1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kouluväkivalta

Kukaan ei uskaltanut puhua, kun 15-vuotias käytti raakaa väkivaltaa useita kertoja: oikeuden mukaan koulussa vallitsi vaikenemisen kulttuuri

Julkisoikeuden apulaisprofessorin mielestä kouluväkivaltatapausten vastuut pitäisi olla laissa tarkemmin määritelty.

kouluväkivalta
Polkupyöriä Sysmän yhtenäiskoulun pihalla.
Osa alaikäisen tekemistä väkivallanteoista tehtiin Sysmän yhtenäiskoulussa koulupäivän aikana. Käräjäoikeus tuomitsi tekijälle ehdotonta vankeutta.Marjo Pirilä / Yle

Alaikäisen tekemä väkivalta järkyttää alle 4 000 asukkaan Sysmässä. Tekohetkellä 15-vuotias poika kohdisti häntä nuorempiin poikiin toistuvaa, raakaa ja potentiaalisesti hengenvaarallista väkivaltaa.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi tekijän muun muassa tapon yrityksestä kahden vuoden ja seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeuteen maanantaina.

Osa teoista tehtiin koulussa koulupäivän aikana. Tuomiossa ei otettu kantaa koulun toimintaan väkivallan kitkemiseksi koulussa tapahtuneissa teoissa.

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Niina Mäntylän mukaan koulun aikuisilla on juridinen vastuu huolehtia, että kaikilla on koulussa turvallista olla.

– Aikuisilla on vastuu olla tietoisia, mitä esimerkiksi välitunneilla tapahtuu. Välituntihan on tyypillisin kiusaamisen tapahtumapaikka.

Tutkinnanjohtaja: lapset eivät uskaltaneet puhua

Koulu säästyi tässä tapauksessa syytteiltä. Tutkintaa johtaneen rikoskomisarion Tuomas Kuuren tietojen mukaan koulussa on puututtu niihin asioihin, joista koulussa on tiedetty.

– Ei ole tiedossa, että koulussa olisi tahallaan salattu asioita tai jätetty hoitamatta niitä niin hyvin kuin mahdollista.

Näin vakuuttaa myös yhtenäiskoulun vt. rehtori Tuula Vuorinen.

– Meillä on mielestäni erittäin kattava välituntivalvonta ja lisäksi on valvontakameroita. Äkkiseltään en osaa sanoa, millä olisimme voineet ehkäistä tapahtuman.

Sysmän yhtenäiskoulun rehtori Tuula Vuorinen ja pääluottamusmies Jari Häkkinen sisätiloissa kasvomaskit kasvoillaan.
Rehtori Tuula Vuorinen (oik.) ja luottamusmies Jari Häkkinen.Marjo Pirilä / Yle

Käräjäoikeuden tuomiolauselman mukaan koulussa vallitsi vaikenemisen kulttuuri, joka mahdollisti väkivallan jatkumisen. Rikoskomisario Kuure pitää ilmiötä huolestuttavana.

– Lapset tiesivät mitä tapahtuu, mutta he eivät uskaltaneet kertoa.

Rehtori Vuorisen mukaan myös tämän suhteen koulussa on tehty ja tehdään kaikki voitava.

– Koulussa on opettajien lisäksi kuraattori, kouluterveydenhoitaja ja koulutyöntekijä. Siellä on aikuisia, joille lapset voivat mennä puhumaan, jos on sellaisia asioita, joita ei halua puhua kotona.

Rehtori vierittää vastuuta myös kodeille.

– Voisin ajatella, että huoltaja olisi se lähin henkilö, jolle lapsi tai nuori uskaltaisi puhua.

Kenellä on vastuu, jos tekoihin ei ole puututtu?

Julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä pitää ongelmallisena, että lainsäädännössä kouluväkivallan ja -kiusaamisen vastuuta ei ole jaettu tarkemmin: milloin vastuu on opettajalla, milloin rehtorilla, milloin sivistystoimenjohtajalla?

– Kun tuomioistuimissa on käsitelty virkavelvollisuuden rikkomisia, tuomioita ei ole tullut, koska ei ole pystytty osoittamaan, mitä kenenkin olisi yksilöinä pitänyt tehdä, Mäntylä sanoo.

Tavallisempaa on, että vahingonkorvausvastuuseen joutuu koulun henkilökunnan sijaan kunta.

– Sellaisia tapauksia on, missä kunta on tuomittu vahingonkorvauksiin, koska se ei ole huolehtinut riittävästi, että kiusaamiseen puututaan.

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki käsittelee tablettia sisätiloissa.
Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki sanoo olevansa järkyttynyt tapauksesta. Hän pyysi koululta selvitystä väkivaltaan heti, kun kuuli siitä.Marjo Pirilä / Yle

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki sai tietää väkivallanteoista, kun niistä uutisoitiin. Hän korostaa rehtorin tavoin kodin vastuuta asiassa.

Kunnanjohtaja kertoo pyytäneensä rehtori Vuoriselta selvitystä, miten koulu on asiassa toiminut ja miten se voi jatkossa varautua vastaaviin tapauksiin paremmin.

– Opettajia ei voi tästä syyllistää. Selvityksen perusteella on tehty kaikki, mitä perusopetuslain mukaan on voitu tehdä. Koulu on Sysmässä äärettömän tärkeä asia. Uskon, että tähänkin asiaan saadaan riittävä tuki ja luottamus.

Hämäläinen pikkukunta Sysmä on sekaisin, kun vuoden 2019 tapahtumista jaettiin tuomio, jossa alaikäinen kiusaaja sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Vaikka aiempaa useampi kiusaamistapaus etenee oikeuteen, on vastuut esimerkiksi koulun, sosiaalityön ja poliisin kesken edelleen epäselvät. Julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylää ja Yle Lahden toimittaja Marjo Pirilää haastattelee Heidi Kononen.

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja: vaikenemisen taustalla myös häpeä

Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kuuli Sysmän väkivallasta niin ikään vasta mediasta. Maarit Hildén uskoo, että vaikenemisen taustalla on paljon häpeää.

– Myös ne joista tuntuu pahalta, saattavat sanoa, että tämä on vain läppää.

Kun on tapahtunut kiusaamista tai väkivaltaa, ovat aikuiset mokanneet, hän ajattelee. Hän pitää tärkeänä, että kunnassa ei nyt poteroiduta vaan ongelmia ratkotaan yhdessä.

Sysmän yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Hilden ulkona kuvattuna.
Koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Hildén pitää selvänä, että kukaan ei tahallisesti hyväksy kiusaamista tai väkivaltaa.Marjo Pirilä / Yle

– Pitää tehdä pitkäjänteistä työtä pienistä lapsista alkaen. Otetaan lapset mukaan ja keskustellaan heidän kanssaan. He keksivät usein hyvin yksinkertaisia ratkaisuja, joihin ei tarvita paljon rahaa.

Vaikka tuomio ei ole vielä lainvoimainen, rikoskomisario Tuomas Kuuren mielestä se antaa selkeän viestin, että yhteiskunta ei kiusaamista hyväksy.

– Se on merkityksellistä, että koulukiusaaminen voi tuomioistuimen mukaan täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön, vaikka teoista ei ole aiheutunut isoja fyysisiä vammoja.

Kiusattuja auttavassa Valopilkussa on nähty kiusaamisen raaistuvan. Hankevastaava Tina Holmberg-Kaleniuksen mukaan myös avun tarve kasvaa. Toimittaja on Mika Moksu.
Lue seuraavaksi