1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Koulutus ja kasvatus

Koulujen säästötoimet kuumentavat tunteita: Helsingissä esitetään 18 miljoonan lisärahoitusta – ministeri: valtiolta on tullut rahaa, mutta kunnat päättävät itse kouluistaan

Vanhempainyhdistykset kritisoivat leikkauksia, koska korona on vaikeuttanut lasten ja nuorten elämää muutoinkin paljon.

Koulutus ja kasvatus
Oppilaat kädet ilmassa koululuokassa.
Koulujen säästötoimet ovat puhuttaneet pitkin kevättä. Kuvituskuva. Benjamin Suomela / Yle

Koulujen säästötoimet ovat kuumentaneet tunteita pitkin kevättä. Vanhempainyhdistykset ovat kritisoineet kovin, että koulujen johtokunnissa on nuijittavana budjetteja, joissa näkyvät edellisen vuoden lopulla päätetyt leikkaukset, vaikka korona on vaikeuttanut lasten ja nuorten elämää muutoinkin paljon.

Helsingin vanhempainyhdistyksen Helvaryn puheenjohtajan Riina Länsikallion mukaan monissa perheissä on oltu huolissaan erityisesti ensi syksyn tilanteesta kouluissa.

Länsikallio sanoo, että opetusryhmät ovat revenneet osassa kouluista suhteettoman suuriksi.

– Jakotunteja jää pois. Resurssiopettajia ja koulunkäyntiavustajia ei kyetä entiseen malliin palkkaamaan, Länsikallio tuskailee.

Länsikallio puhuu tässä jutussa Helvaryn puheenjohtajan roolissa, mutta hän on myös tämän kevään kuntavaaleissa ehdolla Helsingin valtuustoon keskustan listoilta.

Koulujen ahdinko ei suinkaan koske yksin Helsinkiä.

Ministeri Saarikko: Valtio on antanut lisää rahaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kunnille on annettu lisää rahaa koronan vuoksi, mutta kunnat tekevät koulujaan koskevat päätökset lopulta itse.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan maan hallituksen viesti on ollut koko ajan se, että koronan pitäisi vaikuttaa mahdollisimman vähän ihmisten arkeen.

Hänen mukaansa myös koulujen resurssit lukeutuvat tähän.

– Valtio on kohdistanut lisäeuroja kunnille ihan täsmätoimena kasvatukseen ja koulutukseen. Myös yleisemmin kuntien taloutta on vahvistettu, Saarikko sanoo.

Helsingissä koulujen säästötoimet nousivat pöydälle jälleen tänään. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle ylitysoikeuden myöntämistä vuoden 2021 budjettiin koronan aiheuttaman oppimisvajeen ja mielen pahoinvoinnin takia.

Jo syksyn budjettineuvotteluissa linjattiin, että vaikeasti ennakoitavana koronavuotena lautakunnat voivat esittää ylityksiä, jos tilanne sitä vaatii.

Kaikissa Suomen kunnissa tämä ei kuitenkaan ole yhtä helppoa kuntien taloudellisen tilanteen takia.

Helsingissä pohdintaan lähes 18 miljoonan lisäpotti

Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti varhaiskasvatukseen 1,5 miljoonan euron pottia ja perusopetukseen 11 miljoonan euron lisärahaa. Ammatillinen koulutus olisi saamassa 2 miljoonaa euroa ja lukio-opetus miljoonan.

Oppilas- ja opiskelijahuoltoon lisärahoitusta tulee niin ikään miljoona. Yhteensä potti on 17,5 miljoonaa euroa.

Kavastuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) sanoo, että kasvatuksen ja koulutuksen budjettia oli kasvattu 30 miljoonalla. Jos mukaan lasketaan valtiolta tulleet avustukset, summa nousee 45 miljoonaan.

Pakarinen toteaa, että toki myös esimerkiksi vuokrat ovat nousseet, joten rahaa olisi ilman nyt esitettyä lisäystä paikoin käytössä vähemmän.

– Viime kokouksessa muutama viikko sitten meidän lautakuntamme antoi tehtäväksi selvittää, minkälaisen oppimisvajeen korona aiheuttaa.

Pakarisen mukaan nyt katsotaan, miten näillä evästyksillä päästään eteenpäin. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginhallitus- ja valtuusto.

Myös Helsingin vanhempainyhdistyksen Helvaryn puheenjohtaja Riina Länsikallio sanoo, että osassa kouluista tilanne on selkeästi parempi kuin toisissa.

– Osassa kouluista tilanne on hyvä, mutta osassa kouluista on satojen tuhansien eurojen vajausta tälle vuodelle.

Sitä, milloin päätöksiä Helsingissä tehdään, ei vielä tarkasti tiedetä.

Lisärahoitus peruisi leikkaukset kokonaisuudessaan

Helsingissä 17,5 miljoonan euron ylitysoikeus kattaisi käytännössä peruskouluja uhanneet leikkaukset kokonaisuudessaan.

Syksyllä kaupunginvaltuusto päätti siis kasvattaa kasvatuksen ja koulutuksen budjettia 30 miljoonalla. Virkamiehet kuitenkin katsoivat omassa valmistelussaan, että tämä ei riittäisi kaikkeen toimintaan.

Perusopetuksesta uupui yhteensä 11,5 miljoonaa euroa, joka olisi merkinnyt leikkauksia.

Valtiolta on kuitenkin tämän jälkeen saatu avustuksia, jotka ovat jo osaltaan paikanneet vajetta. Nyt esitetyt 11 miljoonan euron lisäykset peruskouluihin kattaisivat toteutuessaan leikkaukset kokonaan.

– Korona on kuormittanut lapsia ja nuoria Helsingissä todella paljon. Olen todella huojentunut, että esityksemme koulutuksen lisärahoituksesta sai laajan tuen. Näin peruskouluihin ei tarvitse tehdä säästöjä, lautakunnan varapuheenjohtaja, vihreiden Emma Kari sanoo.

Loput budjettiylityksestä jäävät rahat jaettaisiin varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukioihin ja oppilas- ja opiskelijahuoltoon.

SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ville Jalovaara pitää niin ikään koronakolhujen paikkaamista välttämättömänä.

– Kaupungin vahva talous varmasti mahdollistaa tämän ilman ongelmia, Jalovaara sanoo.

Esitys hyväksyttiin lautakunnassa äänin 11-0. Yksi kokoomuksen ja yksi perussuomalaisten valtuutettu äänesti tyhjää.

Vasemmistoliitto: Pettymys, että kaikkia leikkauksia ei peruttu

Vasemmistoliitto esitti lautakunnan kokouksessa yhteensä 27 miljoonan euron budjettiylitystä. Vasta tämä summa olisi kattanut vasemmistoliiton näkemyksen mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle päätetyt 22 miljoonan euron säästöt kokonaan.

– Olen iloinen, että leikkauksia on osittain päädytty perumaan. Pettymys kuitenkin on, että niitä ei peruttu kokonaan, sanoo vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Petra Malin.

Malinin mukaan kotihoidon tuen Helsinki-lisän leikkaus jäi voimaan.

– Lautakunnan enemmistö ei halunnut perua tätä hyvästä taloustilanteesta huolimatta.

Malin laskee, että kasvatuksen ja koulutuksen budjetti on yhä 9,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Budjettiylitystä käsitellään seuraavaksi kaupunginhallituksessa ja sen jälkeen kaupunginvaltuustossa. Valtuusto tekee myös lopullisen päätöksen.

Asia pitäisi saada valtuuston päätettäväksi vielä ennen kesätaukoa, jotta rahat ehtisivät kouluille syksyyn mennessä.

Lue myös:

Uusi käänne Helsinkiä kuohuttaneissa koululeikkauksissa: Lautakunta päätti perua peruskoulujen säästöt kokonaan

Pormestarin budjettiesitys: Helsingin veroprosentti pysyy ennallaan – investoinnit kasvavat ensi vuonna huimasti (2019)

Kuntien talouskurimus jatkuu – Helsinki on aivan omassa sarjassaan, muut isot kaupungit miinuksella (2020)

Helsinki teki 500 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, mutta jätti henkilöstön tulospalkkiot maksamatta

Lasten kotihoidontuki heikkenee Helsingissä, 900 miljoonaa euroa esimerkiksi koulujen ja metroasemien kunnostamiseen – budjetista päästy sopuun

Syntyvyyden lasku ei näy päiväkodeissa, sillä hoitoon tullaan aiempaa nuorempina – Yle selvitti minkä ikäisinä lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa

Kaupunginhallitus esittää lähes 40 miljoonan euron lisäpottia talousarvioon – Helsinki varautuu koululaisten ja ikäihmisten määrän ripeään kasvuun (2019)

Lue seuraavaksi