain.

Linnosmaa sanoo, että rajoitusten vaikuttavuutta ja kustannuksia on hyvin vaikeaa laskea ennakolta luotettavasti.

Ulkomailla tehtyjä tutkimuksia rajoitustoimien vaikutuksista ei välttämättä voi soveltaa Suomeen. Erona on muun muassa ilmasto, väestötiheys ja perhekoot. Kuva: Neil Hall / EPA

Yksittäisten rajoitusten tehosta ja kustannuksista tiedetään heikosti

Rajoitusten tehokkuudesta, kustannuksista sekä seurauksista talouteen ja hyvinvointiin on tehty pandemian aikana valtavasti tutkimuksia, mutta näyttö eri toimenpiteiden vaikutuksista on silti hataraa ja epävarmaa.

Näin toteaa Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen, joka on käynyt korona-aikana läpi suuren määrän kansainvälisiä tutkimuksia.

Ongelmana on hänen mukaansa ensinnäkin se, että epidemian hillitsemistä koskevista tutkimuksista ei juurikaan kyetä erottelemaan yksittäisten rajoitusten vaikutusta. Rajoituksia on jatkuvasti päällä useita samanaikaisesti, joten tutkimusasetelmissa ei siksi useinkaan pystytä erottamaan, miten mikäkin esti tartuntoja.

Tutkimusta vaikeuttaa myös se, että vaikutuksia voidaan havainnoida vain toteutetuista rajoituksista muttei niiden vaihtoehdoista. On siis hankalaa selvittää, mitä olisi käynyt, jos jokin rajoitustoimi olisikin jätetty tekemättä.

Kolmas hankaluus koskee ulkomailla tehtyjen tutkimusten soveltamista Suomeen. Vaikkapa Koreassa tai Italiassa tehdyssä tutkimuksessa tehdyt havainnot eivät välttämättä päde Suomessa. Erona on muun muassa väestötiheys, ilmasto, sosiaalinen kulttuuri ja etäisyyden pitäminen kohtaamisissa.

Vaikka ympäri maailmaa on tehty suuri määrä tutkimuksia, vain pieni osa niistä on Kortelaisen mukaan laadultaan korkeatasoisia.

Uusi ongelma on siinä, että valtaosa rajoituksia koskevista tutkimuksista on tehty ennen uusien muuntovirusten ilmaantumista.

Siksi tutkimusten perusteella on toistaiseksi vaikeaa tehdä rajoituksista sellaisia päätöksiä, joiden tehokkuudesta ja vaikutuksista tiedettäisiin luotettavasti ennakolta.

Terveystaloustieteilijä: Rokottaminen on kustannustehokkainta

Selkein näyttö koronatoimien kustannustehokkuudesta löytyy Kortelaisen mukaan rokotuksista, jotka ovat tehokkain keino epidemian kukistamiseen. Rokotuksiin käytetyt eurot maksavat itsensä hyvin nopeasti takaisin, koska yhteiskunta pystytään avaamaan ja tartunnat laskevat.

Melko selkeää tutkimusnäyttöä löytyy myös maskipakon ja koulujen sulkemisen vaikutuksista.

– Maskipakosta ei tule juurikaan kustannuksia, ainakaan jos vertaa elinkeinorajoituksiin, mutta niillä pystytään vähentämään tartuntoja merkittävästi silloin, kun pakolla on vaikutusta maskien käytön yleisyyteen.

Jos tarkastellaan maskin vaikutusta pelkästään sen kantajalle, suojausteho näyttää tutkimusten perusteella vähäiseltä. Kun tarkastellaan vaikutuksia kaikkiin maskipakon alueella oleileviin ihmisiin, pakko estää kuitenkin tartuntoja tutkimusten mukaan varsin tehokkaasti.

Koronarokotteet maksaisivat hintansa nopeasti takaisin talouden elpymisenä ja epidemian laantumisena, vaikka niistä maksettaisiin moninkertaisesti EU:n yhteishankinnan hintaa enemmän. Kuva: Adam Warzawa / AOP

Koulujen siirtäminen etäopetukseen on vaikutuksiltaan monimutkaisempi. Teho koronan hidastamisessa on melko vähäinen, jos tartuntoja on vähän. Vaikeassa epidemiatilanteessa koulusulut kuitenkin näyttävät estävän tartuntoja.

Kustannukset ovat tutkimusten perusteella kuitenkin niin suuria, että varsinkin alakoulujen sulkemista pitäisi Kortelaisen mukaan harkita vasta aivan viimeisinä rajoituksina.

– Useiden laadukkaiden tutkimusten mukaan melko lyhytkin koulusulku vaikuttaa äkisti oppimistuloksiin ja erityisesti matalasta sosioekonomisesta asemasta tuleviin oppilaisiin, joten suluilla on eriarvoistavia vaikutuksia.

Oppimistulosten lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä kustannuksia, koska se voi vähentää oppilaiden tulevaa kouluttautumista ja sitä kautta esimerkiksi tuottavuutta. Osalle oppilaista koulusulut aiheuttavat myös esimerkiksi mielenterveysongelmia, mistä koituu niin ikään kustannuksia.

Liikkumisrajoituksista tulee jättikulut

Epäselvintä tutkimusnäyttö on tapaamisrajoitusten, liikkumisrajoitusten ja palveluiden sulkujen tehosta ja kustannuksista.

Kortelainen sanoo, että tartuntojen tiedetään kyllä vähenevän, kun ihmisten tapaamisia rajoitetaan, mutta siitä ei ole luotettavaa tietoa, kuinka paljon minkäkinlainen tapaamisrajoitus estää epidemian leviämistä.

Talouteen liikkumisrajoitukset merkitsevät ainakin kulutuksen pudotusta, mutta tietämys tarkemmista talousvaikutuksista – etenkin pitkäaikaisista – on hyvin epäselvää.

Ravintoloista ja baareista on käynnistynyt tartuntaketjuja, joten niiden sulkemisen arvioidaan estävän tartuntoja. Talousvaikutukset ravintola-alalle ovat samalla raskaat. Luotettavaa tutkimusnäyttöä ravintolasulkujen vaikutuksista on hyvin vähän. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Ruotsista ja Tanskasta ja useista muistakin maista on Kortelaisen mukaan näyttöä, että vaikeassa epidemiatilanteessa talous kärsii pahasti siitä riippumatta, suljetaanko yrityksiä ja asetetaanko liikkumisrajoituksia vai ei.

– Tanskassa asetettiin vuosi sitten keväällä paljon Ruotsia tiukemmat rajoitukset, mutta Ruotsissa talous kärsi silti suunnilleen yhtä pahasti, koska ihmiset reagoivat itse liikkumalla ja kuluttamalla vähemmän.

Tartuntoja, kuolemia ja sairaalahoitojaksoja oli Ruotsissa paljon Tanskaa enemmän.

– Kontrafaktuualia [mitä olisi tapahtunut, jos olisi valittu toisin] ei tiedetä, mutta rajoitusten tekemättä jättäminen vaikeassa epidemiatilanteessa saattaisi olla taloudelle jopa negatiivisempi vaihtoehto.

Vaikka luotettava tutkimustieto on suppeaa, liikkumisrajoitukset näyttävät käyvän rajoitustoimista kalliimmiksi, koska ne merkitsevät laajaa kauppojen, palveluiden ja muiden yritysten ovien sulkemista.

Esimerkiksi Suomen hallituksen esittämät liikkumisrajoitukset olisivat koituneet yrityksille ja kansantaloudelle hyvin kalliiksi. Rajoituksista luovuttiin, koska lakiesitys törmäsi perustuslakiin.

Valtiovarainministeriön arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan rajoituksista olisi koitunut bruttokansantuoteeseen noin miljardin euron lovi ja julkistalouteen puolen miljardin lasku menetetyistä verotuloista ja esimerkiksi kasvaneista työttömyyskorvauksista.

Professori: Talouden menetyksen ovat menetyksiä tulevasta terveydenhuollosta

Terveydenhuollon tuottamista, järjestämistä ja kustannuksia tutkiva Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank kritisoi laajoja koronasulkuja.

Lillrankin mukaan suluista koituvia taloudellisia menetyksiä ja laskevan talouden kautta tulevia terveysvaikutuksia aliarvioidaan, eikä riittäviä arvioita kustannusvaikuttavuudesta tehdä.

Tulevaisuudessa terveydenhuoltoon voi olla käytössä vähemmän rahaa, koska koronan aiheuttamat talousvaikeudet heikentävät julkisen sektorin rahoitusta. Kuva: Joel Saget / AFP

Kun koronasuluista yhteiskunnalle koituvat kulut ja menetykset huomioidaan, koronatoimilla säästettyjen elinvuosien hintalappu on Lillrankin mukaan monin- ja taas moninkertainen verrattuna hoitoihin, joita julkinen sektori on normaalioloissa valmis maksamaan potilaan elinvuosien lisäämisestä.

– Se ei ole tasapuolista.

Esimerkiksi verovaroin potilaalle kustannettavista lääkkeistä hyvinvointivaltiot maksavat Lillrankin mukaan keskimäärin 30–50 tuhatta euroa per lääkkeellä pelastettu "laatukorjattu elinvuosi". Niin sanotussa laatukorjauksessa huomioidaan terveydentilan vaikutukset elämänlaatuun.

Hän painottaa, että julkisen terveydenhuollon hoitojen jatkuva säännösteleminen on väistämätöntä, koska resurssit on saatava riittämään kaikille.

Lillrank sanoo, että talousvaikutukset pitäisi huomioida paljon nykyistä paremmin tulevaisuuden terveydenhuollon vuoksi.

– Terveydenhuollon budjettirajoite on unohdettu rajoituksia koskevissa keskusteluissa. Velkaa ei voida ottaa loputtomasti, joten tulevaisuudessa terveydenhuollossa joudutaan pärjäämään vähemmällä, jos talouden annetaan ottaa pahasti osumaa.

Lillrank uskoo, että koronasulkujen talousvaikutuksia aliarvioidaan osin todennäköisesti siksi, että kyse on kertautuvista ja hitaasti toteutuvista kuluista.

– Vaikutusketjua on vaikea jäljittää. Ensin suljetaan vaikkapa kuntosali, sitten voi tulla konkurssi, viisi työpaikkaa loppuu, osa oireilee tulevaisuudessa, työttömyyskorvaukset kasvavat, verotulot putoavat.

Jutun lähteet:

Maskipakko:
Kuinka paljon kasvomaskien käyttö voi tulla sinulle maksamaan? Selvitä eri vaihtoehtoja Ylen laskurilla
Face masks considerably reduce COVID-19 cases in Germany (siirryt toiseen palveluun)
Causal impact of masks, policies, behavior on early covid-19 pandemic in the U.S. (siirryt toiseen palveluun)

Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset:
Liikkumisrajoituksista voisi koitua yrityksille jopa miljardiluokan tappiot – kampaaja Lan Kaijasilta: "Takana on jo rankka vuosi"
The impact of local and national restrictions in response to COVID-19 on social contacts in England: a longitudinal natural experiment (siirryt toiseen palveluun)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta (siirryt toiseen palveluun)
Valtioneuvoston kanslian Covid19 Tutkimuskatsaus 8/2020 (siirryt toiseen palveluun)
Inferring the effectiveness of government interventions against COVID-19 (siirryt toiseen palveluun)

Rokotukset:
Valtioneuvoston kanslian Covid19 Tutkimuskatsaus 8/2020 (siirryt toiseen palveluun)
Valtioneuvoston kanslian Covid19-tutkimuskatsaus 1/2021 (siirryt toiseen palveluun)
Valtioneuvoston kanslian Covid19-tutkimuskatsaus 3/2021 (siirryt toiseen palveluun)
Valtioneuvoston kanslian Covid19-tutkimuskatsaus 5/2021 (siirryt toiseen palveluun)
Valtioneuvoston kanslian Covid19-tutkimuskatsaus 4/2021 (siirryt toiseen palveluun)

Koulusulut:
Valtioneuvoston kanslian Covid19-tutkimuskatsaus 4/2020 (siirryt toiseen palveluun)
Valtioneuvoston kanslian Covid19-tutkimuskatsaus 3/2021 (siirryt toiseen palveluun)
Learning loss due to school closures during the COVID-19 pandemic (siirryt toiseen palveluun)
The effects of school closures on SARS-CoV-2 among parents and teachers (siirryt toiseen palveluun)

Rajojen sulkeminen:
Valtioneuvoston kanslian Covid19-tutkimuskatsaus 1/2021 (siirryt toiseen palveluun)
Itärajan sulkeminen kurittaa Etelä-Karjalaa – matkailutulot vähenevät noin 25 miljoonaa kuukaudessa

Ravintolasulut:
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (siirryt toiseen palveluun)
THL:n suositus: Pääkaupunkiseudun baarit ja yökerhot kiinni – baareista ja yksityistilaisuuksista lähtenyt useita laajoja tartuntaketjuja