1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Yle selvitti, miten rokotuskampanja etenee maailmalla: Suomi yksi parhaista, monessa maassa ei ole annettu vielä yhtään koronapiikkiä

EU-maista vain Unkari ja Malta ovat rokotuksissa Suomea edellä.

koronarokote
Israelilainen henkilö rokotettavana.
Israelilainen nainen rokotettiin Jerusalemissa 23.2.2021.Atef Safadi / EPA

Maailmalla on tähän mennessä annettu jo yli 800 miljoonaa koronarokoteannosta, kertovat talousuutistoimisto Bloombergin (siirryt toiseen palveluun) keräämät tiedot.

Joka päivä noin 18 miljoonaa ihmistä saa joko ensimmäisen tai toisen annoksen, ja tahti kiihtyy jatkuvasti.

Maailman maiden rokotustahti vaihtelee huomattavan paljon. Bloombergin mukaan 154 maata on alkanut rokottaa kansalaisiaan COVID-19-tautia vastaan. Tämä tarkoittaa, että kymmenissä maissa ei ole annettu vielä yhtään rokoteannosta.

Ylen kokoamien tietojen mukaan pikkuvaltioita lukuunottamatta tehokkaimmin kansalaisiaan on rokottanut Israel. Sen asukkaista oli viikonloppuun mennessä jo 61,5 prosenttia saanut ainakin ensimmäisen rokotteen.

Toisena tuli Britannia, joka on pian rokottanut puolet kansalaisistaan.

Pääset katsomaan Ylen kokoamia tietoja tästä linkistä. Siirry kohtaan "Rokotettujen osuus väestöstä maittain".

Salisburyn katetdraali toimii rokotuspaikkana.
Salisburyn katedraali Britanniassa toimii rokotuspaikkana. Ihmisiä poistumassa paikalta rokotuksen jälkeen.Neil Hall.

Ylen listauksessa Suomi on väestömäärään suhteutettuna maailman kymmenenneksi nopein rokottaja. Maanantaihin mennessä suomalaisista 20,4 prosenttia oli saanut ainakin yhden rokoteannoksen. Listauksessa eivät olleet mukana Euroopan kääpiövaltiot ja muiden maanosien alle miljoonan asukkaan valtiot.

Serbia keulii EU-maiden ohi ja rokottaa jo parikymppisiä – myös viitseliäälle suomalaiselle voi aueta tilaisuus hakea piikki Balkanilta

EU-maista vain Unkari ja Malta ovat Suomea edellä. Sen asukkaista oli sunnuntaina rokotettu 30 prosenttia. Unkari käyttää rokotuksessa apuna myös venäläistä Sputnik-rokotetta ja kiinalaista Sinopharm-rokotetta, joita muut EU-maat eivät ainakaan vielä käytä.

Maanosien erot korostuvat

Eurooppa on koronarokotuksissa menestynyt selvästi muita maanosia paremmin. Kansalaisiaan nopeimmin rokottaneista 40 maasta 30 on Euroopassa.

Yhdysvalloissa rokotustahti on hyvin nopea. Maa antaa jo yli kolme miljoonaa rokoteannosta päivässä (siirryt toiseen palveluun). Myös Kanada on lähes Suomen vauhdissa.

Latinalaisessa Amerikassa on suuria eroja maiden välillä. Chile ja Uruguay ovat päässeet jo pitkälle, mutta muualla on vaikeuksia.

Koronan rajusti koettelemassa Brasiliassa ei oltu vielä viikonloppuun mennessä rokotettu edes kymmentä prosenttia väestöstä ja monissa muissa maissa rokotettujen osuudet jäivät yhteen, kahteen prosenttiin.

Ulkomaalaiset asukkaat Tel Avivissa jonottavat koronarokotukseen.
Israelissa asuvia ulkomaalaisia jonottamassa koronarokotukseen.Abir Sulta / EPA

Aasiassa Israel, Bahrain ja Singapore ovat omilla luvuillaan. Muut Aasian maat ovat vasta väestön rokottamisen alkutaipaleella.

Huomiota herättää vauras Japani, jonka asukkaista vasta noin prosentti on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Japani on ollut hyvin varovainen rokotteiden haittojen suhteen. Maa aloitti terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset helmikuussa, mutta ikäihmisten rokotuksiin päästiin vasta huhtikuun puolella, kertoo Japan Times -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Afrikassa vaikeaa Marokkoa lukuunottamatta

Koko Afrikan manner on rokotustoiminnassa aivan alkutekijöissään. Poikkeuksena tästä on Marokko, jonka asukkaista jo toistakymmentä prosenttia on saanut ainakin yhden rokotuksen.

Muualla Afrikassa rokotus on annettu enintään alle kolmelle prosentille väestöstä, ilmenee Ylen kokoamista luvuista. Eräistä maista tilastotiedot tosin tulevat hitaasti.

Ryhmä kenialaisia istuu ulkona odottamassa koronarokotetta.
Ryhmä kenialaisia istuu odottamassa koronarokotetta Uhai Neeman sairaalalla Nairobissa.Daniel Irungu / EPA

Afrikassa on ainakin kymmenen maata, jotka eivät ole aloittaneetkaan rokottamista, kertoo Deutsche Welle (siirryt toiseen palveluun).

Selityksiä viivyttelylle on paljon. Merkittävä tekijä on ollut se, että rikkaammat maat ovat varanneet suuren määrän rokotteita, joita ei ole riittänyt vähävaraisille kehitysmaille.

Maailman terveysjärjestöllä WHO:lla on COVAX-järjestelmä, jonka kautta rikkaiden maiden on määrä lähettää rokotteita köyhiin maihin. Jonkin verran rokotteita on toimitettukin, mutta ei lähimainkaan tarvetta vastaavaa määrää. EU-maat, Yhdysvallat ja Britannia käyttävät rokotteensa pääosin itse.

Afrikassa eräät valtiojohtajat ovat myös suhtautuneet koronapandemiaan välinpitämättömästi tai tarjonneet ratkaisuksi jotain muuta kuin asiantuntijoiden suosittelemia rokotteita, käsihygieniaa ja sosiaalista etäisyydenpitoa.

Madagaskarin presidentti Andry Rajoelina on suositellut yrttijuomaa (siirryt toiseen palveluun) estämään tautia. Tansanian presidentti John Magufuli puolestaan totesi, ettei maa tarvitse koronarokotteita, koska tauti voidaan torjua turvautumalla Jumalaan. Suhtautuminen koronaan on nyt muuttumassa myös Tansaniassa, sillä Magufuli kuoli keväällä ilmeisesti juuri koronan uhrina.

Koronaa vähätelleen presidentin äkkikuolema jätti Tansanian ihmettelemään, mihin maa on menossa

Koronapandemiaa vähätelleitä poliitikkoja on toki ollut muuallakin kuin Afrikassa.

Pandemian alussa moni johtaja vähätteli koronaa – Näin kelkka on kääntynyt, kun virus on koetellut myös valtionpäämiehiä

Uudet isännät mahdollistavat muuntumisen

Kansanterveyden asiantuntijat pitävät äärimmäisen tärkeänä, että mahdollisimman moni ihminen saisi rokotesuojan. Jos koronavirukselle on jatkuvasti tarjolla uusia isäntiä, se pystyy muuntumaan ja tuottamaan mahdollisesti kantoja, jotka voivat kiertää rokotteen antaman immuniteetin. Tästä syystä virus pitäisi pystyä torjumaan kaikkialla.

Kenialainen vanhempi henkilö saa koronarokotteen.
Iäkäs kenialainen mies rokotetaan.Daniel Irungu / EPA

Taudin sairastaneet saavat sitä kautta immuniteetin ainakin joksikin aikaa. Etelä-Afrikassa tauti riehui alkuvuonna rajusti. Maan terveysviranomaiset arvelevat, että taudin sairasti niin moni eteläafrikkalainen, että maassa on nyt melko hyvä laumasuoja ja pahin tautiaalto on sen myötä taittunut.

Hinta on kuitenkin ollut kova, sillä Etelä-Afrikassa kuoli pahimpaan aikaan joka päivä satoja ihmisiä ja terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittui.

Korjattu 13.4. kello 20.26 EU-maista Unkari ja Malta ovat rokottaneet väestöään Suomea nopeammin.

Etelä-Afrikan raju toinen aalto hiipui osittain siksi, että niin merkittävä osa väestöstä sai koronatartunnan

Podcastissa pohditaan koronakriisin seurauksia: taipuuko Yhdysvallat poliittisesti vasemmalle?

Lue seuraavaksi