1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Yhdysvallat kitki terrorismia Afganistanissa 20 vuotta – jälkeen jää Talibanin valta ja mahdollinen kaaos

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo, että Yhdysvallat hävisi sodan jo ajat sitten.

Afganistan
Yhdysvaltain sotilaita Afghanistanissa.
Yhsdysvaltain sotilaiden tiedustelutieto on ollut myös Afganistanissa olevien suomalaisten sotilaiden tuki ja turva. Kun Yhdysvallat vetäytyy, vetäytyvät myös muiden maiden sotilaat.Scott Olson / Getty Images

Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista on ollut tiedossa jo pitkään. Afganistanissa on noin 2 500 Yhdysvaltain sotilasta. Presidentti Donald Trumpin tahtotila oli vetää joukot toukokuun alkuun mennessä.

Valkoisen talon uusi isäntä Joe Biden ja hänen hallintonsa katsoivat aikataulun liian kireäksi. Tiistaina uutisoitiin, että yhdysvaltalaiset joukot Nato-liittolaisineen jättävät Afganistanin vuoret ja laaksot syyskuun 11. päivään mennessä. Lopullista vahvistusta Bidenilta odotetaan keskiviikon aikana.

Takarajassa on symboliikkaa, tuolloin tulee kuluneeksi 20 vuotta Yhdysvaltoja vavisuttaneista terroristijärjestö al-Qaidan tekemistä terrori-iskuista. Sen jälkijäristyksenä alkoi terrorisminvastainen sota, jonka yksi keskeinen operaatio oli sota Afganistanin maaperällä.

Kuluneina 20 vuotena Yhdysvallat on ennättänyt käyttää Afganistanin sotaan biljoonia dollareita, tuhansia yhdysvaltalaissotilaita on kaatunut ja kymmeniätuhansia on haavoittunut.

Sadattuhannet afganistanilaiset ovat kuolleet tai rampautuneet operaation aikana.

Kun yhdysvaltalaisjoukot lähtevät, niin poistuvat Afganistanista myös Washingtonin liittolaiset. Saksa on ilmoittanut vetävänsä joukkojaan Afganistanista synkronoidusti Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvaltain sotilas ja lapsia Afghanistanissa.
Afganistanilaiset lapset ovat kotikulmillaan Kandaharissa tottuneet yhdysvaltalaissotilaiden läsnäoloon. Scott Olson / Getty Images

Suomi seuraa Saksaa, joka seuraa Yhdysvaltoja

Suomella on Afganistanin operaatiossa myös noin 20 kriisinhallintajoukkojen sotilasta. Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan myös he lähtevät syksyyn mennessä.

Suomalaiset sotilaat ovat samassa tukikohdassa saksalaisten kanssa, siten heidän vetäytyminen on kytköksissä Saksan päätökseen, toteaa sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Suomalaisten laskelmien mukaan vetäytyminen on mahdollista noin kahden kuukauden kuluttua päätöksen tekemisestä.

– Kun päätös on tehty, niin valmistelut ja materiaalin kuljettaminen vievät noin pari kuukautta. Se riippuu paljon siitä, miten Saksa vetäytyy, koska olemme saksalaisten valvoman lentokentän kuljetusten varassa, Kajanmaa sanoo.

Suomen Afganistanin -suurlähettiläs Pekka Kosonen sanoo, että vaikka Yhdysvaltain vetäytymispäätöstä osattiin odottaa, niin se tuli kuitenkin pienenä yllätyksenä. Suomalaisille joukoille on tietysti luonnollista lähteä, kun muutkin lähtevät.

– Kun on yhdessä tultu, niin yhdessä lähdetäänkin, suurlähettiläs Pekka Kosonen sanoo.

Hän muistuttaa, että muiden kansainvälisten joukkojen toiminta on ollut pitkälti riippuvaista Yhdysvaltojen tarjoamasta ilmatuesta ja tiedustelusta.

Taliban nousee valtaan

– Yhdysvallat on liittolaisineen hävinnyt sodan ajat sitten, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo.

Yhdysvallat meni liittolaisineen Afganistaniin, koska idea oli häätää jihadistiset terroristit pois turva-alueiltaan. Kahdenkymmenen sotavuoden jälkeen tilanne Afganistanissa on se, että valtaosa Afganistanista on ääri-islamilaisen Taliban-liikkeen hallinnassa tai vaikutusvallan alla.

Olli Ruohomäki arvioi, että käytännössä lännelle suopea keskushallinto on vallassa vain läänien pääkaupunkien keskustoissa tai Kabulin keskustassa. Hän muistuttaa, että taliban voi halutessaan iskeä mihin tahansa Afganistanissa, aina Kabulin keskustaa myöten.

– Taliban tulee tavalla tai toisella nousemaan valtaan Afganistanissa. Miten se tulee tapahtumaan, niin se on vielä auki.

Afghanistanilaiset Taliban-sotilaat ja kyläläiset juhlivat Yhdysvaltain ja Talibanin välistä rauhansopimusta.
Talibanin taistelijat juhlivat Yhdysvaltain ja Talibanin vuosi sitten Dohassa allekirjoittamaa rauhansopimusta. Yhdysvaltain joukot lähtevät sopimuksen mukaan, mutta tulevaisuuden vallanjako Afganistanissa on vielä hämärän peitossa.Wali Sabawoon / Getty Images

UPI:n asiantuntija Olli Ruohomäki hahmottelee kolme vaihtoehtoista linjaa, joista yhdessä Taliban ja muut voimat muodostavat yhteishallinnon, toisessa Taliban anastaa vallan väkivalloin ja kolmannessa Taliban vahvistaa valtaansa hallitsemillaan alueilla.

Talibaneja vastassa kirjavaa väkeä

Yhdysvaltain kätilöimät neuvottelut uudesta vallanjaosta talibanien ja nykyisen keskusvallan välillä ovat pahasti kesken.

Olli Ruohomäki sanoo, että talibanien kanssa neuvottelupöydän toisella puolella oleva porukka on hyvin hajanainen ja kirjava joukko. Mukana on sotapäälliköitä, jotka ovat historiallisesti taistelleet muun muassa talibaneja vastaan.

– Tämän ryhmän rivit ovat sekaisin. Heidän on ollut vaikea löytää yhtä ääntä.

Suurlähettiläs Pekka Kososen mukaan kansainvälisten joukkojen läsnäolo Afganistanissa on ollut omiaan motivoimaan talibaneja osallistumaan neuvotteluihin. Nyt tuo painostusväline poistuu.

Toisaalta Afganistanin omat turvallisuusjoukot ovat saaneet arvokasta koulutusta kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Mitä kansainvälisten joukkojen lähdöllä on vaikutusta maan omien turvallisuusjoukkojen moraaliin, Pekka Kosonen aprikoi.

Afghanistanilainen nainen äänestämässä.
Afganistanilainen nainen kävi äänestämässä syyskuun 2019 presidentinvaaleissa. Nyt aprikoidaan sitä, mitä käy naisten oikeuksille Afganistanissa, kun Taliban nousee taas vahvasti valtaan.Paula Bronstein / Getty Images

"Kaaosta ei voi sulkea pois"

Olli Ruohomäki maalailee varsin synkkää tulevaisuuden näkymää.

– Afganistanin ajautuminen sekasortoon on täysin mahdollista. Sitä ei voi sulkea pois.

Sotapäälliköt pitävät kiinni omista läänityksistään. Samaan aikaan iso kysymys on se, mikä on talibanien ja al-Qaidan tulevaisuuden suhde. Al-Qaidan taistelijoita on edelleen Afganistanin maaperällä.

– Jos Nato ei pystynyt 20 vuodessa puhdistamaan maata jihadistista agendaa ajavista järjestöistä, niin miten Taliban siihen kykenisi.

Olli Ruohomäki ei usko, että Afganistan muuttuisi nyky-Talibanin johdolla samanlaiseksi hirmuhallinnoksi kuin 1990-luvulla. Hän arvelee, etteivät talibanit tahdo maasta Pohjois-Korean kaltaista hylkiövaltiota.

Afghanistanilaiset tytöt lukevat kirjaa koulussa.
Nyky-Taliban on ainakin osittain hyväksynyt tyttöjen koulunkäynnin. Jos siitä livetään, niin Suomikin joutuu pohtimaan uudelleen yhteistyötään Afganistanin kanssa.Paula Bronstein / Getty Images

Taliban on nykymuodossaan jossain määrin hyväksynyt naisten aseman parantamista, julkisia palveluja ja vaikka tyttöjen pääsyn kouluun ainakin ala-asteelle.

– Mutta se on selvää, että talibanien johdolla lännen ajamat ihmisoikeudet ja demokratiakehitys ottavat takapakkia, UPI:n vieraileva asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo.

Ja jos näin käy, on sillä vaikutusta myös Suomen Afganistan-suhteeseen.

– Jos näistä meille tärkeistä asioista, kuten lasten ja naisten oikeuksista, ihmisoikeuksista yleensä ja demokratiakehityksestä luovutaan, niin joudumme miettimään yhteistyötämme uudelleen, suurlähettiläs Pekka Kosonen sanoo.

Lue lisää:

Puolustusministeri Antti Kaikkonen Ylelle: suomalaissotilaat poistuvat Afganistanista syksyyn mennessä

Ääriliike Taliban ei suostu keskusteluihin Afganistanin tulevaisuudesta ennen kuin vieraat joukot on vedetty maasta

Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista lähenee – amerikkalaisille uhkaa käydä kuten venäläisille ja briteille ennen heitä

Lue seuraavaksi