1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Robert Sundman: Todellinen korona-exit ei ole lupaus juhannuskokosta, vaan lupaus pandemian aiheuttamien tuhojen korjaamisesta

Kehysriihen alla lämmitellään vanhoja riitoja. Katse voisi olla tulevaisuudessakin, kirjoittaa Ylen toimittaja Robert Sundman blogissaan.

koronavirus
Robert Sundman, Yle, 25.11.2019
Antti Haanpää / Yle

Tänään perjantaina päättyy kansalaisten mahdollisuus kommentoida hallituksen suunnitelmaa koronarajoitusten purkamisesta.

Otakantaa.fi-palvelussa (siirryt toiseen palveluun) jokainen suomalainen voi tehdä hallitukselle tiettäväksi mielipiteensä esimerkiksi siitä, minkä rajoituksen tai suosituksen purkaminen olisi kaikkein tärkeintä:

1. Matkustaminen ulkomaille sallitaan. 2. Ravintolat avataan. 3. Oppilaitoksissa palataan lähiopetukseen. Ja niin edelleen.

Jotain muuta, mitä?

Monissa toimittajien ja poliitikkojen puheenvuoroissa tuntuivat toistuvan sanat kesä, juhannus – ja kokko.

Suunnitelma ja siihen liittyvä tavoiteaikataulu julkaistiin viikko sitten.

Hallituksen perjantaista tiedotustilaisuutta edelsi vilkas julkinen keskustelu. Erityisesti keskustan riveissä tuumittiin, että valmistelutyötä oli tehty liiaksi valtioneuvoston kansliassa eli pääministeri Sanna Marinin (sd.) ministeriössä.

Julkista sananvaihtoa käytiin myös siitä, mitä suunnitelmasta pitäisi löytyä. Monissa toimittajien ja poliitikkojen puheenvuoroissa tuntuivat toistuvan sanat kesä, juhannus – ja kokko. Tämä onkin oivaa jatkumoa koko korona-ajan velloneelle keskustelulle siitä, saako mökille mennä ja jos saa, milloin ja millä porukalla. Nyt suomalaisille olisi ilmeisesti ennen kaikkea luotava toivoa siitä, että pandemian jälkeen juhannuskokkoa voi poltella ja katsella kuten kesällä 2019.

Hallitus lanseerasi suunnitelmansa lopulta hashtagilla #YhdessäParempiKesä.

Osalle suomalaisista korona on ollut henkilökohtainen tragedia.

Ajatus normaalista kesästä ja mökkijuhannuksesta tuntuu tietysti mukavalta, mutta se on vasta yhdenlainen korona-exit. Lupaus juhannuskokosta ei auta moniinkaan pandemian aiheuttamiin tuhoihin.

Usea suomalainen on tullut toimeen ihan mukavasti, mutta osalle korona on ollut henkilökohtainen tragedia. Yrityksiä on mennyt konkurssiin, sairauksia on jäänyt diagnosoimatta.

Pitkien etäopetusjaksojen jäljiltä Suomessa on koululaisia ja opiskelijoita, joiden osaaminen tai jaksaminen eivät välttämättä ole toivotulla tasolla.

Esimerkiksi Sitra arvioi viime viikolla, että julkiselle taloudelle aiheutuu vuosittain jopa 18 miljardin euron kustannukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään.

Maailmalla ulospääsyä koronasta on mietitty myös poliittisten reformien eli uudistusten näkökulmasta.

Suuntaa näyttää Yhdysvallat, jossa kyhätään mitä erilaisimpia paketteja kasvun vauhdittamiseksi. Ajatus tuntuu selvästi olevan, että uuteen aikaan mennään entistä ehompina – tai ainakin sitä yritetään.

Reformivelkaa saattaisi löytyä Suomestakin. Esimerkiksi Sitra arvioi viime viikolla, että julkiselle taloudelle aiheutuu vuosittain jopa 18 miljardin euron kustannukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään (siirryt toiseen palveluun).

18 miljardia on valtava summa. Kun ajattelemme sanaa korona-exit, pitäisikö meidän ajatella juhannuskokon sijaan tämän kokoluokan ongelmia? Eikö tällaisenkin ongelman ratkaiseminen voisi olla osa exitiä?

Ja jos ei voisi, niin milloin nämä sitten ratkaistaan?

Kun maailmalla valtiot ja markkinat hakevat asemaansa koronan jäljiltä uusin avauksin, Suomessa lämmitellään käyntiin vanhat riidat.

Hallitus kokoontuu ensi viikolla niin kutsuttuun kehys- eli puoliväliriiheen.

Sitä mukaa kun olot hiljalleen normalisoituvat, normalisoituu myös politiikka. Pitkin matkaa murentuneesta kriisiajan konsensuksesta on enää vähän jäljellä. Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon (kesk.) viikon takaisia lausuntoja Kotimaa-lehdelle on ehditty tulkita jopa uhkauksina lähteä hallituksesta.

Vaikka suoranaista uhkausta jutusta onkin vaikea löytää, on retoriikka selvästi koventunut. Asetelmia riiheen haetaan korona-aikaa edeltäneistä taistoista, joissa sapeleita kalisteltiin sopeutuksista ja rakenneuudistuksista. Ylen kuun alussa tekemä kysely kertoo, että hallituspuolueet voivat ajautua riihessä – jälleen – kiistaan.

Uutisointia seuratessa syntyy helposti kummallinen mielikuva: Kun maailmalla valtiot ja markkinat hakevat asemaansa koronan jäljiltä uusin avauksin, Suomessa lämmitellään käyntiin vanhat riidat. Täällä koronan jälkeisyys ei tarkoitakaan uuden suunnan ottamista vaan turvallista lupaa palata vanhaan. Myös vanhoihin tappeluihin.

Mutta kuinka hyödyllistä on käydä sellaisia kiistoja taloudesta ja työllisyydestä, jotka perustuvat vuoden 2019 tilannekuvaan? Löytyykö vastaus enää tutuista työkaluista?

Robert Sundman

Kirjoittaja on Ylen toimittaja, joka seuraa mielellään politiikkaa ja media-alaa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen lauantaihin 17.4. klo 23 saakka.

Lue seuraavaksi