1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Sairaanhoitopiirit aivan eri linjoilla: Osa antaisi pahimmille tautialueille muita enemmän koronarokotteita kesälläkin, osa varoittaa turhautumisesta

Yle kävi läpi lausunnot, joita hallitus sai koronarokotusten kohdentamisesta alueellisesti.

koronavirus
Ihmiset istuvat ja odottavat avarassa huoneessa.
Koronarokotukseen menijät odottivat vuoroaan Helsingissä huhtikuun alussa. Tiina Jutila / Yle

Säästäisikö koronarokotusten painottaminen pahimmille tautialueille ihmishenkiä vai vaarantaisiko se koko tautitilanteen ja johtaisi kansalaistottelemattomuuteen?

Asiantuntija- ja etujärjestöjen sekä sairaanhoitopiirien arviot rokotejärjestyksen alueellisesta muuttamisesta vaihtelevat rajusti. Lausuntoaika koronarokotusjärjestyksen mahdollisesta väliaikaisesta muuttamisesta päättyi tänään tiistaina (siirryt toiseen palveluun).

Rokotusjärjestyksen muuttamista kannattavat varsinkin koronaepidemiasta pahimmin kärsineet Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit. Monet sairaanhoitopiirit luettelevat uhkakuvia.

  • Yle kävi läpi, millaisia perusteluja sairaanhoitopiirit ja järjestöt esittivät rokotusjärjestyksen muuttamisen puolesta ja vastaan.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR esitti jo kuukausi sitten, että rokotuksia olisi kohdennettu pahimmille tartunta-alueille nopeasti. Ratkaisua on pitkittänyt, että hallitus lähetti asian nyt päättyneelle kahden viikon lausuntokierrokselle.

Kannattajat moittivat politisoitumista ja vetoavat tiheään asutukseen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukaan rokotusten kohdentaminen pahimmille epidemia-alueille torjuisi koronaa koko maassa.

Pahimmilla epidemia-alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, tartuntariski on HUS:n lausunnon mukaan monikymmenkertainen verrattuna pienen esiintyvyyden alueisiin.

HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi viikonloppuna vierastavansa koko lausuntokierrosta "huutoäänestyksenä", jossa kysytään mielipiteitä terveydestä ja ihmishengistä.

Osa lausunnonantajista arvioi, että hallituksen kaavailema rokotusjärjestyksen mahdollinen muutos ei kuitenkaan ehtisi pahimpia tautialueita juuri auttaa, koska se olisi voimassa vain toukokuun loppuun.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kannattaa kohdentamista, mutta se huomauttaa, että hallituksen mallissa ne alkaisivat aikaisintaan toukokuun puolessa välissä, mikä on sen mukaan liian myöhään.

Näin lyhyellä keskittämisellä ei sairaanhoitopiirin mukaan olisi käytännön merkitystä pahimmilla tartunta-alueilla.

– Jotta asetuksen muutoksella olisi merkitystä, tulisikin sen voimassaoloa pidentää ainakin kuukaudella, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri arvioi lausunnossaan.

Turun kaupunki perustelee lausunnossaan, että tiheästi asutussa, monikulttuurisessa rajakaupungissa korkeita tartuntalukuja ei ole saatu voimakkaillakaan sulkutoimilla riittävästi vähenemään.

Turun lausunnossa muistutetaan, että rokotteita on suunnattu jo ennen korona-aikaa alueille, joissa riskit ovat suuremmat. Esimerkkinä mainitaan puutiaisaivokuumerokotteet.

Myös Satakunnan sairaanhoitopiiri kannattaa rokotusten painottamista riskiryhmien ja iäkkäiden rokottamisen jälkeen, mutta painottaa terveydenhuollon henkilökunnan kattavaa rokottamista. Sillä voidaan suojata hauraimpia potilaita.

Etujärjestöistä koronarokotusten kohdistamista tukevat esimerkiksi Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, Lääketeollisuus, Suomen työterveyslääkärit, Hyvinvointiala (HALI) sekä Opettajien ammattijärjestö (OAJ).

Kohdentamista kannattava Yleislääkärit varoittaa rokotekeskustelun politisoitumisesta ja suosittelee kuuntelemaan epidemiologien näkemyksiä mielipidevaikuttajien sijasta.

Vastustajat varoittavat kansalaistottelemattomuudesta

Sairaanhoitopiireistä iso osa ei lämpene alueelliselle kohdentamiselle.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri huomauttaa, että alueellinen painottaminen vaikuttaisi viiveellä, mikä voisi johtaa rokotteiden määrän vähenemiseen alueilta, joilla tilanne on muuttumassa vakavampaan suuntaan.

Kanta-Hämeessä pelätään, että rokotusten painottamisen voisi johtaa siitä sivuun jäävillä alueilla jo sovittujen rokotusten perumiseen. Lausunnon mukaan tämä voisi johtaa asukkaiden turhautumiseen ja kansalaistottelemattomuuteen koronarajoituksia vastaan.

Lapin sairaanhoitopiiri ilmoittaa, että se ei voi kannattaa sellaista ratkaisua, joka aiheuttaisi maakunnan väestön "lisääntyvää sairastumista ja sairaalahoidon tarvetta".

– Alueellisilta vastuutahoilta on epärealistista odottaa väestönsä edun vastaisia kannanottoja, Lapin sairaanhoitopiiri ilmoittaa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri arvioi, että rokotteiden painottaminen tietyille alueille vaikeuttaisi rokotussuunnittelua ja rokottamisten toteutusta. Sen mukaan kysymyksiä jättää ilmaan sekin, että osa kohdentamisesta tehtäisiin Astra Zenecan rokotteella.

– Suunnitelma vaikuttaa tällä hetkellä varsin alustavalta huomioiden Astra Zenecan rokotteen turvallisuus-, ikäkohdennus ja tuotanto-ongelmat.

Pirkanmaan mukaan ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että kohdentaminen kaiken kaikkiaan vähentäisi sairaalahoidon tarvetta.

– Esitetyn mallin perusteella ei vaikuta perustellulta olettaa, että uudelleen kohdennuksen painotuksella voidaan vähentää tietyn alueen sairaalahoitojaksoja niin, että muilla alueilla sairaalahoitojaksot eivät vastaavasti lisäänny.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että rokotusten alueellinen painottaminen voisi vähentää sairaalahoitojaksojen määrää viidenneksen verrattuna tilanteeseen, jossa muutosta ei tehtäisi.

Pohjois-Karjalan sote-palvelujen kuntayhtymä Siun sote katsoo, että rokotteet tulisi jakaa edelleen tasaisesti väestöpohjan mukaan "kuten muuallakin EU:ssa tehdään". Myös Siun soten mukaan riskiryhmien rokottaminen vie nykyisillä rokotusmäärillä niin pitkälle toukokuulle, että rokotteiden uusjakoa ei olisi enää tarpeen ottaa ollenkaan käyttöön.

Vaasan sairaanhoitopiiri pelkää, että rokotusjärjestyksen muuttaminen voi vaatia veronsa maakunnissa, joissa kansalaisten rokotus viivästyisi, vaikka muutos auttaisikin pahimpien epidemiakeskusten tilannetta.

– Epidemian yllättävyyden huomioon ottaen on iso riski, että jossain toisessa maakunnassa joudutaan niinsanotusti maksumieheksi, Vaasasta varoitetaan.

– Jos näin kuitenkin päädytään tekemään, on parempi tehdä yksi iso panostus kerralla kuin ajautua jatkuvien uudelleen arviointien tielle.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten mielestä rokotusjärjestystä ei ole syytä muuttaa, koska esiintyvyys eri alueilla voi muuttua hyvinkin nopeasti, kuten Etelä-Karjalassa maaliskuun puolivälissä kävi.

– Alueellinen painotus rokotuksissa tarkoittaisi maailmanlaajuisesti sitä, että koko Suomessa ei rokotettaisi, vaan rokotteet annettaisiin suuremman esiintyvyyden maihin.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin mielestä kohdentaminen lisäisi epätasa-arvoa, mikäli esimerkiksi rajoitusten piiristä pois pääseminen tai matkustaminen edellyttävät rokotustodistusta.

– Niillä alueilla, joilla riskiryhmiin kuuluvien rokottaminen on hitaampaa, nuorisoon kohdistuu pitempään rajoitteita olla tapaamatta riskiryhmäläisiä, esimerkiksi omia isovanhempiaan tai yrittää eristäytymällä suojella omia riskiryhmiin kuuluvia vanhempiaan.

Lue lisää:

Hoitajat ja HUS napit vastakkain rokotusjärjestyksen muuttamisesta, Tehy: "Koronarokottajiakaan ei ole vielä rokotettu"

Yle selvitti: Mitä sanoo muu Suomi, jos helsinkiläiset saavat koronarokotteensa ensin? Etenkin hoitajien ja lääkärien tilanne huolettaa

Uusimmat uutiset koronaviruksesta

Koronavirus lukuina ja graafeina

Lue seuraavaksi